Kaikki kirjoittajan Timo Mäkinen artikkelit

Intressiryhmän 5. kokous

Intressiryhmän 5. kokous pe 12.12.2014 klo 12.00 – 14.00
TTY Porin laitos NH349, 3. kerros

Agenda

  1. Päivän agenda ja AvaraS -projektin yhteenveto
    Timo Mäkinen
  2. Datan jalostaminen julkisella sektorilla
    Mika Suominen, Elinar Oy
  3. Jatkohanke-ehdokas: Avoimuus ja läpinäkyvyys liiketoiminnassa
    Jari Soini
  4. Jatkohanke-ehdokas: Avoimen datan arvoverkko Satakunnassa
    Petri Linna

 

Jaa Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Intressiryhmän 4. kokous

Intressiryhmän 4. kokous pe 3.10.2014 klo 12.00-14.00
TTY Porin laitos NH349, 3. kerros

Agenda

  1. Ajankohtaista avoimesta datasta – mitä rintamalla on tapahtuu juuri tällä hetkellä Suomessa, mm.
    • Avoin Suomi 2014 -tapahtuman satoa
    • Aihepiirin uudet yhteistyö- ja hankeavaukset
    • Avoimen datan syysseminaari Porissa
  2. Kaupallinen organisaatio datan avaajana: Modultek Open Dictionary
    Janne Jansson, Modultek Oy
  3. Jatkohankkeen valmistelu (”Ada-S”)- puitteet, tilannekatsaus ja alustavat työpaketit; intressiryhmän näkemykset
  4. AvaraS -projektin tulosaineistoa (ajan salliessa)

Ada-S -jatkohankkeesta

AvaraS – hannkkeelle suunniteltu jatkoprojekti kulkee työnimellä ”Avoimen datan arvoverkko Satakunnassa (Ada-S)”. Lähtökohtana on avoimen datan liiketoiminnassa tunnistetut kahdeksan erilaista toimijaroolia sekä ajatus konkretisoida roolituksen puitteissa AvaraS -projektissa suoritettu tiedonkeruu pilot-toiminnaksi. Pilotoinnin osittaisena mallina voisi toimia juuri päättymässä olevan Green ICT Satakunnassa -hankkeen toteuttama ratkaisu.

Datan avaajan roolissa toimisi esisijaisesti Porin kaupunki, mutta kuten kokouksen agendastakin voi todeta, intressejä tähän on löytymässä myös kaupalliselta sektorilta.  Edellä viitatun lähteen mukaan datan avaajan ja datan loppukäyttäjän välillä voi toimia erilaisia välittäjä – ja mahdollistaja -rooleja. Hankkeeseen osallistuva yritys toteuttaisi hankkeen tukemana hankkeen puitteissa avattuun dataan liittyen pilot -ratkaisua joissakin näistä rooleista. Yliopiston tehtävänä voisi olla projektin koordinoinnin ohella toimiminen mahdollistajiin kuuluvana opastajana toteuttaen pilotointia tukevaa tiedonhankintaa ja periaateratkisujen laatimista. Hanke voisi organisoida myös aihepiirin alueellisen innovaatiokilpailun (vrt.  Apps4Pirkanmaa, Apps4Lounais-Suomi, Apps4Pohjois-Pohjanmaa).

Avoimen datan arvoverkossa opastaja -rooliin liittyy yhtenä osa-alueena koulutus, mutta sitä voisi hankkeessa tarkastella myös yleisemmällä tasolla. Edellä kuvatun pilotoinnin ohella pinnalle on noussut kysymys  jatkuvasti kasvavan avoimen verkko-opetustarjonnan (Massiiviset avoimet verkkokurssit, Massive Open On-line Courses – MOOC) hyödyntämismahdollisuudesta yrityksissä. Toiminnassa on mukana useita isoja kansainvälisiä yliopistoja ja niitä lähellä olevia tahoja, joiden opetusta kanavoidaan vapaasti laajalle yleisölle erilaisten oppimisalustojen ja portaalien välityksellä (Coursera, edX, Udacity jne.). Suomessa uranuurtaja tällä sektorilla on Helsingin Yliopisto. Nyt myös kaupallisen toimijoiden opetustarjontaa on verkon välityksellä vapaasti saatavana (esim. Microsoft).

Opetusta on täten veloituksetta saatavana samalla kun se tuodaan verkon välityksellä suoraan oppijan luokse sitomalla opetusta tiettyyn paikkaan ja  aikaan. Nyt kysymys onkin, missä laajuudessa tämä tarjonta kohtaa tarpeen. Projekti voisi tuottaa tähän kysymykseen  yrityskohtaisia vastauksia, jolloin konkreettisina toimenpiteinä voisivat olla esim. a) yrityksen vuosittaisen koulutustarpeen kartoitus; b) tarvetta vastaavan verkko-opetustarjonnan kartoitus; c) valittujen verkko-opintojen suorittaminen.

Kokouksen agendan 3. kohtaan liittyen keskeisiä kysymyksiä yritysten suuntaan ovat ainakin seuraavat

  • Onko yritys kiinnostunut lähtemään mukaan mahdollisesti käynnistyvän Ada-S -hankkeen a) ”pilot”-osuuteen, b) ”mooc”-osuuteen, ja minkälaisin ehdoin?
  • Mitä asioita hankkeen valmistelussa ja suunnittelussa olisi yrityksen näkökulmasta huomioitava?
  • Minkälaisin toimenpiten yleisesti alueella toimiva tekninen yliopisto-yksikkö voisi olla kehittämässä yritysten toimintaympäristöä?

 

Jaa Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Datajalostamo käynnisti toimintansa

Keväällä 2014 toimintansa käynnistänyt, Innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy:n koordinoima, valtakunnallinen datajalostamoyhteisö kokoaa yhteen yrityksiä ja muita kehitykseen osallistuvia tahoja jouduttamaan avoimeen dataan ja BigDataan perustuvien palvelujen kehittymistä. Datajalostamon toimintaa esiteltiin 5.6.2014 järjestetyssä keskusteluseminaarissa. Tilasuus sisälsi seuraavat videoidut alustukset:

Datan avaamisen myötä uusia palveluja voidaan kehittää useiden toimijoiden muodostamissa arvoketjuissa. Erilaisista lähteistä peräisin oleva raakadata ei sellaisenaan  aina sovellu suoraan palvelukehityksen käyttöön vaan sitä on jalostettava eri tavoin käyttökelpoiseen muotoon. Raakadatan ja palvelunkehittäjän väliin onkin muodostumassa aivan uusi toimiala, datajalostus.

Talouselämä uutisoi asiasta otsikolla ”Nyt tulee datajalostus – avoimen datan käsittelyyn rakennetaan uutta toimialaa”. Vasta perustettu Datajalostamo toimii myös OKF:n työryhmänä.

 

Jaa Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Opas avoimen datan lisensointiin

Naomi Korn ja Charles Oppenheim ovat laatineet lyhyen avoimen datan lisensointia koskevan oppaan, Licensing Open Data: A Practical Guide (pdf),  joka käsittelee seuraavia kysymyksiä:

  • Avoimen datan käyttöä koskevat juridiset kysymykset
  • Avoimen datan lisenssit
  • Kuinka avoimia ovat ns. avoimet lisenssit?
  • Milloin ei ole tarkoituksenmukaista käyttää avoimia lisenssejä?
  • Mistä löytyy asiasta lisätietoja?

Viimeiseen kohtaan liittyen opas tuo esiin seuraavia lähteitä:

Systeemityöyhdistys Sytyke ry:n jäsenlehden vuoden 2014 ensimmäisessä, avoimelle tiedolle omistetussa,  numerossa on mm.  Tarmo Toikkkasen artikkeli avoimen tiedon uusista käyttöluvista, CC 4.0 (s. 9). Asiasta on lisätietoja Suomen Creative Commons -sivustolla, josta löytyy mm.  luonnos CC 4.0 -päälisenssin suomennoksesta.

Jaa Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Avoimen datan aamubrunssi

Intressiryhmän 3. kokous pe 6.6.2014 klo 8.30-10.30
TTY Porin laitos NH349, 3. kerros

Jaa Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Perusjoukko kotimaisia datakatalogeja

  1. Avoimet paikkatiedot ( HSY )
  2. Avoimet tietoaineistotLuonnontieteellinen keskusmuseo )
  3. avoindata.fi
  4. Avoin data Jyväskylässä
  5. Avoin dataCERT-FI )
  6. Avoin data ( datajournalismi.fi )
  7. Avoin data ( Kuopio )
  8. Avoin data – Lounaispaikka
  9. Avoin data Metropoliassa
  10. Avoin data ( Oulu )
  11. Avoin data ( Tampere )
  12. Avoin data ( Vantaa )
  13. Avoin data ( Vaski-kirjastot )
  14. Avoin data ( Verohallinto )
  15. Avoin data – VR
  16. Avoin paikkatieto ( Paikkatietoikkuna )
  17. Dataa ja tukea ( Apps4Pirkanmaa )
  18. Datakatalogi ( Apps4Finland )
  19. Data sources in ITS Factory
  20. Helsingin kaupungin avoimet paikkatietoaineistot
  21. Helsingin matkailun avoin dataVisithelsinki.fi )
  22. Ilmaiset aineistot ( CSC / Paikkatietopalvelut )
  23. Ilmaiset aineistot ( Maanmittauslaitos )
  24. Ilmatieteen laitoksen avoin data ( Ilmatieteen laitos )
  25. Julkisen hallinnon avoimet datat ( suomi.fi / Työhuone )
  26. Liikenteen ja viestinnän avoin tietoLiikenne- ja viestintäministeriö )
  27. Pääkaupunkiseudun avoimet tietoaineistot ( Helsinki Region Infoshare )
  28. SA-kuva-arkisto
  29. SOTKAnet ( Terveyden ja hyvinvoinnin laitos )
  30. Tampereen seudun datakatalogit ( Open Data Tampere Region )
  31. Tilastokeskus, avoin data ja rajapinnat
  32. Tilastotietokannat ( Tilastokeskus )

Avoimeen dataan liittyvää keskustelua

Jaa Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Openn Mipro2014 -konferenssiin

AVARAS -projektin tuottama julkaisu Openn (Hannu Jaakkola, Timo Mäkinen, Jaak Henno, Jukka Mäkelä) esitellään toukokuun lopussa järjestettävässä kansainvälisessä Mipro 2014 -konferenssissa Kroatiassa. Kirjoitus taustoittaa avoimuuden ilmiötä tietotekniikassa ja esittelee Avaras-projektin tässä kontekstissa. Projektiryhmän edustajien ohella konferenssissa esillä olevaan työhön ovat osallistuneet Jaak Henno Tallinnan teknillisestä yliopistosta sekä Jukka Mäkelä Lapin yliopistosta. Seuraavassa on kirjoituksen tiivistelmä:

”One of the key issues in the current information society is the easy and open availability of required resources. The concept of “openness” covers several resource categories, such as data, software sources, services, innovation and education. Open Data is seen as a promising source of new business. The concept of open innovation is based on the idea of distributing “useless” innovations for beneficial use in a new context. The role of open education has grown quickly at different education levels – especially university level. Open social networks are important platforms both for information distribution and as a source of information. There is a bidirectional influence between the availability of open resources and applications based on them: On the one hand, new applications create trends that demand open availability of resources, while on the other hand, the availability of resources creates opportunities for new applications. From the technology perspective, important change factors include mobility, big data technologies, digitalization, and context recognition. At the beginning of our paper we build a “big picture” of the important phenomena in the modern information society; open resources are seen in the role of enabler. National (Finland) and regional (AVARAS Project) initiatives are used to concretize the overall discussion.”

 

Jaa Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Sytyke-lehden avoimen tiedon teemanumero

Systeemityöyhdistys Sytyke ry:n jäsenlehden vuoden 2014 ensimmäinen numero (pdf) on omistettu avoimelle tiedolle. Lehti sisältää aihepiiristä seuraavat artikkelit, joiden oheen tässä on kirjattu artikkelien viittaamia lähteitä:

Paikkatietoja avoinna
Antti Rainio

HSL-navigaattori – avoin malli tulevaisuuden reittioppaille
Tuukka Hastrup

Uudet avoimen tiedon käyttöluvat, CC 4.0
Tarmo Toikkanen

Kokemuksia avoimen lähdekoodin kehittämisen hankinnasta
Markus Melander

Avoin data – yritykset kuntien kannustajina
Elisa Kettunen

Avoimet yhtenevät rajapinnat vauhdittavat palvelukehitystä – myös julkisella sektorilla
Hanna Niemi-Hugaerts

Pääkaupunkiseutu tiennäyttäjä data-avauksillaan ja kokeilukulttuurillaan
Tanja Lahti ja Hami Kekkonen

Avoin data Tampereen seudulla
Matti Saastamoinen

Open Knowledge Finland yhdistää avoimuudesta kiinnostuneet
Antti Poikola

Ihmiskeskeinen vai yrityskeskeinen ratkaisu henkilökohtaisen datan hyödyntämiseen?
Kai Kuikkaniemi

 

 

Jaa Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Sovellusten ja tekniikoiden viitteitä

Jaa Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

Sekalaisia viitteitä

 

Jaa Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter