Kaikki kirjoittajan Janne Harjamaki artikkelit

DIGI2 – Kysely digitaalisista kaksosista


Digitaalisten kaksosten hyödyntämisen (suunnittelun ja toteutuksen) tueksi Digitaalisten kaksosten hyödyntäminen Satakunnassa (DIGI2) -hanke on tuottanut kyselyn, joka kartoittaa Satakunnan alueen elinkeinoelämän tuntemusta ja käyttökokemuksia digitaalisten kaksosten ja tekoälyn (laajat kielimallit) hyödyntämisestä.

Kysely on osa Tampereen yliopiston Porin yksikön SEIntS -tutkimusryhmän toteuttamaa Digi2-hanketta, jonka tavoitteena on lisätä teemojen tunnettavuutta ja edistää niiden hyödyntämistä Satakunnassa sekä tarjota alueen elinkeinoelämän käyttöön digitaalisten kaksosten kokeiluympäristö.

Yksityiskohtaisten kysymysten sijasta lähestymme teemoja hyvin yleisellä tasolla, ja tarjoamme teknologiamääritelmiin liittyvät taustoitukset. Tavoitteena on ymmärtää vastaajien nykytilannetta ja tuottaa sen perusteella kohderyhmille sopivaa sisältöä (tietopaketit) mm. hankeen tulevien tapahtumien ja teknologian kokeilua edistävien pilottien muodossa.

Vastaamalla vaikutat ja samalla saat voit aloittaa uuden yhteistyön Porin yliopistokeskuksen tutkijoiden kanssa. Voit ottaa yhteyttä hankkeen projektipäällikköön (yhteystiedot löytyvät uutisblogin lopusta).

Lisätietoja:

  • DIGI2-hankkeen hankesivut (Avoin Satakunta -sivustolla)
  • Digitaalisten kaksosten hyödyntäminen Satakunnassa (DIGI2) -hankkeeen projektikortti (Tampereen yliopiston verkkosivu)
  • SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
  • Projektipäällikkö, Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini(at)tuni.fi
Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
DIGI2-hankkeen kuvituskuva

DIGI2 – Teknologiakatsaus digitaalisista kaksosista

Digitaalisten kaksosten hyödyntämisen (suunnittelun ja toteutuksen) tueksi DIGI2-hanke on tuottanut teknologiakatsauksen, joka tarjoaa lukijalleen hyvän yleiskatsauksen digitaalisiin kaksosiin (DT, Digital Twin) liittyvistä määritelmistä ja käsitteistä, malleista ja sovelluskohteista sekä käyttötapausesimerkkejä.

Nyt julkaisu versio ei ole lopullinen, vaan sisältö päivittyy hankkeen aikana.

Teknologiakatsauson osa Tampereen yliopiston Porin yksikön SEIntS -tutkimusryhmän toteuttamaa Digi2-hanketta, jonka tavoitteena on lisätä teeman tunnettavuutta ja edistää sen hyödyntämistä Satakunnassa sekä tarjota alueen elinkeinoelämän käyttöön digitaalisten kaksosten kokeiluympäristö.

Teknologiakatsausta on tarkoitus hyödyntää mm. hankeen tulevien tapahtumien ja teknologian kokeilua edistävien pilottien yhteydessä.

Kuulemme mielellämme kommentteja siitä, mitä ajatuksia sisältö herätti tai olisiko teillä (yrityksen tai organisaation edustaja) kiinnostusta lähteä mukaan digitaalisten kaksosten yhteiskehittämiseen. Vastaamalla vaikutat ja samalla saat voit aloittaa uuden yhteistyön Porin yliopistokeskuksen tutkijoiden kanssa. Voit ottaa yhteyttä hankkeen projektipäällikköön (yhteystiedot löytyvät uutisblogin lopusta).

Lisätietoja:

  • DIGI2-hankkeen hankesivut (Avoin Satakunta -sivustolla)
  • Digitaalisten kaksosten hyödyntäminen Satakunnassa (DIGI2) -hankkeeen projektikortti (Tampereen yliopiston verkkosivu)
  • SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
  • Projektipäällikkö, Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini(at)tuni.fi

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

TEMOTERO – AI-SW-Hackhathon Tampereella

SEIntS-tutkimusryhmä järjesti osana Teknologiayritysten modernisointia tekoälyn ja robotiikan avulla -hanketta hackathon -tapahtuman Tampereella joulukuussa (4.12.203). Kilpailun sisällöksi oli koottu useita eri yritysten ja organisaatioiden tuottamia haasteita, joita Tampereen yliopiston pääosin ohjelmistosuunnittelukurssin opiskelijoista koostuvat tiimit tekoälysovelluksia ja työkaluja hyödyntäen ratkoivat.

Kilpailutiimien tueksi tapahtumaan oli saatu myös tekoälysovelluspalveluja tarjoava yritys (yokot.ai), ja osa kilpajoukkueista pyrkikin hyödyntämään palvelua omassa ideassaan. GPT Labin tiimipaitoihin pukeutuneet tutkimusryhmän jäsenet antoivat osaltaan tukea kilpailutiimeille. Päivän kääntyessä iltaan kokoonnuttiin katsomaan tiimien tekemät esitykset ja arvioimaan ideoita.

Kilpailun, tässä tapauksessa ensimmäisen Hackhathonin voittajiksi valikoitui uutisvirtaa tekoälyn avulla seulonut kilpailutiimi Catbot, ja he saivat tunnustuksena tekoälyn kuvittamat sertifikaatit. Voittajatyön esitysmateriaalia (ja lähdekoodia) pääsee katsomaan SEIntS -tutkimusryhmän GitHub -kansiosta.

Lisätietoja:

Otula on historiallinen nimitys Porin yksikön ohjelmistotekniikan laboratoriolle ja nimiviittauksen voi löytää aiemmin verkossa jaetuista materiaaleista.

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KAMU-TKI-sivuston esittelyä tekoälyn avulla

KAMU-hankkeessa kehitetty ja luotu KAMU-TKI-sivusto julkaistiin keväällä 2023. Sivuston sisältö ja toiminnallisuuksia kehitettiin kesän ja syksyn aikana. Elokuussa päättyneen hankkeen aikana sivustolle saatiin tuotettua tavoitteena ollut ”satakunta esimerkkiä”.

kamu-tki-sivuston etusivun näyte

Sivuston näkyvyyden edistämisen tueksi luotiin kokeilumielessä tekoälysovelluksia (HeyGen ja ChatGPT) hyödyntäen alle minuutin pituinen esittelyvideo, jossa avatar-hahmo esittelee sivustoa uutistenlukemista jäljittelevällä tyylillä.

Tekoälyn avulla ja palvelujen käytön kokeiluna luotu esittelyvideo on osaltaan esimerkki siitä, millaisia asioita ja teemoja liiketoiminnan kehittämisessä voidaan tulevaisuudessa käsitellä.

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Konepajan olosuhdemittauksia IS Worksilla

Porin Paarnoorista käsin toimiva IS Works Oy osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa mitattiin konepajahallin sisäolosuhteita marras-joulukuussa.

Noin sata metriä pitkä ja lähes kymmenen metriä korkea hallitila tarjosi pilotille uudenlaisen haasteen liittyen langattomien anturien ja niiden tukiasemien välisen etäisyyden sekä mahdollisen työkoneista syntyvän sähköisen häiriön saralla.

Halliin tutustuttiin yhdessä SAMKin edustajien kanssa, sillä pilotointikohde saatiin yhteistyössä SAMKin toteuttaman (ja kesäkuussa 2022 päättyneen) TEKO – Tehokas konepaja -hankkeen yrityskontaktien kautta.

Tutustumisen ja samalla tehdyn kartoituksen pohjalta laadittiin laitteiden asennussuunnitelma, jonka toimivuus todennettiin ennen varsinaisten mittausten aloittamista.

Halliin sijoitettiin antureita eri puolille hallia kahdelle eri korkeustasolle. Lisäksi mitattiin hallin lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyen tulo- ja poistoilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Kerättyä dataa rikastettiin yritykseltä saaduilla tiedoilla ilmanvaihtokoneen käyttötehojen, uunin käyttöjaksoihin sekä hallissa työskentelevien henkilöiden määriin liittyen. Myös aiemmista piloteista tuttua Suomen Ilmatieteenlaitoksen ulkoilmaolosuhteiden dataa tarjoava rajapinta oli käytössä.

RuuviTag-anturin ja Raspberry-tukiaseman sijoittaminen kasviksille tarkoitettuihin verkkopussseihin.

Laitteiden asennuksen osalta käyttöön otettiin aiemmasta kylätalon pilotista jatkokehitetty malli, jossa antureita ja laitteita sijoitetaan verkkopusseihin, jotka sitten saa kätevästi kiinnitettyä rakenteisiin tai kalusteisiin. Verkkopussit eivät haittaa mittaustuloksia tai tiedonsiirtoa, mutta ne antavat monipuolisen suojan lähinnä sisätiloihin tarkoitetuille laitteille.

Aranet4 -antureiden mittaustulosten vertailua verkkopussien käytön vaikutuksista.

Pilotointi kohteessa sujui ongelmitta. Anturien keräämästä datasta saatiin tuotettua useita visualisointeja sekä yksittäisten anturien mittauksista sekä yhdistelmäkuvaajina toisten anturien tai yritykseltä saatujen tietojen pohjalta luotujen datasettien kanssa. Pilotoinnin aikana laitteiston keräämästä datasta tehtyjä havaintoja viestittiin yrityksen edustajalle, ja niiden osalta tehdiin ehdotuksia mahdollisten lisätietojen hankinnasta.

Halliin sijoitettujen anturien sijainnin visualisointi hankkeen kehittämän WebUI-sovelluksen kautta.

Hanke tuotti pilotista raportin, joka luovutettiin yrityksen edustajille (Ville Konttinen ja Jari Peltola).


Raportti IS Worksin konepajahallin olosuhdemittauksista (PDF-dokumentti, avautuu uudelle välilehdelle)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Asuinkerrostalojen lämmitysenergian säästöpotentiaalista Satakunnassa

Asuntojen hurjat ylilämmöt ja – toisien mielestä – sietämättömän kylmät sisäilman lämpötilat ovat asia, joka puhuttaa etenkin kerrostaloasukkaita. Tavallisen asukkaan mahdollisuuksia vaikuttaa asumismukavuutensa ovat karkeimmillaan ikkunoiden auki pitäminen kesät talvet tai patteriventtiilien säätäminen täysille – unohtamatta valittaa isännöitsijälle tai talohuoltoon. Ukrainan kriisin seurauksena lämmitysenergian säästämistavoitteetkin pitäisi jotenkin huomioida.

Nykytekniikka tarjoaa paljon mahdollisuuksia em. pulmatilanteiden selvittämiseen ja mahdollistaa aiempaa paremmin niihin reagoimisen. Esimerkiksi Porissa on saatavilla kaukolämpöenergian toimittajan OLO-palvelu, jonka avulla on mahdollista mitata ja seurata rakennuksen kaikkien tilojen lämpötiloja ja suhteellista kosteutta. Erilaisia mittaussuureita (mm. sisä- ja ulkoilman lämpötila, kosteus-%, kauko­lämpö­nesteen tulo- ja paluulämpötila sekä tilavuusmäärä, jne.)  yhdessä tarkastelemalla on mahdollista tehdä päätelmiä sekä asunnoissa vallitsevien olosuhteista että rakennuksessa käytettävän lämmitykseen käytetyn energiamäärän asianmukaisuudesta.

Tekniset ratkaisut em. palvelun kehittämiseksi ovat periaatteessa varsin helppoja; langalliset tai langattomat mittausanturit ja mittausdatan keruu määräajoin jonnekin talteen. Tuloksia seurataan joko reaaliajassa tai jälkikäteen. Ja, kuten yleensä – mahdolliset (tekniset) ongelmat piileksivät yksityiskohdissa, kuten sähkön syöttö, tiedonsiirto ja tietoturva. Ne ovat pääasiassa palvelun tarjoajan murheita. Palvelun käyttäjien kannalta suurin murhe ja odotusarvo on kuitenkin kerätyn mittausdatan hyödyntämisessä.

KIEMI-projektissa kehitettiin kumpaakin osapuolta askarruttaviin tapauksiin useita ns. pilotti­ratkaisuja. Niissä tutkittiin mm. erityyppisten anturien soveltuvuutta, tiedonsiirron luotettavuutta erilaisissa ympäristöissä sekä kerätyn mittausdatan hyödyntämistä käyttäjän näkökulmasta. Eräs varsin käyttökelpoiseksi useassa pilotissa osoittautunut ratkaisu oli käyttää kerätyn mittausdatan visualisoinnissa ns. mukavuuslämpötilakuvaajaa. Se on tavallaan äärimmilleen pelkistetty esitys yhden tai useamman mittaus­kohteen (eli tilan) tietyn mittausjakson aikana tehtyjen mittausten jakauman esittämiseen erittäin havainnollisella tavalla.

Esimerkki KIEMI-mukavuuslämpökuvaajasta lämmityskauden ajalta. Kuvassa vihreällä rajauksella oleva alue edustaa ns. mukavuuslämpötila-aluetta, jossa lämpötila ja suhteellinen ilmankosteus ovat useimpien ihmisten mielestä siedettävällä tasolla.

Yhdistämällä samaan kuvioon sekä yksittäisen tilan tiettynä hetkenä tapahtuneen mittauksen lämpötila ja suhteellinen kosteus saadaan sen hetkinen arvio ko. tilan ”asumismukavuudesta” sillä hetkellä. Lisäksi kun mittauksia tehdään pitemmän ajan kuluessa, voidaan kaikki pisteet kerätä samaan kuvioon, jolloin on helppo havaita millaisia ko. tilan olosuhteet ovat olleet tarkastelujaksolla. Edelleen kun samaan kuvioon yhdistetään – esimerkiksi eri värillä – muita tiloja, saadaan havainnollinen käsitys kaikkien näiden tilojen olosuhteista tarkastelujaksolla. Sen avulla voidaan sekunneissa päätellä kokonaisen kerrostalon osalta yli- ja alilämpötilanteet sekä suhteellinen kosteus. Tarvittaessa on tietenkin mahdollista pureutua yksittäisen mittauskohteen mittausarvoihin tarkastelujakson kunakin ajanhetkenä.

Olosuhdemittaukset ja niiden perusteella laaditut mukavuuslämpötilakuviot olivat hyvänä apuna ja lähtökohtana KIEMI-projektin Satakuntalaisten kerrostalojen lämmitysenergian säästöpotentiaalia arvioivien laskelmien ja simulointien laatimisessa. Kuvioiden avulla oli mahdollista saada nopeasti yleiskuva tietyn rakennuksen kokonaistilanteesta ja paneutua sen jälkeen yksityiskohtiin. Varsinaiset energian säästöpotentiaalia arvioivat laskelmat tehtiin käyttäen esimerkkikohteiden todellisia arvoja, kuten rakenteet U-arvoineen, huoneistotyypit ilmansuuntineen ja ilmanvaihdon yksityiskohdat. Simuloimalla kunkin laskentakohteen tyypillisiä huoneistoja eri sisäilman lämpötila-arvoilla pyrittiin arvioimaan tarvittavan lämmitysenergian määrä eri tilanteissa. Kun saatuja tuloksia verrattiin rakennuksen keskimääräiseen vallitsevaan lämpötilaan, voitiin tehdä päätelmiä mahdollisten ”ylilämmitys”-tilanteiden vaatimasta lämmitysenergiasta. Laskennassa käytettiin tiettyjä olettamia, jotka on kuvattu tarkemmin raportissa, joka löytyy tämän blogin lopusta.

Kun saadut tulokset yleistettiin käsittämään vastaavanlaiset (yli 1000 asuin-m2, kaukolämpö, rakennusvuosi 1950-2005) asuinkerrostalot Satakunnassa saatiin kokonaissäästöpotentiaaliksi vähintään 19 GWh vuodessa. Se vastaa noin 1000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuodessa käyttämää energiaa. Tulos on merkittävä myös siksi, että se olisi mahdollista saavuttaa ilman varsinaisia energiaremontti-investointeja. Lisäksi asumis­muka­vuu­desta tinkimättä.


KIEMI-raportti lämmitysenergian säästöpotentiaalista Satakuntalaisissa kerrostaloissa (verkkoversio, PDF)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kotitalouden energiailta Raumalla ja Porissa

KIEMI-hanke oli mukana Alueellisen energianeuvonnan järjestämissä kotitalouden energiailloissa Raumalla (6.10.2022) ja Porissa (19.10.2022).

Rauman tilaisuudessa (6.10.2022) pääpaino sisällöstä oli Energianeuvonnan ja Rauman Energian tuottamia tietopaketteja. Satakunnan alueen energianeuvonnan Minna Sukeva esitteli mm. Motivan lokauussa alkanutta Astetta alemmas -kampanjaa. Rauman Energian hallintojohtaja Juha Viherjälaakso esitteli mm. sähkön käytön jakaumaa kotitalousten käytössä, vältettäviä kulutushuippuja ja Fingridin Datahub -palvelua. Rauman Energian asiakkuuspäällikkö Sami Seikola puolestaan esitteli kaukolämmitysjärjestelmiä sekä Lungi -palvelua ja kertoi mm. lämmitysjärjestelmien vaihtoon ja säätöön liittyvien rahoitusavustusten hakemisesta. KIEMI-hankkeen osuudessa SEIntS-tutkimusryhmän edustaja Janne Harjamäki esitteli lyhyesti ARVI-itsearviointisovellusta ja liikuteltavaa mittausjärjestelmää.

Paikalla oli myös Länsi-Suomi -lehden toimittaja, joka otti puhujista kuvan lehtijuttua varten (uutinen julkaistiin 11.10.2022 Länsi-Suomi-lehdessä).

Raumalla pidetyn Kotitalouden energiaillan puhujat poseeraavat lehtikuvaa varten. Kuvassa vasemmalta Sami Seikola, Juha Viherjälaakso, Minna Sukeva ja Janne Harjamäki.

Porissa pidetyssä tilaisuudessa (19.10.2022) KIEMI-hanke sai enimmän osan illan esitysajasta. Tässä tilaisuudessa käytiin tarkemmin läpi ARVI-itsearviointisovelluksen käyttöä ja liikuteltavia olosuhdemittausjärjestelmiä sekä esiteltiin Porin seudun kansalaisopiston auditorioon rakennetun demojärjestelmän avulla mittausdatan käsittelyä ja siitä saadun datan visualisointia.

Tutkija Janne Harjamäki kertoi esityksen ohessa omista käyttökokemuksistaan ARVIn ja mittausjärjestelmän osalta. Lisäksi tutkija Petri Rantanen vastasi olosuhdemittausjärjestelmän tekniseen toimintaan liittyviin kysymyksiin.


KIEMI-hankkeen esitysmateriaali (PDF)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kiinteistödataa Porin Mies-laulun talosta

Porin Mies-laulun talo (Porin Mies-Laulu r.y.) osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin useamman kuukauden ajan huhti-elokuussa 2022. Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin vuoden 2022 alussa.

Pilotoitu kohde sijaitsee Porin kaupungin keskustassa. Rakennus on suunniteltu kuorotoiminnalle ja se on valmistunut vuonna 1997. Kiinteistön lämmitys on toteutettu kaukolämmöllä ja vesikiertoisella patterilämmityksellä. Ilmanvaihto on toteutettu koneellisesti, muta siinä ei ole lämmön talteenottoa. Lämmitettävää pinta-alaa on yhteensä 363 neliötä. Kuvassa näkyvän alakerran lisäksi kohteen yläkerrassa sijaitsee kokoustila, toimisto ja talon tekninen tila.

Sävelsalissa korkein kohta on 7,2 metriä. Salin muodolla on pyritty parantamaan tilan akustiikkaa. Pilottikohteeseen sijoitettiin yhdeksän RuuviTag-anturia ja kaksi Aranet-anturia. Niiden keräämää dataa mittausjakson ajalta voidaan esitellä visuaalisesti DataSites-WebUI-sovelluksen avulla, jossa anturien sijainti kohteessa näkyy pohjakuvan muodossa.

DataSites-webUI näkymä Porin Mies-laulun talon pohjakuvasta
DataSites-webUI näkymä Porin Mies-laulun talon pohjakuvasta

Ulkoilman olosuhteita seurattiin Suomen Ilmatieteenlaitoksen Porin rautatieaseman mittauspisteestä saatavan datan avulla. RuuviTag-anturien mittauksia kerättiin Ruuvi Gateway -tukiasemalla, jonka apila-antennnin avulla anturien ja tukiaseman välistä etäisyyttä voidaan kasvattaa. Lisäksi pilotoinnissa hyödynnettiin Ruuvi Cloud -pilvipalvelua. Pilvipalvelu kerää Ruuvigatewayn lähettämät mittaustiedot verkkopalveluun, ja datan voi sieltä ladata jatkokäyttöön (näin toimittiin tässä pilotissa).

Tulosten raportoinnissa ja datan visualisoinneissa yhdistettiin lämpötilan, suhteellisen ilmankosteuden sekä hiilidioksiarvojen (CO2) mittauksia kohteesta saatujen tilavaraustietojen kanssa. Tilavarauksista tuotetttiin datasetti, jossa aikaleimat kuvaavat tilavausten alku- ja loppuhetkiä ja varaustietona kirjatut henkilömäärät kuvaavat osaltaan tiloissa varaushetkellä oletetusti oleskelleiden ihmisten määriä. Kerättyjä datasettejä visualisoitiin hankkeessa tuotettujen sovellusten (DataSites-WebUI ja Graphs) avulla.

Seuraaviin kuviin on nostettu visualisoinnin esimerkkeinä salin ja aulan mukavuuslämpökuvaajia, alakerran tilojen lämpötilatietoja yhdessä ulkolämpötilatiedon kanssa sekä näyte salin hiilidioksidiarvojen muutoksista tilavarausten aikana.

Visualisoinnilla tuotettiin tietoa kohteessa valinneista olosuhteista pyrittiin osoittamaan potentiaalisia syy-seuraus-yhteyksiä. Pilotista tuotetussa raportissa käytiin läpi kohteessa vallinneita sisäolosuhteita ja annettiin ehdotuksia tarkempaa selvitystä kaipaavista kohteista.

Raportti luovuttiin syyskuun lopussa yhdistyksen edustajille. Yhdistyksen hallitus katsoi, että raportin voi antaa avoimesti myös muiden asiasta kiinnostuneiden nähtäväksi. KIEMI-hanke kiittää yhdistystä päätöksestä.

Raporttia vastaanottamassa olivat yhdistyksen edustajien puolesta Pekka Koskenkorva (vasemmalla) ja Mikko Nuorsaari. Raporttia esittelemässä olivat KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini (keskellä) ja tutkija Janne Harjamäki SEIntS-tutkimusryhmästä.


Raportti Porin Mies-laulun talon olosuhdemittauksista (PDF-dokumentti)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

SEIntS mukana Porin yliopistokeskuksen TiedeAreenalla 2022

Tampereen yliopiston Porin yksikön SEIntS -tutkimusryhmä osallistui vuoden 2022 TiedeAreenaan Porin Puuvillassa (23.9.2022). Porin yliopistokeskus on järjestänyt tutkijoita ja tutkimusta eri kohderyhmille tutuksi tekevän yleisötapahtuman vuosittain samanaikaisesti Porin Päivän kanssa.

Tänä vuonna tarjolla oli mm. Tutkijat Areenalla -osio, jossa tutkijat kertoivat työnsä sisällöstä. Tutkija Janne Harjamäki kertoi omassa puheenvuorossaan SEIntSin meneillä olevasta KIEMI-hankkeesta, ja esitteli yleisölle Pakopeli-teemaa mukaillen hankkeessa tuotetun ARVI-sovelluksen sisältöjä.

Pakopeli: taltuta talosi energiavarkaat -esityksessä käsiteltiin kuvitteellisen yhteisön lähipiirissä olevia asuin- ja julkisrakennuksia. Neljästä kiinteistökohteesta koostunut noin 10 minuutin ”pelikierros” tutustutti katsojia kiinteistöjen energiatehokkuuteen vaikuttaviin asumis- ja toimintatapoihin.

Jokaisessa kohteessa ja tilanteessa oli mukana joukko energiavarkaita, jotka syntyvät asukkaiden tai käyttäjien toiminnasta. Energiavarkaiden torjunnan osalta tärkeitä toimia ovat niiden syntymiseen liittyvien tilanteiden tunnistaminen ja energiatehokkuustoiminnoilla aikaansaatava taltuttaminen.

Kiinteistöstä vastaavan henkilön osalta on usein niin, että ainoa saatavilla oleva ”mittari” on kiinteistön energiakulutukseen liittyvä lasku. KIEMI-hankkeessa pilotoidut anturit ja sovellukset tarjoavat uudenlaisia työkaluja ja toimintatapoja energiakulutukseen liittyvien sisäolosuhteiden tunnistamiseen ja energiakulutuksen taustalla olevien syiden hallintaan.


LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

Lisätietoja

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – MIPRO2022-konferenssin kokemuksia

MIPRO2022 oli sarjassaan 45. tapahtuma. Kroatian Opatijassa 23.-27.5.2022 pidetty konferenssi keskittyi tällä kertaa älykkäisiin ja vihreisiin digitaalisiin ekosysteemeihin. Tapahtuma järjestettiin hybridi-muodossa ja esityksiä oli mahdollista päästä seuraamaan myös Suomesta käsin.

SEIntS-ryhmän Mika Saari osallistui tapahtumaan ja esitteli Computers in technical system (CTS)-alakonferenssissa KIEMI-hankkeen yhteydessä syntyneen julkaisun “Survey of Component-Based Software Engineering within IoT Development”. KIEMI-hankkeessa on kehitetty useita prototyyppijärjestelmiä, joissa on käytetty erilaisia soveltuvia prototyyppitason laite- ja anturiratkaisuja. Kansainväliseen tieteelliseen arviointiin annettu raportti selvittää, miten CBSE-ominaisuuksia on käytetty IoT (Internet of Things) -kehityksessä ja tarkastelee, miten maailmalla kehitettyjä prototyyppijärjestelmiä on dokumentoitu (tietoja siitä mitä ohjelmistoja on käytetty ja esitelty). Puhetta johtivat Zagrebin yliopistosta Dejan Škvorc ja Vlado Sruk. Esityksen osalta keskustelua syntyi jatkoselvitysten mahdollisuuksista ja ideoista. Konferenssin tuloksena julkaistaan “Mipro 2022 proceedings” -julkaisu, johon kaikki hyväksytyt ja esitetyt paperit sisällytetään. Linkki KIEMI-hankkeen yhteydessä tehtyihin julkaisuihin tulee myöhemmin KIEMI-hankesivun julkaisujen listaan (julkaisulistan kohde numero 13).

Näkymä MIPRO2022 CTS-alakonferenssin ohjelmasta

Konferenssissa esitettiin myös muita julkaisuja, joissa oli Tampereen yliopiston ja muiden korkeakoulutoimijoiden edustajia mukana. Esimerkiksi CE – Computers in Education -alakonferenssin julkaisut opinnäytetyön tekijöiden ohjaamisesta ja pilvipalvelujen vaikutuksesta IT-alan opetukseen. Varsinaisen konferenssiohjelma lisäksi tapahtumassa oli iltatilaisuus, jossa oli mahdollisuus verkostojen päivittämiseen. Koska aiemmasta vastaavasta konferenssiosallistumisesta oli muutama vuosi mennyt ja osa esityksistä esitettin etäyhteyden kautta, ei paikalla ollut aiempia tuttuja.

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut
  • SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
  • Yliopisto-opettaja ja tutkija, Mika Saari, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), mika.saari@tuni.fi (linkki Saaren julkaisuihin)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi
  • MIPRO2022 -konferenssi (45th Jubilee International Convention on Information, Communication and Electronic Technoly)

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail