Kaikki kirjoittajan Petri Linna artikkelit

PeltoAI & BioEväät

See the presentation of the projects PeltoAI and BioEväät in Finnish.

Climate change affects agriculture. Sometimes growth is limited by drought, while sometimes heavy rains and floods make arable farming difficult, thereby affecting, for example, the structure of the land. The good growing condition of the arable land, ie the balance of soil moisture, nutrients and microorganisms, for example, increases the productivity of cultivation.

In the BioEväät and PeltoAI project pair, will do practical level actitivies and those functionalities are monitored by traditional sampling, but at the same time digital measurement methods are also clarified and tested.

In the BioEväät project, monitoring methods for practical pilots and measures carried out in collaborative facilities are being developed in the PeltoAI project.

The methods used are e.g. remote sensing, testing of digital measurement methods, drone surveys and testing of soil measuring devices. The collected data is exported to the spatial data-based peltodata.fi Service, where digital information obtained from different sources is combined and analyzed.

The information and practices gathered on practical activities and measurement technology will be shared with farmers in the area through seminars, demonstrations, workshops and training.

The projects are managed by the Pyhäjärvi Institute.

funding:
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Satakunnan ELY-keskus (BioEväät)

Euroopan aluekehitysrahasto, Satakuntaliitto (PeltoAI)

More information availlable:
BioEväät -project: Anne-Mari Ventelä, reseach manager, Pyhäjärvi-instituutti, anne-mari.ventela@pji.fi, +358 50 370 2919
PeltoAI -project:Petri Linna, project manager, Tampere university, petri.linna@tuni.fi, +358 45 183 9630


Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter
kasvukunto

Hyvä maan kasvukunto – viljelijän ja vesistöjen etu

Porin yliopistokeskus, 28.2.2020, klo 12.00 – 16.00. Auditorio 125

Peltomaan hyvä kasvukunto eli mm. maan kosteuden, ravinteiden ja mikrobien tasapaino lisäävät viljelyn tuottavuutta. Näitä osa-alueita parantamalla vaikutetaan myös vesistöihin positiviisesti. Keinot kasvukunnon parantamiseksi ja seuraamiseksi ovat moninaiset. Hyvä maan kasvukunto – viljelijän ja vesistöjen etu -seminaari tuo esille näitä keinoja ja esittelee niiden edistämiseksi rahoitusta saaneen hankekokonaisuuden.

Ohjelma:

12.00  Tilaisuuden avaus, Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti

Jaakkolan esityskalvot (pdf)

Ohjelma pdf-tiedostona

12.15  Miten ongelmalohkoja korjaamalla voidaan auttaa vesistöjä? Tuomas Mattila, tutkija, Syke, maanviljelijä

Mattilan esityskalvot (pdf)

13.05   Mittaukset peltoviljelyn päätöksenteon tukena, Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

13.55  Kahvi

14.15  Lohkon sisäisen satovaihtelun alkuperän selvittäminen mittaamalla, Johannes Tiusanen, maanviljelijä

Tiusasen esityskalvot (pdf)

15.05 Pellon kunnon arviointi ilmaisista data-lähteistä, Petri Linna, Tampereen yliopisto

Linnan esityskalvot (pdf)

15.55 Yhteenveto ja päätössanat

Seminaarin järjestää Bioeväät ja PeltoAI-hankkeet. Hankkeita rahoittavat Satakuntaliitto EAKR-rahastosta sekä Satakunnan ELY-keskus euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hankkeita koordinoi Pyhäjärvi-instituutti. Partnerina Tampereen yliopisto, Porin yksikkö.

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

MIKÄ DATA -työpaja, 31.10.2019

Mikä data -projekti järjestää työpajan 31.10.2019 Porin yliopistokeskuksessa klo 9.00 – 11.00. Luokka 344, 3-kerroksen rappusten läheisyydessä.

Alustava ohjelma:

  • MIKÄ DATA -hankkeen tilannekatsaus,
    • Petri Linna, Tampereen yliopisto
  • Hyperspektrikameralla tehtyjen datojen analyysit maanäytteistä,
    • Jari Pohjola, Tampereen yliopisto
  • Veristech-kartat, esimerkki raakadataan perustuen,
    • Jari Turunen, Tampereen yliopisto
  • Peltodata-palvelun drooni-datojen ja satokartan datojen vienti toiminne,
    • Sami Suuriniemi, Hubble
  • Hukkakauran tunnistaminen drooni-kuvista,
    • Tinja Pitkämäki, Turun yliopisto
  • PeltoAI ja BioEväät -hankkeiden lyhyt esittely,
    • Petri Linna, Tampereen yliopisto
      • Mitkä ovat kriteerit pellon kunnolle ja hyvälle vesitaloudelle?
      • Mitä pitää mitata, jotta niitä voidaan arvioida?
      • Toimenpiteen joilla voi lisätä pellon kuntoa?

Työpajan jälkeen on Peltodata-palvelun opastusta pilotti tiloille ja mahdollisuus ilmoittautua palvelun käyttäjäksi. Palvelu on ilmainen. Palvelun avulla pyritään testaamaan ja esittelemään tekoälyn erilaisia mahdollisuuksia maataloudessa.Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Tapahtumien digiloikka, loppuraportti

Tapahtumien digiloikka -hanke oli menestys!

Hankkeen vaiheet ja tulokset löytyvät hankkeen loppuraportista.

Hankkeen pilottien tarkemmat selvitykset löytyvät alla olevista linkkeistä.

Hankkeen projektipäällikönä kiitän ja kummarran loistavastava yhteistyöstä lukuisten eri tahojen kanssa.

Satakuntaevents palvelu toimii ja kehittyy Porin kaupungin toimesta, joten sinne  lisäämään satakunnan tapahtumia, jotta ne automaattisesti leviävät jatkossa eri sovelluksiin ja palveluihin.

Lue myös Satakuntaliiton Verkkolehti Satasessa julkaistu juttu hankkeesta.Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Peltodata palvelun kehittäminen

MIKÄ DATA -hanke tulee pyytämään tarjouksia peltodata.fi palvelun kehittämiseksi. Tarjouspyyntö sisältää kolme asiaa:

1. Peltodata-alustalle kehitetään toiminto, joka mahdollistaa peltodata.fi palveluun drooni-datojen lataamisen ja niiden analysoinnin. Drooni-datat tulevat näkyviin kyseiselle käyttäjälle uutena karttatasona.

2. Peltodata-alustalle kehitetään toiminto, joka mahdollistaa peltodata-fi palveluun puimurin satokarttadatojen lataamisen ja niiden analysoinnin. Satokartta-datat tulevat näkyviin kyseiselle käyttäjälle uutena karttatasona.

3. Tarjouksessa toivotaan myös erillistä tuntihinnoittelua, mahdollisille lisätöille.

Tarjouspyynnön voit ladata tästä.

Tarjouspyynnön liitteen voit ladata tästä.

Mahdolliset yhteydenotot pyydetään ottamaan sähköpostilla petri.linna@tuni.fi. Tasapuolisen haun takaamiseksi kysymyksiä ja niiden vastauksia voidaan jakaa tällä sivulla kaikkien hakijoiden nähtäväksi.

Tarjouspyyntö julkaistu liitteineen 26.6.2019, klo 16.25. Esitieto tulevasta tarjouspyynnöstä julkaistu 24.4.2019. Mahdolliset täydennykset tulevat tämän jälkeen tämän tekstin jälkeen. Kysymykset 1-9 vastauksineen lisätty 1.7.2019

    1.  Minkä kokoisia dronekuvat tulevat olemaan? Onko näihin ajateltu jotain rajausta/maksimikokoa? VASTAUS:  Droonikuvat voivat olla kooltaan melko suuria. Esim. 10 hehtaarin pellosta tulee lähemmäs 2Gt kokoinen RGB tiedosto. Muut taajuusalueet liikkuvat muutamien kymmenien megatavujen tietämissä. Tiedostojen koko voi olla haaste. Yhtenä vaihtoehtona on viedä kantaan käsitelty kuva, joka on kooltaan paljon pienempi. Ennustemallit tarvitsevat kuitenkin alkuperäisen tiedoston, joten kannasta täytyy löytyä linkki alkuperäiseen tiedostoon. Loppukäyttäjä tuskin tarvii alkuperäistä tarkkuutta.
    2. Mitä formaattia dronekuvat tulevat olemaan? VASTAUS: Droonikuvat ovat tiff-kuvia.
    3. Oletteko jo tiedustelleet Oskariverkostolta mielipidettä kyseisten toimintojen kehittämisestä Oskariin yhteiskäyttöisiksi? Mitä kommentteja tähän liittyen on tullut heidän suunnaltaan? VASTAUS: Oskari yhteisöä on etukäteen tiedotettu hankkeen kehittämistoimenpiteistä ja kyselty asioita siihen liittyen. Tampereen yliopisto ei kuitenkaan kuulu Oskarin ydinryhmään, joten ainakin alkuvaiheessa toiminteet tulevat olemaan erillisiä kehityspaketteja, ellei tarjouksen antajalla ole siihen jo tiedossa olevaa ratkaisua.
    4. Minkälaista on Trimblen satokartoittimen data? Saisiko tästä jotain esimerkkejä nähtäväksi? Sisältääkö se geometriatietoja? VASTAUS: Selvitämme, että saammekko testidataa jaettavaksi siitä kiinnostuneille. Data sisältää geometriatietoja ja attribuuttidataa.
    5. Tarjouksen sisällön ja laadun painoarvo on 50 %. Voitteko tarkemmin avata, mitä asioita arvostatte tarjouksessa? VASTAUS: Toivomme peltodataan tulevan hyvä lataustoiminto, joka mahdollistaa sekä drooni-datojen että myös satokartoittimen datojen tuonnin uusiksi kerroksiksi palveluun. Arvostamme käyttäjänäkökulmaa eli lataus on helppo ja käytännöllinen sekä toteutus mahdollistaa datojen analysoinnin toteuttaen erilaisia python koodeja. Laadukkaassa tarjouksessa on kuvattu hyvin, että miten toiminteet tullaan toteuttamaan. Arvostamme myös sitä, että totetusta pystytään hyvin jatkokehittämään, sillä peltodata-palvelu tulee pysymään tutkimuspainoitteisena vielä jatkossakin.
    6. Tarjouspyynnössä ei pyydetä esittää referenssejä, mutta kelpoisuus arvioidaan kohdan 7.1 kuvatulla tavalla. Yhtenä kelpoisuuden arviointikriteerinä on referenssit. Tuleeko referenssit toimittaa tarjouksen mukana? Arvioidaanko niiden perusteella vain kelpoisuutta, vai vaikuttavatko referenssit myös 50 %:n laatuarviointiin?  VASTAUS: Kelpoisuuteen liittyy tarjouksen antajan arviointi yrityksenä, eli onko uskottava toimija tarjouksen toteuttajaksi. Referenssit ovat hyvä keino todentaa osaamistaan, mutta ne eivät ole pakollisia, jos yritys on muutoin todennettavissa kelpoisuudeltaan esittämänsä tarjouksen toteuttajaksi. Mahdolliset referenssit liittyvät vain kelpoisuuden mittaamiseen.
    7. Tarjouksen laadinta-aika ajoittuu vilkkaimmalle kesälomakaudelle. Jotta tilaaja saa laadukkaampia tarjouksia, onko mahdollista pidentää tarjouksen jättöaikaa esim. kahdella viikolla? VASTAUS:  Valitettavasti tarjouspyynnön valmistelu venähti ja osui hieman huonoon ajankohtaan. Ilmoittelemme mahdollisimman pian tällä sivulla, somessa ja jo kontaktia ottaneille, jos tähän tehdään muutoksia.
    8. Mikä versio Oskarista teillä on käytössä? Onko jotain räätälöityjä osia kehitettynä kirjautuneille käyttäjille jo ennestään, vai onko kaikki palvelussanne olevat nykyiset osat Oskarin versionhallinnassa? VASTAUS:  Peltodatan tuotantopalvelimeen on asennettu helmikuussa 2019 uusin Oskarin versio. Mitään räätälöityjä ratkaisuja ei ole tuotantopalvelimella.
    9. Millainen palvelinrakenne teillä on ja mitä palvelimia käytössä? VASTAUS:  Palvelimia löytyy kaksi. Ensimmäinen palvelin pyörittää peltodata.fi palvelua, joka sijaitsee fyysisesti hyvin suojatussa paikassa. Palvelin on hankittu vuoden vaihteessa, joten se on teknisesti täysin uusi. Asennus on tehty virtualisoidulle osiolle eli käytännössä palvelimessa on virtuaalipalvelinalusta asennettuna. Toinen on testipalvelin, joka sijaitsee Tampereen yliopiston laboratorio tiloissa ja on palvelimeltaan jo tosi vanha. Tarvittaessa voidaan antaa tarkempiakin speksejä palvelimista, jos tarpeen.
    10. Voidaanko projektissa käyttää olemassaolevaa rajapintapalvelinta, jolla julkaistaan käyttäjäkohtaiset satoennuste- ja satokarttatasot vai tuleeko tarjouksessa huomioida tällaisen rajapintapalvelimen asentaminen ja konfigurointi? VASTAUS: Kaikki toiminteet tulevat peltodata.fi-palvelimelle.
    11. Onko teillä olemassa valmis ratkaisu satoennuste- ja satokarttadatan jakeluun, jolla huolehditaan, että käyttäjät näkevät vain omat tietonsa? VASTAUS: Automatisoitua käyttäjätunnuksen luontia ei vielä ole käytössä. Tällä hetkellä tunnukset on tehty hankkeen toimesta, joilla hallitaan datojen näkyvyys. Karttojen julkaisu tapahtuu peltodata-palvelussa.
    12. Minne alkuperäiset droonikuvat on tarkoitus tallentaa? VASTAUS: Alkuperäiset datat tulisi tallentaa peltodata-palvelimelle, jonka toteutukseen tulisi esittää tarjouksessa ratkaisu, jotta esitetty tarjouspyyntö toteutuu.
    13. Onko oletus, että mahdollista pienempää tuntiveloitusperusteista kehitystyötä tullaan projektin jälkeen tilaamaan? Olisiko kehitystyö mahdollisesti jatkuvaa vai satunnaista? VASTAUS:  MIKÄ DATA -hankkeen aikana tarvitaan yksittäisiä pienempiä kehitystoimenpiteitä. Todennäköisesti on tulossa jatkohanke, mutta kilpailutus joudutaan tekemään uudestaan, koska kilpailutukset ovat tietääkseni hankekohtaisia.

 Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Maaperän ominaisuuksien selvittäminen Veristechin ja Geocartan avulla

Pellonpiennar-tilaisuus

Tervetuloa MIKÄ DATA -hankkeen pellonpiennar-tilaisuuteen, jossa pidetään Veristechin ja Geocartan työnäytös. Laitteilla selvitetään yhteensä 100ha alueelta peltojen ominaisuuksia perustuen sähkönjohtavuuteen perustuvilla antureilla, erikoiskameralla, ph-anturilla sekä referenssi maanäyttein.

Ohjelma sisältää työnäytöksen pellon reunalta, ja koneiden esittelyn. Tämän jälkeen esityksiä laitteista, datoista ja hankkeesta. Alustavasti on suunniteltu, että työnäytökseen menisi aikaa puoli tunti ja sisätiloissa pidettäviin esityksiin kahvin kera 1,5h. eli yhteensä n.2h.

Paikka: Sunniemen kartano;  Suosmerentie 310, 28260 Harjunpää. Aloitetaan tapahtuma suuremman varastorakennuksen ääreltä, jonka päätyssä ovat pienet pyöreät varastot. Autoille on hyvin tilaa varastojen edessä. Siirrytään siitä kävellen pellon pientareelle, joka on hyvin lähellä. Karttalinkki: https://goo.gl/maps/PrPqGoesXZdQRkJ77.

Ajankohta: Tilaisuus on  tiistaina 30.4. klo 9.00 alkaen. Aikatauluun voi tulla muutoksia.

Ilmoittautuminen: Ilmoittautumisessa vaaditaan tarkat yhteystiedot, jotta mahdolliset muutokset voidaan ilmoittaa osallistujille. Tampereen yliopiston käytänteiden mukaisesti yhteystietoja ei tulla käyttämään mihinkään muuhun kuin tilaisuuteen ilmoittautumiseen (tietosuojailmoitus).

Esitysmateriaali:

Thomas Pitrat, Geocarta and data examples 

Data esimerkki veristechin laitteella.

Kuvia ja tallenteita:

 

 

 

 

 

 Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

MIKÄ DATA -työpaja 28.2.2019

MIKÄ DATA -hanke järjestää työpajan 28.2.2019 Porin yliopistokeskuksen tiloissa, klo 10.00-12.00. Etäyhteyden linkki: https://funet.zoom.us/my/linna. Työpaja on edupointin tiloissa 2. kerroksessa, luokassa 248. Alakerran aulasta tullessa, jatka toisessa kerroksessa rappusten suuntaisesti eteenpäin käytävän loppuun asti.

Työpajan sisältö:

  • Machine learning and papers topics, Nathaniel Narra
  • keskustelu, mihin tulee seuraavaksi keskittyä tekoälyn kehittämisessä (discussion of what will be focus on next in machine learning development)
  • maaperänäytteiden kartat  (Soil sample maps)
  • Jussi Knaapi, Veristech-laite ym. (etäyhteydellä)
  • Seuraavan kesän suunnitelmat, ehdotelmat
  • Oskari-alusta, https://www.peltodata.fi/
  • Deep learning computer, voidaan myös käydä viereisessä laboratoriossa katsomassa fyysisesti

 Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

MIKÄ DATA -työpaja 5.11.2018

MIKÄ DATA –projekti järjestää työpajan 5.11.2018 klo 11.30 Porin yliopistokeskuksessa luokassa 344 (3-kerros).

MIKÄ DATA -hankkeen työpajan aiheet ovat:

  • Työpajan esityskalvot
  • Oskari-alustan esittely, josta on syksyn aikana alettu rakentamaan omaa versiota: www.peltodata.fi
  • Kesän 2018 datojen esittelyä ja läpikäyntiä
  • Isaria – laitteiston esittely
  • Drooni-kongressin tilanne, http://drones2018.utu.fi/
  • Tekoäly-tutkimuksen esittelyä (esitys englanniksi, mutta käännetään tarpeen mukaan). Tämän osion esityskalvot.

Seuraavaksi työpajan ajankohdaksi sovittiin: 6.2.2019, klo 10.00. TTY:n tiloissa. Myös etäyhteydellä mahdollista osallistua, mutta linkki kysyttävä hyvissä ajoin työpajan vetäjältä.Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Turvallisuusraportointi

Turvallisuusraportointi-sovelluksen toteuttaminen on aloitettu keväällä 2018 ja testattu kentällä kesän 2018 aikana turvallisuusalan yrityksessä.

Sovelluksen lähdekoodit:

Sovelluksen käyttö vaatii myös serveri pään eli ns. backend-toteutuksen, joten palvelun testaamisesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä Sattuko-hankkeen henkilöstöön, esim. Petri Linnaan, puh. 045 183 9630 tai Minna Haapakoskeen. Tai suoraan sovelluksen toteuttaja yritykseen Alineen.

Sovelluksen esite.

 Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Työpaja, satokartoittimen kalibrointi

MIKÄ DATA -hankkeen satokartoittimen kalibroinnin työpaja 6.8.2018, klo 10.00, Mattilan tila

Työpajan tavoitteena on käydä läpi satokartoittimen toimintaa ja sen kalibrointia, jotta MIKÄ DATA -hankkeessa pystytään mahdollisimman hyvin tutkimaan peltoihin liittyvää dataa. Satokartoittimen data on tärkeimipiä datoja hankkeen näkökulmasta.

Työpajassa keskitytään asennuksen tarkistamiseen, kerran kaudessa käytäviin asioihin, lajikkeen vaihdoksiin, puinnin aikana suoritettaviin asioihin ja jälkikäteen käytäviin asioihin. Lisäksi hankkeen kannalta on varmistaa myös satokartoittimen ulossaanti järjestelmästä. Tarkka listaus eri toimenpiteistä löytyy Johannes Tiusasen tekemästä dokumentista.

MIKÄ DATA -hankkeessa satokartoittimeen liittyviä haasteita on tullut esiin useita:

  • GPS-sijainti heittelee, mutta sitä voitaisiin korjata rengasanturitiedoilla tai tarkkuus-gps-laitteistoin
  • Lohko on voitu puida useassa osassa, jolloin datojen yhdistely on hankaloitunut, tai ajo on koostunut useista lohkoista.
  • Kesällä 2017, kosteusantureista saatava tieto leikkaantui tietyssä kohtaa, jolloin todellinen kosteus jäi epäselväksi. Tämä vaikuttaa todellisen sadon määrän laskentaan.
  • Lajikkeen vaihdosta ei aina tietoa datassa.
  • Ajoja ja lohkoja nimetty kutsumanimillä, ei virallisella lohkonumerolla.
  • Datan avaamiseen tarvitaan farmworks-ohjelma, eli datan algoritmit ovat suljettuja.

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter