Aihearkisto: Sovellukset ja tekniikat

kasvukunto

Hyvä maan kasvukunto – viljelijän ja vesistöjen etu

Porin yliopistokeskus, 28.2.2020, klo 12.00 – 16.00. Auditorio 125

Peltomaan hyvä kasvukunto eli mm. maan kosteuden, ravinteiden ja mikrobien tasapaino lisäävät viljelyn tuottavuutta. Näitä osa-alueita parantamalla vaikutetaan myös vesistöihin positiviisesti. Keinot kasvukunnon parantamiseksi ja seuraamiseksi ovat moninaiset. Hyvä maan kasvukunto – viljelijän ja vesistöjen etu -seminaari tuo esille näitä keinoja ja esittelee niiden edistämiseksi rahoitusta saaneen hankekokonaisuuden.

Ohjelma:

12.00  Tilaisuuden avaus, Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti

Jaakkolan esityskalvot (pdf)

Ohjelma pdf-tiedostona

12.15  Miten ongelmalohkoja korjaamalla voidaan auttaa vesistöjä? Tuomas Mattila, tutkija, Syke, maanviljelijä

Mattilan esityskalvot (pdf)

13.05   Mittaukset peltoviljelyn päätöksenteon tukena, Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

13.55  Kahvi

14.15  Lohkon sisäisen satovaihtelun alkuperän selvittäminen mittaamalla, Johannes Tiusanen, maanviljelijä

Tiusasen esityskalvot (pdf)

15.05 Pellon kunnon arviointi ilmaisista data-lähteistä, Petri Linna, Tampereen yliopisto

Linnan esityskalvot (pdf)

15.55 Yhteenveto ja päätössanat

Seminaarin järjestää Bioeväät ja PeltoAI-hankkeet. Hankkeita rahoittavat Satakuntaliitto EAKR-rahastosta sekä Satakunnan ELY-keskus euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hankkeita koordinoi Pyhäjärvi-instituutti. Partnerina Tampereen yliopisto, Porin yksikkö.

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Turvallisuusraportointi

Turvallisuusraportointi-sovelluksen toteuttaminen on aloitettu keväällä 2018 ja testattu kentällä kesän 2018 aikana turvallisuusalan yrityksessä.

Sovelluksen lähdekoodit:

Sovelluksen käyttö vaatii myös serveri pään eli ns. backend-toteutuksen, joten palvelun testaamisesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä Sattuko-hankkeen henkilöstöön, esim. Petri Linnaan, puh. 045 183 9630 tai Minna Haapakoskeen. Tai suoraan sovelluksen toteuttaja yritykseen Alineen.

Sovelluksen esite.

 Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Tietoisku tulevaisuuteen: Ajatar tulosseminaari, 13.12.2017

Porin Yliopistokeskus, Auditorio 125

TTY Porin järjestämässä tilaisuudessa pohdittiin huomispäivän asiakkaiden olemusta. Mitä he haluavat, miten he toimivat? Tarjolla oli tietoiskuja myös miten voi itse arvioida oman yrityksen tieto- ja viestintätekniikan resurssitehokkuutta, miten hyötyä avoimista verkkokoulutuksista ja kuinka saada avoimesta datasta kaiken irti!

Elina Hiltunen (KTT, DI) on futuristi eli tulevaisuuden ennakointiin keskittynyt tietokirjailija ja kouluttaja, jonka näkemyksiä useat yritykset ovat konsultoineet. Hän on keskittynyt erityisesti siihen, miten yritykset voisivat paremmin ennakoida tulevaisuuden asiakkaiden tarpeita sekä reagoida ketterämmin liiketoimintaympäristön muutoksiin.

Tulosseminaarin 13.12.2017 OHJELMA (aiheisiin liittyviä aineistoja, lisätty 3/2018)

  • 10.00-10.10 Tilaisuuden avaus. Jari Soini, TTY Porin yksikkö, tutkimuspäällikkö.
  • 10.10-10.50 Missä mennään – Mitä huomisen asiakkaat haluavat? Elina Hiltunen, What’s Next Consulting Oy, futuristi ja tietokirjailija.
  • 10.50-11.10 MOOC-verkkokurssit yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Janne Harjamäki, TTY Porin yksikkö, projektitutkija. Esityskalvot:(pdf)
  • Raportti MOOC-verkkokurssien pilotoinnista (Ajatar 2015-2017 Avoimet verkkokoulutukset (MOOC) -teeman loppuraportti)
  • 11.10-11.30 ICT4S-itsearviointimenetelmä: Tieto- ja viestintätekniikan ympäristömyönteisyys. Jari Leppäniemi, TTY Porin yksikkö, projektipäällikkö esityskalvot: (pdf)
  • linkki arviointisivustolle http://www.green-ict.fi.
  • 11.30-11.50 Avoin data – uhka vai mahdollisuus? Petri Linna, TTY Porin yksikkö, projektitutkija. Esityksen kalvot(pdf)
  • Raportti: Avoin Data
  • 11.50-12.00 Tilaisuuden yhteenveto
  • 12.00-13.00 Verkostoitumista.

Taustatietoa tilaisuuden teemoista:

Liiketoimintaprosessien kehittäminen digitalisaation avulla mahdollistaa myös pk-yrityksille kestävän kasvun ja kansainvälisen huippuosaamisen täysimääräisen hyödyntämisen. Tuotteiden, palvelujen ja ympäristömyönteisen yritysmaineen kehittäminen edellyttää kuitenkin uusia tietoja ja taitoja:

  • Valmiutta analysoida ja ymmärtää omaan liiketoimintaan vaikuttavia muutosilmiöitä ja kykyä tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia
  • Kykyä analysoida ja monitoroida ydin- ja tukiprosessien sisältämän ICT:n ympäristömyönteisyyttä
  • Avoimen datan mahdollisuuksien hyväksikäyttöä
  • Digitalisoitumiseen tarvittavan osaamisen hankkimista ja ylläpitämistä

Tilaisuudessa esitellään useita digitalisoitumiseen liittyviä ilmiöitä, joilla voit kehittää oman yrityksesi liiketoimintaa huomisen asiakkaiden tarpeisiin.

Avoin data – on digitalisoitumisen seurauksena kasvanut iso kansainvälinen megatrendi, jonka mahdollistamassa liiketoiminnassa on ideana hyödyntää jo aiemmin tuotettua dataa jalostamalla sitä edelleen. Avoimesti hyödynnettäväksi aiottu data voi olla joko tietyn yrityksen itse tuottamaa tai se voi olla myös muiden yritysten avaamaa dataa. Liittämällä sitä omiin tai muiden avoimiin datoihin voidaan kehittää omia liiketoimintaprosesseja aiempaa tehokkaammiksi ja/tai luoda täysin uusia tuotteita ja palvelu­sovelluksia yksin tai yhdessä kumppanien kanssa. Hankkeessa laadittu raportti: Ajatar_Avoin_Data_teeman_loppuraportti

ICT4S – hankkeen aikana kehitetty itsearviointimenetelmä, jolla voit analysoida ja kehittää yritystäsi uudella tavalla. Voit arvioida käytössänne olevan tieto- ja viestintätekniikan ympäristömyönteisyyttä ja kestävyyttä maineen hallinnan ja resurssitehokkuuden parantamiseksi. Hankkeessa kehitetty itsearviointisivusto: http://www.green-ict.fi

Avoimet verkkokoulutukset – eli MOOC ilmiö tarkoittaa verkon kautta hankittavaa osaamista, johon kaikilla on pääsääntöisesti vapaa pääsy – ilman esitietovaatimuksia tai kuulumista tiettyyn yhteisöön.  Avoimet verkkokoulutukset ovat nykyaikainen tapa vastata yrityksissä tunnistettuun tarpeeseen kouluttautua mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti uusiin osaamisvaatimuksiin. Rekrytointi, perehdytys ja uusien osaamisalueiden hankkiminen avoimien verkkokoulutuksien avulla ovat nykypäivää jo useissa yrityksissä. Hankkeessa laadittu raportti: Ajatar 2015-2017 Avoimet verkkokoulutukset (MOOC) -teeman loppuraporttiSeuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Sovellusten ja tekniikoiden viitteitä

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Avointa dataa hyödyntävä sovellusesimerkki: Tapahtumakalenteri

Tapahtumakalenteri on Avaras-projektin kehittämä teknologiademo,  joka  hyödyntää avoimesti saatavilla olevaa dataa. Sovellus kerää yhteen useiden tietolähteiden tarjoamia tapahtumia, jotka indeksoidaan ja esitetään käyttäjälle web-selaimella käytettävän kalenterin muodossa.  Tapahtumien indeksoimisessa ja hakemisessa hyödynnetään tekstin prosessointiin erikoistuneen Apache Solr hakukoneen ominaisuuksia. Palvelun julkiset rajapintakuvaukset on toteutettu Javan annotationeilla. Palvelun muita pääkomponentteja ovat Spring Framework ja Apache Tomcat. Käyttöliittymä tukeutuu w2ui -selainpään kirjastoon sekä FullCalendar -komponenttiin.

Tapahtumakalenteri -sovellus ja sen käyttämät tekniikat esitellään lyhyesti kevään toisessa intressiryhmän kokouksessa touko-/kesäkuussa.Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Datalle rajapinta ja mukautuva käyttöliittymä

Avaras-hankkeeseen liittyvässä diplomityössä kehitetään web-sovellusta, jonka käyttöliittymä mukautuu luontevaksi käyttäjälle kulloinkin käsittelyssä olevan datan rakenteen perusteella. Työssä käytetty esimerkkidata perustuu pienille ohjelmistoyksiköille suunnattuun vuonna 2012 julkaistuun ohjelmistotuotannon prosessistandardiin, ISO/IEC TR 29110-5-1-1, joka on pdf –muotoisena ladattavissa veloituksetta Kansainvälisen Standardointiorganisaation sivustolta, Publicly Available Standards.

Sovellusprototyypissä web-selain käsittelee tietoja palvelimen tarjoaman JSON –rajapinnan kautta. Prototyyppi tukeutuu mm. seuraaviin vapaasti käytettävissä oleviin tekniikkoihin: MongoDB –dokumenttitietokanta, node.js –palvelinpään sovellusalusta ja dojo –selainpään työkalupakki.

Ratkaisu on esillä helmikuussa projektin intressiryhmän kokouksessa. Alustuksessa luodaan katsaus sovelluksen arkkitehtuuriin ja toteutusperiaatteisiin sekä esitellään lyhyesti ratkaisussa käytetyt tekniikat. Ratkaisun elementteihin voidaan tarvittaessa pureutua yksityiskohtaisemmin myöhemmissä kokouksissa.Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Analyysi avoimen datan kilpailutöistä

Lukuisia kansainvälisiä esimerkkejä noudattaen on Suomessa järjestetty jo usean vuoden ajan avoimeen dataan liittyviä innovaatiokilpailuja. Vuosilta 2010 – 2013 pidettyjen kilpailujen myötä on syntynyt yhteensä n. 400 eri sarjoihin osallistunutta kilpailutyötä. Avaras-projekti on analysoinut palkintoraadin huomioimat hieman yli sata kilpailutyötä lähtökohtana seuraavat kysymykset:

  • mikä on sovellusten kohderyhmä ja käyttötarkoitus (wp1)?
  • minkälaisia tietovarantoja sovellukset hyödyntävät (wp2)?
  • mitä ohjelmistoteknisiä apuvälineitä käyttäen sovellukset on toteutettu (wp3)?

Vastaukset näihin kysymyksiin sisältyvät tutkimusraporttiin. Alla olevassa kuvassa on esitetty edellä mainittuihin kysymyksiin liittyvät tarkastelu-ulottuvuudet.

Kilpailutöiden analysointiulottuvuudet

Selvityksen välitulokset ovat esillä helmikuussa projektin intressiryhmän kokouksessa (2), jonka yhteydessä ryhmän edustajat voivat vielä esittää toivomuksiaan analysoidusta aineistosta tehtäville yhteenvedoille. Kokouksessa olevassa alustuksessa tarkastellaan keskimmäistä analysointiulottuvuutta  so. avoimia tietovarantoja (wp2) näkökulmina mm.  suosituimmuus,  sovellusaluelähtöisen luokittelu, taustalla olevat organisaatiot sekä rajapinnat. Alla oleva kuva esittää tietovarannon analysointiulottuvuudet.

Tietovarannon analysointiulottuvuudetSeuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Apps4Finland poimintoja

Intressirymän kokous 1 (6.11.2013) / Petri Rantanen

Ohessa muutamia esimerkkitoteutuksia Apps4Finland-kilpailun aiemmilta vuosilta.

Visualisointi: Tulvakartta

Miten erilaisia kartta-aineistoja, kuten korkeusmalleja ja maastotietokantaa, voidaan hyödyntää niitä yhdistelemällä.

Mahdollisuuksia: 3D-laserkeilaus -datan hyödyntäminen?
Haasteita: Alkuperäisen mittausdatan tarkkuus (vaakasuunta 2 m, korkeussuunta 0,3 m), puuttuvat rakenteet (esimerkiksi sillat).

Kilpailusivusto: http://www.apps4finland.fi/visualisointi-tulvakartta/
Linkki sovellukseen: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tulvakartta

Sovellus: Reitit

Reittien etsimistä julkisten rajapintojen tarjoamilla palveluilla. Hyödyntää muun muassa päätelaitteen (puhelin, tabletti) GPS-sijaintitietoa.

Kilpailusivusto: http://www.apps4finland.fi/sovellus-reitit-v2-0/
Linkki sovellukseen: https://itunes.apple.com/fi/app/reitit/id474018978
Sovelluksen esittelyvideo: http://vimeo.com/52262528

Datan avaus: Datavaalit

Joukkoistamalla kerättyä dataa vaaleihin ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Sisältää useista lähteistä kerättyä julkista dataa (ehdokastiedot, vaalirahoitustiedot, kuntarajat…) sekä mahdollistaa ehdokkaiden itse lisäämiä informaatiosyötteitä (esimerkiksi Twitter-päivitykset).

Haasteita: Alkuperäislähteen tietojen siistiminen ennen hyötykäyttöä.

Kilpailusivusto: http://www.apps4finland.fi/datan-avaus-datavaalit/
Linkki pääsivulle: http://www.datavaalit.fi/
Linkki sovellukseen: http://www.datavaalit.fi/candidates/budgets/
Linkki sovellukseen: http://www.datavaalit.fi/candidates/social/Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail