3.2 Suosituimmat tietovarannot

Enemmistö töistä hyödynsi puhtaasti kotimaisia tietovarantoja. Jotkin kilpailutyöt olivat sovelluksia, jotka itsessään tuottavat avointa dataa, esimerkkinä avoindata.net (2013). Kansainvälisistä aineistoista käytetyimpiin kuuluivat karttapalvelut OpenStreetMap ja Google Maps. Kaupungit tuottavat suuren osan kaikesta käytetystä datasta, ja pääkaupunkiseutuun liittyvät aineistot, joita haettiin paljon Helsinki Region Infoshare:n kautta, olivatkin kattavasti edustettuina. Joidenkin töiden yhteydessä oli myös kerrottu, mitä dataa haluttaisiin käyttää, mutta mitä ei (vielä) ole avoimesti saatavilla. Esimerkkejä tällaisesta ovat vaikkapa päivittäistavarakaupan isojen toimijoiden tuote- ja hintatiedot sekä bonuskorttidata, puhelinoperaattoreiden asiakasdata, viranomaisten ostoreskontrat ja joukkoliikenteen palveluntarjoajien (esim. HSL, VR jne.) näyttötauluinformaatio.

Kaaviosta 5 voidaan havaita, että Google Maps ja OpenStreetMap olivat yhdessä käytetyimpiä tietovarantoja tutkituissa töissä. OpenStreetMap on avoin yhteistyöprojekti, ”karttojen Wikipedia”, jossa luodaan, tarjotaan ja ylläpidetään vapaasti muokattavaa karttatietoa. Google Maps –karttapalvelu on ilmainen tai maksullinen käyttötilanteesta riippuen.

Kaavio 5: Suosituimmat tietovarannot (kyseistä tietovarantoa hyödyntävien kilpailutöiden osuus (%) tarkastelluissa 114 kilpailutyössä)  

tietovarannot

Helsinki Region Infoshare-verkkopalvelu sisältää pääkaupunkiseudun kaupunkien tuottamia tai keräämiä julkisia tietoaineistoja avoimena datana. Tarjolla on monenlaista tietoa Helsingin seudusta, sen asukkaista ja palveluista: mm. tilasto- ja ennustetietoa, paikkatietoa ja erilaisia karttoja. Kilpailutöissä käytettyjä HRI:n aineistoja ovat mm. ilmakuva-arkisto, pääkaupunkiseudun kartta-aineistot, osoiteluettelot, liikennemeluvyöhykkeet, kaupunkien budjetit ja Helsingin terassit. HSL:n Reittiopas tarjoaa  aikataulu- ja reittitietoja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen, Poikkeusinfo taas tiedottaa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä koskevista, aikatauluihin vaikuttavista poikkeuksista ja ennakkoon tiedetyistä liikennejärjestelyistä. Jälkimmäistä hyödynnetään töissä KyytiBlindsquare  ja Tässä.fi.

Sovelluksen käyttäjien tuottama data voi olla esimerkiksi  yksityisten jäteastioiden sijaintitietoa (Koirankakkaroskis.fi (2010)), käyttäjien luomia kirjalistoja (Carnegie (2010)), tuotetietoa (Kulutusskanneri (2011)) tai  kaupunkilaisten havaitsemia ongelmia, esim. kaatuneet liikennemerkit, kuopat teissä jne. (korja.us (2012)).

Pääkaupunkiseudun toimipisterekisterissä, joka on palvelukartan pohjana, on tiedot kaikista pääkaupunkiseudun julkisista palveluista, puistojen patsaista pullonkeräyspisteisiin, verovirastoista koirapuistoihin. Lähes 10 000 julkisen palvelun toimipisteen tiedot kerätään kymmenistä virastoista Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa ja useista muista ulkoisista tietolähteistä.

Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto. Sen tärkeimpiä kohderyhmiä ovat liikenneväyläverkosto, rakennukset ja rakenteet, hallintorajat, nimistö, maankäyttö, vedet ja korkeussuhteet. Laserkeilausaineisto on maanpintaa ja maanpinnalla olevia kohteita kuvaava kolmiulotteinen pistemäinen aineisto, jonka jokaisella pisteellä on x-, y- ja z-koordinaattitieto. Sitä hyödyntävät kilpailutöistä Porottaa – terassibongari (2013), Espoon aurinko- ja geoenergiakartatMetsäKauppaTeho (MKT) (2012) ja Karttapullautin (2012). Terassibongarissa laserkeilausaineiston avulla on tehty 3D-malli Helsingin Kalliosta. Aurinkoenergiakartta on tehty käyttämällä koko kaupungin kattavan laserkeilausaineiston pohjalta rakennettua kolmiulotteista mallia yhdessä Ilmatieteen laitoksen vertailuvuoden säätietojen kanssa. MetsäKauppaTehossa laserkeilausaineistoa käytetään tietyn alueen puuston tutkimiseen. Karttapullautin puolestaan tekee luokitelluista laserkeilauspistepilviaineistoista harjoituskäyttöön sopivia suunnistuskarttoja, ja se osaa myös lukea Maastotietokantaa ja lisätä laserkeilausaineistosta tuotettuun karttaan Maastotietokannan vesistöt, tieverkon ja rakennettun ympäristön elementtejä.

Maanmittauslaitoksen ilmakuvat ovat joko filmille tallentuneita analogiakameralla otettuja kuva tai digitaalisensorilla otettuja oikaisemattomia rasterimuotoisia ilmakuvia. Kuvat ovat maastosta otettuja kartoituskäyttöön soveltuvia pystykuvia. Ilmakuvien ajantasaisuus vaihtelee 3-10 vuoteen. Ilmakuvan voi hankkia mustavalkoisena, värillisenä tai väri-infrana riippuen kuvauksessa käytetystä filmistä. Niitä käyttävät KarttaselainSotasankarit (2013), Helsinki Public Transport Visualized ja Karttavahti-toiminto (2010). Kilpailutöissä (KarttaselainiFish – Lupa- ja tietopalvelu (2011)) käytettyjä Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoja ovat mm. maasto- ja yleiskartat.

Statfin on Tilastokeskuksen palvelu. Se sisältää Suomea koskevaa keskeistä tilastotietoa; tuhansia taulukoita eri aihepiirien tilastoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet sisältää kattavasti tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Palveluun on lisäksi koottu keskeisiä Euroopan maiden tasolla saatavia väestö- ja terveystietoja. Sitä on käytetty töissä Astman omahoito –sovellus (2013), ReplicaX (2013), SotasankaritAlueellinen hyvinvointi (2013), soRvi- avoimen datan työkalupakki R-kielelle (2011) ja Verokuitti (2011).

Valtiontalouden tarkastusviraston vaalirahoitustietoja on käytetty seuraavissa töissä: DatavaalitVaalirahoituksen verkko (2012), Visualisointi kansanedustajista (2011) sekä Kansan Muisti (2010). Helsingin Sanomien vaalikonedataa (ko. datan avaus on itse asiassa ollut eräs finaaliin päässyt kilpailutyö vuonna 2012) hyödyntävät Kuntavaaliehdokkaiden mielipiteiden arvokartta (2012) ja Visualisointi kansanedustajista.

Luvun sisältöEdellinen kohta

Jaa Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter