4.3 Muut käytetyt tekniset ratkaisut

[includepage id=”948″]

Suurin osa (61%) kilpailutöistä on web-sovelluksia. Noin viidenneksessä töistä käyttöalustaa ei ole määritelty tai kysymys siitä on ollut irrelevantti. Allaolevassa kaaviossa 6 puolestaan ”mobiili” tarkoittaa, että käyttöalustaa ei ole määritelty tarkasti käyttöjärjestelmätasolla, mutta kilpailutyö on tarkoitettu käytettäväksi mobiililaitteissa. Sama pätee ”tabletille”. Applen iOS-mobiililaitteille on tehty sovelluksia hieman enemmän kuin Androidille, ja Windows Phone on näistä kolmesta suosituimmasta mobiilialustasta vähiten tuettu. Kategoriassa ”muut” on yksittäistapauksia (navigaattorit, OS X, MeeGo, Linux, Symbian, PC).

Kaavio 6: Suosituimmat käyttöalustat (kyseiselle alustalle suunniteltujen kilpailutöiden osuus (%) tarkastelluissa 114 kilpailutyössä)

Web-ohjelmointi – HTML, CSS, JavaScript sekä PHP – on luonnollisesti ollut hallitsevassa asemassa kilpailutöissä. Muuten kielivalikoima on kirjava, kuten  kaaviosta 7 voi havaita. Lähes puolet (48,2%)  töistä on ollut tyypiltään sellaisia, että kysymys kielestä on irrelevantti tai sitä ei ole saatu selville käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Kaavio 7: Suosituimmat ohjelmointikielet (kyseistä kieltä käyttävien kilpailutöiden osuus (%) tarkastelluissa 114 kilpailutyössä)

ohjelmointikielet

Ohjelmisto- tai sovelluskehys tarkoittaa ohjelmistotuotetta, joka muodostaa rungon sen päälle rakennettavalle tietokoneohjelmalle. Ohjelmistokehys on ohjelmoinnin apuväline, jonka tarkoituksena on nopeuttaa uusien ohjelmistotuotteiden valmistusta. Kehys tarjoaa valmiiksi rakennettuja tietokoneohjelman osia. Twitter Bootstrap oli suosituin ohjelmistokehys, jota hyödynnettiin 8 kilpailutyössä. Muita, yksittäisissä töissä käytettyjä kehyksiä olivat Hibernate, Sinatra, Django, Tastypie, CodeIgniter, Vaadin ja Grails. Twitter Bootstrap on yleiskäyttöinen työkaluvalikoima, jolla voi nopeasti toteuttaa hyvännäköisen käyttöliittymän. Twitter itse käyttää tätä välinettä, mutta väline on luonteeltaan hyvin yleiskäyttöinen. Se tarjoaa valmiita käyttöliittymän rakennus­palikoita, kuten ruudukkojärjestelmiä, navigointiin tarvittavia komponentteja, dialogeja ja lomake-elementtejä. Mukana on lisäksi responsiivisen käyttöliittymän toteuttamiseen tarvittavia määrityksiä.

JavaScript-kirjastot olivat varsin paljon käytettyjä. Taulukossa on 11 yleisintä kirjastoa.

Taulukko 5: Suosituimmat JavaScript-kirjastot: kyseistä kirjastoa hyödyntävien kilpailutöiden lukumäärät ja prosenttiosuudet tarkastelluista 114 kilpailutyöstä

Kirjasto Töiden lkm Osuus (%)
jQuery 22 19,3
jQuery UI 7 6,1
Modernizr 5 4,4
Leaflet 4 3,5
jQuery Fancybox 3 2,6
Underscore 2 1,8
Moment 2 1,8
Raphaël 2 1,8
Dojo 2 1,8
Lo-Dash 2 1,8
jQuery Mobile 2 1,8

jQuery on kaikille selaimille tarkoitettu ilmainen, avoimen lähdekoodinJavaScriptkirjasto. jQueryn syntaksi on tehty mahdollisimman helposti ymmärrettäväksi, mikä tekeekin kirjastosta erittäin suositun. jQuery sopii toimintojen käsittelyyn, animaatioiden tekemiseen, DOM-elementtien valitsemiseen ja Ajax-sovellusten toteutukseen. jQuery julkaistiin vuonna 2006, ja se on nykyään maailman suosituin JavaScript-kirjasto [12]. jQuery UI on web-sovelluksen käyttöliittymän rakentamiseen tarkoitettu jQueryyn perustuva kirjasto. Modernizr:in avulla pystytään tunnistamaan tukeeko käyttäjän selain web-sovelluksessa mahdollisesti käytettyjä HTML5/CSS3-tekniikoita. Leaflet on avoimen lähdekoodin kirjasto, jonka avulla voi liittää interaktiivisia karttoja web-sovelluksiin. Se toimii hyvin myös mobiiliympäristöissä ja pystyy hyödyntämään selainten HTML5/CSS3-ominaisuuksia.

Mainittakoon myös, että Google Analytics -palveluita käytetään todella paljon, lähes jokaisessa web-sovelluksessa. Google Analytics on ilmainen verkkosivujen kävijäseurantaan tarkoitettu tietokoneohjelma, jota käytetään WWW-selaimen välityksellä. Ohjelma saa verkkosivun kävijästä tietoa, kun kävijän selain suorittaaJavascript-komentosarjan, joka haetaan Googlen palvelimelta verkkosivun lähdekoodiin sisältyvällä lyhyehköllä kutsulla. Kävijöistä kerätyt tiedot tallennetaan Googlen palvelimelle, josta niistä koottuja tilastoja voidaan tutkia Analytics-ohjelmaan kirjautumalla.

Käytetyistä tietokantatekniikoista ei ollut saatavilla juurikaan tietoa. Parissa sovelluksessa käytettiin MySQL:ää, ja MongoDB:tä sekä Spatialiteä käytettiin kumpaakin yhdessä kilpailutyössä.

Luvun sisältö ▫ Edellinen kohta

Jaa Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter