Kaikki kirjoittajan Janne Harjamaki artikkelit

KIEMI – Asuinkerrostalojen lämmitysenergian säästöpotentiaalista Satakunnassa

Asuntojen hurjat ylilämmöt ja – toisien mielestä – sietämättömän kylmät sisäilman lämpötilat ovat asia, joka puhuttaa etenkin kerrostaloasukkaita. Tavallisen asukkaan mahdollisuuksia vaikuttaa asumismukavuutensa ovat karkeimmillaan ikkunoiden auki pitäminen kesät talvet tai patteriventtiilien säätäminen täysille – unohtamatta valittaa isännöitsijälle tai talohuoltoon. Ukrainan kriisin seurauksena lämmitysenergian säästämistavoitteetkin pitäisi jotenkin huomioida.

Nykytekniikka tarjoaa paljon mahdollisuuksia em. pulmatilanteiden selvittämiseen ja mahdollistaa aiempaa paremmin niihin reagoimisen. Esimerkiksi Porissa on saatavilla kaukolämpöenergian toimittajan OLO-palvelu, jonka avulla on mahdollista mitata ja seurata rakennuksen kaikkien tilojen lämpötiloja ja suhteellista kosteutta. Erilaisia mittaussuureita (mm. sisä- ja ulkoilman lämpötila, kosteus-%, kauko­lämpö­nesteen tulo- ja paluulämpötila sekä tilavuusmäärä, jne.)  yhdessä tarkastelemalla on mahdollista tehdä päätelmiä sekä asunnoissa vallitsevien olosuhteista että rakennuksessa käytettävän lämmitykseen käytetyn energiamäärän asianmukaisuudesta.

Tekniset ratkaisut em. palvelun kehittämiseksi ovat periaatteessa varsin helppoja; langalliset tai langattomat mittausanturit ja mittausdatan keruu määräajoin jonnekin talteen. Tuloksia seurataan joko reaaliajassa tai jälkikäteen. Ja, kuten yleensä – mahdolliset (tekniset) ongelmat piileksivät yksityiskohdissa, kuten sähkön syöttö, tiedonsiirto ja tietoturva. Ne ovat pääasiassa palvelun tarjoajan murheita. Palvelun käyttäjien kannalta suurin murhe ja odotusarvo on kuitenkin kerätyn mittausdatan hyödyntämisessä.

KIEMI-projektissa kehitettiin kumpaakin osapuolta askarruttaviin tapauksiin useita ns. pilotti­ratkaisuja. Niissä tutkittiin mm. erityyppisten anturien soveltuvuutta, tiedonsiirron luotettavuutta erilaisissa ympäristöissä sekä kerätyn mittausdatan hyödyntämistä käyttäjän näkökulmasta. Eräs varsin käyttökelpoiseksi useassa pilotissa osoittautunut ratkaisu oli käyttää kerätyn mittausdatan visualisoinnissa ns. mukavuuslämpötilakuvaajaa. Se on tavallaan äärimmilleen pelkistetty esitys yhden tai useamman mittaus­kohteen (eli tilan) tietyn mittausjakson aikana tehtyjen mittausten jakauman esittämiseen erittäin havainnollisella tavalla.

Esimerkki KIEMI-mukavuuslämpökuvaajasta lämmityskauden ajalta. Kuvassa vihreällä rajauksella oleva alue edustaa ns. mukavuuslämpötila-aluetta, jossa lämpötila ja suhteellinen ilmankosteus ovat useimpien ihmisten mielestä siedettävällä tasolla.

Yhdistämällä samaan kuvioon sekä yksittäisen tilan tiettynä hetkenä tapahtuneen mittauksen lämpötila ja suhteellinen kosteus saadaan sen hetkinen arvio ko. tilan ”asumismukavuudesta” sillä hetkellä. Lisäksi kun mittauksia tehdään pitemmän ajan kuluessa, voidaan kaikki pisteet kerätä samaan kuvioon, jolloin on helppo havaita millaisia ko. tilan olosuhteet ovat olleet tarkastelujaksolla. Edelleen kun samaan kuvioon yhdistetään – esimerkiksi eri värillä – muita tiloja, saadaan havainnollinen käsitys kaikkien näiden tilojen olosuhteista tarkastelujaksolla. Sen avulla voidaan sekunneissa päätellä kokonaisen kerrostalon osalta yli- ja alilämpötilanteet sekä suhteellinen kosteus. Tarvittaessa on tietenkin mahdollista pureutua yksittäisen mittauskohteen mittausarvoihin tarkastelujakson kunakin ajanhetkenä.

Olosuhdemittaukset ja niiden perusteella laaditut mukavuuslämpötilakuviot olivat hyvänä apuna ja lähtökohtana KIEMI-projektin Satakuntalaisten kerrostalojen lämmitysenergian säästöpotentiaalia arvioivien laskelmien ja simulointien laatimisessa. Kuvioiden avulla oli mahdollista saada nopeasti yleiskuva tietyn rakennuksen kokonaistilanteesta ja paneutua sen jälkeen yksityiskohtiin. Varsinaiset energian säästöpotentiaalia arvioivat laskelmat tehtiin käyttäen esimerkkikohteiden todellisia arvoja, kuten rakenteet U-arvoineen, huoneistotyypit ilmansuuntineen ja ilmanvaihdon yksityiskohdat. Simuloimalla kunkin laskentakohteen tyypillisiä huoneistoja eri sisäilman lämpötila-arvoilla pyrittiin arvioimaan tarvittavan lämmitysenergian määrä eri tilanteissa. Kun saatuja tuloksia verrattiin rakennuksen keskimääräiseen vallitsevaan lämpötilaan, voitiin tehdä päätelmiä mahdollisten ”ylilämmitys”-tilanteiden vaatimasta lämmitysenergiasta. Laskennassa käytettiin tiettyjä olettamia, jotka on kuvattu tarkemmin raportissa, joka löytyy tämän blogin lopusta.

Kun saadut tulokset yleistettiin käsittämään vastaavanlaiset (yli 1000 asuin-m2, kaukolämpö, rakennusvuosi 1950-2005) asuinkerrostalot Satakunnassa saatiin kokonaissäästöpotentiaaliksi vähintään 19 GWh vuodessa. Se vastaa noin 1000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuodessa käyttämää energiaa. Tulos on merkittävä myös siksi, että se olisi mahdollista saavuttaa ilman varsinaisia energiaremontti-investointeja. Lisäksi asumis­muka­vuu­desta tinkimättä.


KIEMI-raportti lämmitysenergian säästöpotentiaalista Satakuntalaisissa kerrostaloissa (verkkoversio, PDF)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kotitalouden energiailta Raumalla ja Porissa

KIEMI-hanke oli mukana Alueellisen energianeuvonnan järjestämissä kotitalouden energiailloissa Raumalla (6.10.2022) ja Porissa (19.10.2022).

Rauman tilaisuudessa (6.10.2022) pääpaino sisällöstä oli Energianeuvonnan ja Rauman Energian tuottamia tietopaketteja. Satakunnan alueen energianeuvonnan Minna Sukeva esitteli mm. Motivan lokauussa alkanutta Astetta alemmas -kampanjaa. Rauman Energian hallintojohtaja Juha Viherjälaakso esitteli mm. sähkön käytön jakaumaa kotitalousten käytössä, vältettäviä kulutushuippuja ja Fingridin Datahub -palvelua. Rauman Energian asiakkuuspäällikkö Sami Seikola puolestaan esitteli kaukolämmitysjärjestelmiä sekä Lungi -palvelua ja kertoi mm. lämmitysjärjestelmien vaihtoon ja säätöön liittyvien rahoitusavustusten hakemisesta. KIEMI-hankkeen osuudessa SEIntS-tutkimusryhmän edustaja Janne Harjamäki esitteli lyhyesti ARVI-itsearviointisovellusta ja liikuteltavaa mittausjärjestelmää.

Paikalla oli myös Länsi-Suomi -lehden toimittaja, joka otti puhujista kuvan lehtijuttua varten (uutinen julkaistiin 11.10.2022 Länsi-Suomi-lehdessä).

Raumalla pidetyn Kotitalouden energiaillan puhujat poseeraavat lehtikuvaa varten. Kuvassa vasemmalta Sami Seikola, Juha Viherjälaakso, Minna Sukeva ja Janne Harjamäki.

Porissa pidetyssä tilaisuudessa (19.10.2022) KIEMI-hanke sai enimmän osan illan esitysajasta. Tässä tilaisuudessa käytiin tarkemmin läpi ARVI-itsearviointisovelluksen käyttöä ja liikuteltavia olosuhdemittausjärjestelmiä sekä esiteltiin Porin seudun kansalaisopiston auditorioon rakennetun demojärjestelmän avulla mittausdatan käsittelyä ja siitä saadun datan visualisointia.

Tutkija Janne Harjamäki kertoi esityksen ohessa omista käyttökokemuksistaan ARVIn ja mittausjärjestelmän osalta. Lisäksi tutkija Petri Rantanen vastasi olosuhdemittausjärjestelmän tekniseen toimintaan liittyviin kysymyksiin.


KIEMI-hankkeen esitysmateriaali (PDF)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kiinteistödataa Porin Mies-laulun talosta

Porin Mies-laulun talo (Porin Mies-Laulu r.y.) osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin useamman kuukauden ajan huhti-elokuussa 2022. Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin vuoden 2022 alussa.

Pilotoitu kohde sijaitsee Porin kaupungin keskustassa. Rakennus on suunniteltu kuorotoiminnalle ja se on valmistunut vuonna 1997. Kiinteistön lämmitys on toteutettu kaukolämmöllä ja vesikiertoisella patterilämmityksellä. Ilmanvaihto on toteutettu koneellisesti, muta siinä ei ole lämmön talteenottoa. Lämmitettävää pinta-alaa on yhteensä 363 neliötä. Kuvassa näkyvän alakerran lisäksi kohteen yläkerrassa sijaitsee kokoustila, toimisto ja talon tekninen tila.

Sävelsalissa korkein kohta on 7,2 metriä. Salin muodolla on pyritty parantamaan tilan akustiikkaa. Pilottikohteeseen sijoitettiin yhdeksän RuuviTag-anturia ja kaksi Aranet-anturia. Niiden keräämää dataa mittausjakson ajalta voidaan esitellä visuaalisesti DataSites-WebUI-sovelluksen avulla, jossa anturien sijainti kohteessa näkyy pohjakuvan muodossa.

DataSites-webUI näkymä Porin Mies-laulun talon pohjakuvasta
DataSites-webUI näkymä Porin Mies-laulun talon pohjakuvasta

Ulkoilman olosuhteita seurattiin Suomen Ilmatieteenlaitoksen Porin rautatieaseman mittauspisteestä saatavan datan avulla. RuuviTag-anturien mittauksia kerättiin Ruuvi Gateway -tukiasemalla, jonka apila-antennnin avulla anturien ja tukiaseman välistä etäisyyttä voidaan kasvattaa. Lisäksi pilotoinnissa hyödynnettiin Ruuvi Cloud -pilvipalvelua. Pilvipalvelu kerää Ruuvigatewayn lähettämät mittaustiedot verkkopalveluun, ja datan voi sieltä ladata jatkokäyttöön (näin toimittiin tässä pilotissa).

Tulosten raportoinnissa ja datan visualisoinneissa yhdistettiin lämpötilan, suhteellisen ilmankosteuden sekä hiilidioksiarvojen (CO2) mittauksia kohteesta saatujen tilavaraustietojen kanssa. Tilavarauksista tuotetttiin datasetti, jossa aikaleimat kuvaavat tilavausten alku- ja loppuhetkiä ja varaustietona kirjatut henkilömäärät kuvaavat osaltaan tiloissa varaushetkellä oletetusti oleskelleiden ihmisten määriä. Kerättyjä datasettejä visualisoitiin hankkeessa tuotettujen sovellusten (DataSites-WebUI ja Graphs) avulla.

Seuraaviin kuviin on nostettu visualisoinnin esimerkkeinä salin ja aulan mukavuuslämpökuvaajia, alakerran tilojen lämpötilatietoja yhdessä ulkolämpötilatiedon kanssa sekä näyte salin hiilidioksidiarvojen muutoksista tilavarausten aikana.

Visualisoinnilla tuotettiin tietoa kohteessa valinneista olosuhteista pyrittiin osoittamaan potentiaalisia syy-seuraus-yhteyksiä. Pilotista tuotetussa raportissa käytiin läpi kohteessa vallinneita sisäolosuhteita ja annettiin ehdotuksia tarkempaa selvitystä kaipaavista kohteista.

Raportti luovuttiin syyskuun lopussa yhdistyksen edustajille. Yhdistyksen hallitus katsoi, että raportin voi antaa avoimesti myös muiden asiasta kiinnostuneiden nähtäväksi. KIEMI-hanke kiittää yhdistystä päätöksestä.

Raporttia vastaanottamassa olivat yhdistyksen edustajien puolesta Pekka Koskenkorva (vasemmalla) ja Mikko Nuorsaari. Raporttia esittelemässä olivat KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini (keskellä) ja tutkija Janne Harjamäki SEIntS-tutkimusryhmästä.


Raportti Porin Mies-laulun talon olosuhdemittauksista (PDF-dokumentti)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

SEIntS mukana Porin yliopistokeskuksen TiedeAreenalla 2022

Tampereen yliopiston Porin yksikön SEIntS -tutkimusryhmä osallistui vuoden 2022 TiedeAreenaan Porin Puuvillassa (23.9.2022). Porin yliopistokeskus on järjestänyt tutkijoita ja tutkimusta eri kohderyhmille tutuksi tekevän yleisötapahtuman vuosittain samanaikaisesti Porin Päivän kanssa.

Tänä vuonna tarjolla oli mm. Tutkijat Areenalla -osio, jossa tutkijat kertoivat työnsä sisällöstä. Tutkija Janne Harjamäki kertoi omassa puheenvuorossaan SEIntSin meneillä olevasta KIEMI-hankkeesta, ja esitteli yleisölle Pakopeli-teemaa mukaillen hankkeessa tuotetun ARVI-sovelluksen sisältöjä.

Pakopeli: taltuta talosi energiavarkaat -esityksessä käsiteltiin kuvitteellisen yhteisön lähipiirissä olevia asuin- ja julkisrakennuksia. Neljästä kiinteistökohteesta koostunut noin 10 minuutin ”pelikierros” tutustutti katsojia kiinteistöjen energiatehokkuuteen vaikuttaviin asumis- ja toimintatapoihin.

Jokaisessa kohteessa ja tilanteessa oli mukana joukko energiavarkaita, jotka syntyvät asukkaiden tai käyttäjien toiminnasta. Energiavarkaiden torjunnan osalta tärkeitä toimia ovat niiden syntymiseen liittyvien tilanteiden tunnistaminen ja energiatehokkuustoiminnoilla aikaansaatava taltuttaminen.

Kiinteistöstä vastaavan henkilön osalta on usein niin, että ainoa saatavilla oleva ”mittari” on kiinteistön energiakulutukseen liittyvä lasku. KIEMI-hankkeessa pilotoidut anturit ja sovellukset tarjoavat uudenlaisia työkaluja ja toimintatapoja energiakulutukseen liittyvien sisäolosuhteiden tunnistamiseen ja energiakulutuksen taustalla olevien syiden hallintaan.


LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

Lisätietoja

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – MIPRO2022-konferenssin kokemuksia

MIPRO2022 oli sarjassaan 45. tapahtuma. Kroatian Opatijassa 23.-27.5.2022 pidetty konferenssi keskittyi tällä kertaa älykkäisiin ja vihreisiin digitaalisiin ekosysteemeihin. Tapahtuma järjestettiin hybridi-muodossa ja esityksiä oli mahdollista päästä seuraamaan myös Suomesta käsin.

SEIntS-ryhmän Mika Saari osallistui tapahtumaan ja esitteli Computers in technical system (CTS)-alakonferenssissa KIEMI-hankkeen yhteydessä syntyneen julkaisun “Survey of Component-Based Software Engineering within IoT Development”. KIEMI-hankkeessa on kehitetty useita prototyyppijärjestelmiä, joissa on käytetty erilaisia soveltuvia prototyyppitason laite- ja anturiratkaisuja. Kansainväliseen tieteelliseen arviointiin annettu raportti selvittää, miten CBSE-ominaisuuksia on käytetty IoT (Internet of Things) -kehityksessä ja tarkastelee, miten maailmalla kehitettyjä prototyyppijärjestelmiä on dokumentoitu (tietoja siitä mitä ohjelmistoja on käytetty ja esitelty). Puhetta johtivat Zagrebin yliopistosta Dejan Škvorc ja Vlado Sruk. Esityksen osalta keskustelua syntyi jatkoselvitysten mahdollisuuksista ja ideoista. Konferenssin tuloksena julkaistaan “Mipro 2022 proceedings” -julkaisu, johon kaikki hyväksytyt ja esitetyt paperit sisällytetään. Linkki KIEMI-hankkeen yhteydessä tehtyihin julkaisuihin tulee myöhemmin KIEMI-hankesivun julkaisujen listaan (julkaisulistan kohde numero 13).

Näkymä MIPRO2022 CTS-alakonferenssin ohjelmasta

Konferenssissa esitettiin myös muita julkaisuja, joissa oli Tampereen yliopiston ja muiden korkeakoulutoimijoiden edustajia mukana. Esimerkiksi CE – Computers in Education -alakonferenssin julkaisut opinnäytetyön tekijöiden ohjaamisesta ja pilvipalvelujen vaikutuksesta IT-alan opetukseen. Varsinaisen konferenssiohjelma lisäksi tapahtumassa oli iltatilaisuus, jossa oli mahdollisuus verkostojen päivittämiseen. Koska aiemmasta vastaavasta konferenssiosallistumisesta oli muutama vuosi mennyt ja osa esityksistä esitettin etäyhteyden kautta, ei paikalla ollut aiempia tuttuja.

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut
  • SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
  • Yliopisto-opettaja ja tutkija, Mika Saari, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), mika.saari@tuni.fi (linkki Saaren julkaisuihin)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi
  • MIPRO2022 -konferenssi (45th Jubilee International Convention on Information, Communication and Electronic Technoly)

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

SEIntS teknologiamessuilla

Tampereen yliopiston Porin yksikön SEIntS -tutkimusryhmä osallistui vuoden 2022 teknologiamessuille Helsingissä (3.-5.5.2022). Messuja pidetään Pohjoismaiden johtavana teknologiatapahtumana.

Aiempiin vuosiin verrattuna messuilla oli melko rauhallista, ja siihen saattoi vaikuttaa koronarajoitusten jäljiltä muistiin jäänyt varovaisuus isoihin yleisötapahtumiin. Näytteilleasettajien osalta tarjonta painottui enemmän teollisuudelle suunnattuihin ratkaisuihin (mm. ohjelmistot painottuivat prosessioptimointiin), ja esittelypisteiden sisältönä oli enemmän järjestelmien esittelyä kuin käyttäjien itsensä kokeiltavia laitteita tai varusteita. Oheistapahtumia (muita muita samanaikaisia messuja) ei tällä kertaa ollut. Esittelypisteiden yhteydessä tuotiin myös aiempaa enemmän esiin rekrytointia.

Matkan tavoitteena oli selvittää messujen tarjontaa kiinteistöjen sisäolosuhteiden mittaamiseen käytettävien anturien ja ohjelmistojen osalta sekä etsiä potentiaalisia kontakteja tulevia pilotteja ja hankkeita varten. Antureita oli kyllä tarjolla moneen eri mittaukseen, mutta suurin osa niistä vaikutti sopivan paremmin teollisuudelle ja sen kiinteisiin jatkuviin mittaustarpeisiin, kuin asuin- ja työtilojen lyhytaikaisiin olosuhdekartoituksiin.

Lämpötilan ja kosteuden mittausten ollessa jo arkipäivää, kuului ilmanpaineen mittaus olevan nousevana trendinä. Tarjonnasta löytyi myös muutamia toimijoita, joiden välineillä ns. ”loggereilla” voidaan toteuttaa kohteesta kerättäviä mittausdatasettejä. Laitteiden koot vaihtelivat Padel-mailaa vastaavasta ”jättiläisestä”, jonka antureita voidaan vaihtaa tarpeen mukaan aina USB-muistitikkuun verrattavissa olevaan miniatyyrilaitteeseen. Osa laitteista toimii niin, että data kerätään ensin laitteen omaan muistiin ja siirretään sieltä jatkokäsittelyyn manuaalisesti. Osa laitteista osaa kommunikoida kännysovellusten kautta, jolloin datasetin lähetys verkon yli palvelimelle on helppoa. Muutamien toimijoiden osalta tarjolla oli myös datan käsittelyyn soveltuvia sovelluksia. Rajapintojen osalta tarjonta vaikutti olevan vielä kehityskaaren alkupäässä. Loggerien ja niissä käytettävien anturien pitäminen käyttökunnossa ja käyttökohteen vaatiman sertifioinnin puitteissa, tulee laitteille tehdä säännöllisesti kalibrointeja. Osa kalibroinneista on mahdollista tehdä perusvälineillä itse ja osa vaatii anturien käyttöä erillisessä kalibrointipalvelussa. Kyseisiä palveluja on saatavissa sekä Suomesta että EU-alueella.

Kiinteistöihin liittyvä energiansäästö tuli messuilla esiin esimerkiksi ilmanvaihtolaitteiden tekniikan kehittymisenä; laitekokonaisuuden sisältö on muuttunut yhdestä keskitetystä päälaitteesta useamman pienen yksikön klusteriksi. Esillä oli myös sähköautojen latauspisteitä ja aurinkosähköjärjestelmiä.

Erityishuomiona voidaan mainita huoltopalvelu, joka tarjosi teollisuuden elektroniikkalaitteiden uusimisen vaihtoehdoksi niiden korjausta ja testausta kiinteillä hinnoilla. Tämä laitteiden elinkaarta pidentävä palvelu on hyvä esimerkki Green-ICT ajattelusta.


Tätä blogia kirjoittaessa messusivusto on jo siirtynyt vuoden 2023 tapahtuman valmisteluihin. Seuraavaa messua odotellessa muisteltiin myös messualuetta ”vartioimaan” jäänyttä vanhaa MiG-21BIS suihkuhävittäjää.

Lisätietoja

SEIntS -tutkimusryhmä (Tampereen yliopiston verkkosivusto)

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kiinteistödataa Riuttala-Mustajoen kylätalosta

Riuttala-Mustajoen kylätalo Porin Laviassa osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin kuukauden ajan helmi-maaliskuussa 2022. Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin yhteistyössä paikallisen Karhuseutu -kehittämisyhdistyksen kanssa vuoden 2021 loppupuolella.

Tällä kertaa pilottikohde oli uudehko hirsirakennus, jossa sisätilat lämpiävät vesi-ilmalämpöpumpun ja lattialämmityksen kautta. Käytössä on myös koneellinen poistoilma lämmöntalteenotolla sekä iso takkaleivinuuni. Kohteessa mitattiin sisätilojen lisäksi myös ulkotilan lämpötila- ja kosteusarvoja.

Takan päältä mitattiin puupolton lämpövaikutuksia sisäolosuhteeseen. Kohteeseen asennetun anturijärjestelmän keräämän mittausdatan siirrossa hyödynnettiin kylätalon olemassaolevaa nettiyhteyttä. Tulosten raportoinnissa ja datan visualisoinneissa yhdistettiin lämpötilamittauksia kohteesta saadun sähkökulutustiedon ja takkapäiväkirjan kanssa.

Anturien tuottaman datan perusteella rakennuksen sisäolosuhteet olivat vakaat ja takkalämmityksellä on ollut merkittävää vaikutusta rakennuksen lämmitysenergian kulutukseen. Pilotin avulla tuotetta dataa hyödyntämällä kylätalo voi suunnitella esimerkiksi takkalämmityksen ja sähköenergialla toimivan lattialämmityksen yhteiskäytön optimointia.

Pilotin tulosten esittelytilaisuudessa vasemmalta lukien KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini ja Riuttala-Mustajoen kyläyhdistyksen jäsenistä Seppo Pärssinen sekä Ari Kuusiranta (yhdistyksen puheenjohtaja).

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kiinteistödataa Kyläsaaren kylätalosta

Kyläsaaren Kylätalo Porissa osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin kuukauden ajan tammikuussa 2022.

Kyläsaaren Kylätalo Porissa (kuva: kyläsaari.com)
Kyläsaaren Kylätalo Porissa

Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin yhteistyössä paikallisen Karhuseutu -kehittämisyhdistyksen kanssa vuoden 2021 loppupuolella.

Kohteessa käytettiin langatonta mittausjärjestelmää, joka koostui neljästä huonetiloihin sijoitetuista RuuviTag-anturista, yhdestä Raspberry-tukiasemasta sekä yhdestä 4G-reitittimestä. Anturien seurantaa ja kuvaajien koostamista varten tutkimusryhmän Otula-palvelimelle luotiin WebUI-sovellukseen (DataSites) näkymä kylätalon pohjakuvasta ja yhteys kohteeseen sijoitettuihin antureihin.

Sisätiloihin sijoitetut laitteet asennettiin, niin ettei niiden läsnäolo häirinnyt tilojen käyttäjiä. Dataa kerättiin neljän viikon jaksolta. Ulkolämpötilan vertailua varten käytettiin Suomen Ilmatieteen laitoksen Porin rautatieasemalta avoimesti saatavilla olevaa säädataa, jonka datasta luotiin ”ulkoanturin datasetti”.

Mittaustuloksista koostettiin hankkeen DataSites- ja Graphs-sovelluksilla visuaalisia kuvaajia esittelevä raportti, joka käytiin läpi kylätalon toimintaa hoitavan yhdistyksen (Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry) edustajan (Heikki Lehtinen, hallituksen puheenjohtaja) kanssa. Pilotissa kerättyä dataa visualisoivissa kuvaajissa esiteltiin mittauksia huoneista erikseen sekä yhdessä. Tapaamisessa keskusteltiin kylätalon tulevaisuuden kehityssuunnitelmista. Pilotista saadun datan perusteella kylätalo vaikutti teknisesti varsin toimivalta kokonaisuudelta, ja sillä on valoisa tulevaisuus alueen asukkaiden käytössä.

Yhteiskuvassa vasemmalta: KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini, kylätaloa hallinnoivan yhdistyksen edustaja Heikki Lehtinen ja KIEMI-hankkeen tutkija Janne Harjamäki.

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

ICT4LC – Kestävän kehityksen raportti

Vuonna 2020 päättynyt ICT4LC-hanke on mukana Tampereen yliopiston vuoden 2020 kestävän kehityksen raportissa. Raportissa käsitellään kolmea vastuullisuuden pääteemaa, joista yksi on Ekologinen vastuullisuus. Satakunnan pk-yrityksille kehitetyt ja demonstroidut menetelmät ovat mukana toimenpiteistä kertovissa esimerkeissä kohdassa yhteistyö ja kumppanuus.


Lisätietoja ICT4LC-hankkeesta:
Jari Leppäniemi, Tampereen yliopisto, Pori
etunimi.sukunimi@tuni.fi

ICT4LC-hankesivulle

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KAMU – Hankkeen tapahtuma-arkisto


Tänne on koostettu aiemmin järjestetyt tapahtumat ja tilaisuudet, joissa KAMU-hanke on ollut järjestäjänä tai mukana. Täältä löydät myös jaettavaksi annetut materiaalit. Tulossa olevat tapahtumat ja tilaisuudet ja niiden lisätiedot löytyvät KAMU-hankkeen tapahtumatarjonnasta.


MENNEET TAPAHTUMAT

17.1.2023: INFOTILAISUUS, klo 14-16 (teemana verkkoanalytiikka (Google Analytics 4), lisätietoja Prizztechin tapahtumasivulta) — tarjolla oli myös etähteysmahdollisuus
13.12.2022: INFOTILAISUUS, Klo 14-16 (teemana yrityksen talouden hallinta, lisätietoja Prizztechin tapahtukalenterista)
30.11.2022: Pienyritysten energiailta, klo 17.30 – 20.30. (Lisätiedot tapahtumasta Prizztechin tapahtumasivulta)
15.9.2022: GREEN BUSINESS AREENA (Teemana vihreä siirtymä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia), klo 10.00 – 18.00, Paikkana Kauppakeskus Porin Puuvilla (Lisätiedot tapahtumasta GBA-tapahtumasivustolta sekä Prizztechin tapahtumakalenterista).
28.4.2022: INFOTILAISUUS (aiheena SOME-markkinointi), klo 10.00 – 11.30 (Lisätietoja tapahtumasta Prizztechin tapahtumakalenterista)
24.3.2022: VERKKOSEMINAARI (aiheena verkkokauppa), klo 14.00 – 16.00
(Lisätiedot tapahtumasta ja jaettavaksi tarjottu materiaali Prizztechin tapahtumakalenterista)
4.3.2022: KAMU-hanke esittäytyi Satakunnan ELY-keskuksen koordinoimalle hankeyhteistyöverkostolle (Yhteistyöverkoston Teams-kokous, klo 9.00 – 10.00). Linkki esittelydioihin (PDF)
2.2.2022: INFOTILAISUUS (aiheena liiketoiminnan kehittäminen), klo 17.00 – 18.00
Prizztechin ”HAVUJA P*R#%*E! – KRIISISTÄ KASVUUN” -tilaisuudessa käsiteltiin alueen yrityksille tarjolla olevia palveluja. Myös KAMU-hanke oli mukana esittäytymässä (linkki esittelydioihin, PDF)
20.1.2022: INFOTILAISUUS (aiheena verkkokauppa), klo 14.30 – 16.00,
Porin Yliopistokeskus + ”kisakatsomot” + ZOOM-etäyhteys
(Lisätiedot tapahtumasta ja tapahtumasta jaettavaksi tarjottu materiaali Prizztechin tapahtumakalenterista)
KAMU-hankkeen tapahtuma-arkiston listaus

Lisätietoja

Projektipäällikkö Jari Leppäniemi, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö)
jari.leppaniemi@tuni.fi
Projektipäällikkö Jussi Kuusiniemi, Prizztech Oy
jussi.kuusiniemi@prizz.fi

KAMU-hankkeen hankesivut
SEIntS -tutkimusryhmä (Tampereen yliopiston verkkosivusto)
Prizztech (Prizztechin verkkosivuston KAMU-projektisivu)

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail