Aihearkisto: Avaras

Avoimen verkkokoulutuksen mahdollisuudet pk -yrityksille 17.2.2016

Ajatar, Avaras, MOOC-tapahtumat

Porin yliopistokeskus 17.2.2016, klo 8.00 – 11.00MOOC in coffee cup

Ohjelma (PDF)

MOOC-koulutus muuttaa yritysten osaamisen kehittämisen

Koulutus ja osaamisen hankinta elävät globaalin dataverkoston mahdollistamaa muutosvaihetta. Perinteinen opetus, koulutus ja perehdytys ovat saaneet rinnalle verkossa toimivan oppimisympäristön joka tarjoaa osaamisen hankkimiseen tai kehittämiseen kustannustehokkaan ja kansainvälisen vaihtoehdon.

Ajatar-hankkeen ja UCPori Klubin aamubrunssin puitteissa järjestettävän tapahtuman ideana on esitellä ICT:n mahdollistaman avoimen verkkokoulutuksen ja siihen liittyvien MOOC–kurssien hyödyntämismahdollisuuksia eri näkökulmista.

Tapahtuman tavoitteena on tiivistää yliopiston ja satakuntalaisten pk-yritysten yhteistyötä avointa verkkokoulutusta hyödyntävässä osaamisen hankinnassa. Ensimmäisessä työpajassa suunnitellaan MOOC-koulutuskokoelman sisältöä ja sen mahdollista koekäyttöä.

Tapahtuman ohjelma ja  materiaalit:

Lisätietoja: janne.harjamaki (at) tut.fi

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Intressiryhmän 5. kokous

Avaras, Avoin data -tapahtumat, Intressiryhmän kokoukset

Intressiryhmän 5. kokous pe 12.12.2014 klo 12.00 – 14.00
TTY Porin laitos NH349, 3. kerros

Agenda

  1. Päivän agenda ja AvaraS -projektin yhteenveto
    Timo Mäkinen
  2. Datan jalostaminen julkisella sektorilla
    Mika Suominen, Elinar Oy
  3. Jatkohanke-ehdokas: Avoimuus ja läpinäkyvyys liiketoiminnassa
    Jari Soini
  4. Jatkohanke-ehdokas: Avoimen datan arvoverkko Satakunnassa
    Petri Linna

 

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Intressiryhmän 4. kokous

Avaras, Avoin data -tapahtumat, Intressiryhmän kokoukset

Intressiryhmän 4. kokous pe 3.10.2014 klo 12.00-14.00
TTY Porin laitos NH349, 3. kerros

Agenda

  1. Ajankohtaista avoimesta datasta – mitä rintamalla on tapahtuu juuri tällä hetkellä Suomessa, mm.
    • Avoin Suomi 2014 -tapahtuman satoa
    • Aihepiirin uudet yhteistyö- ja hankeavaukset
    • Avoimen datan syysseminaari Porissa
  2. Kaupallinen organisaatio datan avaajana: Modultek Open Dictionary
    Janne Jansson, Modultek Oy
  3. Jatkohankkeen valmistelu (”Ada-S”)- puitteet, tilannekatsaus ja alustavat työpaketit; intressiryhmän näkemykset
  4. AvaraS -projektin tulosaineistoa (ajan salliessa)

Ada-S -jatkohankkeesta

AvaraS – hannkkeelle suunniteltu jatkoprojekti kulkee työnimellä ”Avoimen datan arvoverkko Satakunnassa (Ada-S)”. Lähtökohtana on avoimen datan liiketoiminnassa tunnistetut kahdeksan erilaista toimijaroolia sekä ajatus konkretisoida roolituksen puitteissa AvaraS -projektissa suoritettu tiedonkeruu pilot-toiminnaksi. Pilotoinnin osittaisena mallina voisi toimia juuri päättymässä olevan Green ICT Satakunnassa -hankkeen toteuttama ratkaisu.

Datan avaajan roolissa toimisi esisijaisesti Porin kaupunki, mutta kuten kokouksen agendastakin voi todeta, intressejä tähän on löytymässä myös kaupalliselta sektorilta.  Edellä viitatun lähteen mukaan datan avaajan ja datan loppukäyttäjän välillä voi toimia erilaisia välittäjä – ja mahdollistaja -rooleja. Hankkeeseen osallistuva yritys toteuttaisi hankkeen tukemana hankkeen puitteissa avattuun dataan liittyen pilot -ratkaisua joissakin näistä rooleista. Yliopiston tehtävänä voisi olla projektin koordinoinnin ohella toimiminen mahdollistajiin kuuluvana opastajana toteuttaen pilotointia tukevaa tiedonhankintaa ja periaateratkisujen laatimista. Hanke voisi organisoida myös aihepiirin alueellisen innovaatiokilpailun (vrt.  Apps4Pirkanmaa, Apps4Lounais-Suomi, Apps4Pohjois-Pohjanmaa).

Avoimen datan arvoverkossa opastaja -rooliin liittyy yhtenä osa-alueena koulutus, mutta sitä voisi hankkeessa tarkastella myös yleisemmällä tasolla. Edellä kuvatun pilotoinnin ohella pinnalle on noussut kysymys  jatkuvasti kasvavan avoimen verkko-opetustarjonnan (Massiiviset avoimet verkkokurssit, Massive Open On-line Courses – MOOC) hyödyntämismahdollisuudesta yrityksissä. Toiminnassa on mukana useita isoja kansainvälisiä yliopistoja ja niitä lähellä olevia tahoja, joiden opetusta kanavoidaan vapaasti laajalle yleisölle erilaisten oppimisalustojen ja portaalien välityksellä (Coursera, edX, Udacity jne.). Suomessa uranuurtaja tällä sektorilla on Helsingin Yliopisto. Nyt myös kaupallisen toimijoiden opetustarjontaa on verkon välityksellä vapaasti saatavana (esim. Microsoft).

Opetusta on täten veloituksetta saatavana samalla kun se tuodaan verkon välityksellä suoraan oppijan luokse sitomalla opetusta tiettyyn paikkaan ja  aikaan. Nyt kysymys onkin, missä laajuudessa tämä tarjonta kohtaa tarpeen. Projekti voisi tuottaa tähän kysymykseen  yrityskohtaisia vastauksia, jolloin konkreettisina toimenpiteinä voisivat olla esim. a) yrityksen vuosittaisen koulutustarpeen kartoitus; b) tarvetta vastaavan verkko-opetustarjonnan kartoitus; c) valittujen verkko-opintojen suorittaminen.

Kokouksen agendan 3. kohtaan liittyen keskeisiä kysymyksiä yritysten suuntaan ovat ainakin seuraavat

  • Onko yritys kiinnostunut lähtemään mukaan mahdollisesti käynnistyvän Ada-S -hankkeen a) ”pilot”-osuuteen, b) ”mooc”-osuuteen, ja minkälaisin ehdoin?
  • Mitä asioita hankkeen valmistelussa ja suunnittelussa olisi yrityksen näkökulmasta huomioitava?
  • Minkälaisin toimenpiten yleisesti alueella toimiva tekninen yliopisto-yksikkö voisi olla kehittämässä yritysten toimintaympäristöä?

 

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Avoimen datan II seminaari 15.10.2014

Avaras, Avoin data -tapahtumat

Avoimen datan syysseminaari 15.10.2014 Porin yliopistokeskuksessa

Liiketoimintaa avoimen datan arvoverkossa

Avaras-hanke järjestää jatko-seminaarin huippusuosion saaneelle ensimmäiselle Avaraksen seminaarille, joka oli 28.3.2014. Aikaisemman seminaarin kaikki materiaalit ovat saatavissa täältä.

AVARAS seminaari 2

8.30 – 9.00 kahvi ja ilmoittautuminen
9.00 – 9.30 Avoimen datan tilannekatsaus, Antti Poikola, OKF
9.30 – 10.15 Avoin kunta, kiinni veti! , Timo Väliharju, COSS RY
10.15 – 10.45 Avoimen datan jalostaminen, Heikki Sundquist, Miktech, Datajalostamo
10.45 – 11.00 Tauko
11.00 – 11.30 Avoin data ja IPR-oikeudet, Mikko Huuskonen, Työ- ja elinkeinoministeriö
11.30 – 11.50 Avoin data kuntalaisen ja kuntapäättäjän arjessa, BeAn Solutions, Karri Niemelä, Chief Data Officer
11.50 – 12.10 Kartta-aineistot liiketoiminnan mahdollistajana, Sanna Jokela, Lounaispaikka

Esityksissä mainittuja linkkejä:
– www.rd-alliance.org
–

12.10 – 13.00 Ruokatauko

13.00 – 20.00 API hackathon tournee 2014. Iltapäivän kalvosetti. Iltapäivän osiossa koodataan, testaillaan erilaisia tekniikoita ja ideoidaan avoimien tietovarantojen käyttöä. Tämän osuuden tarkempi sisältö löytyy muistiosta, johon tulee myös muuta käytännön tietoa kuten API Starter kit -dokumentti.

Tapahtuman linkkejä:
API hackathon tournee 2014
EU Code Week
API Suomi
Open Knowledge Roadshow 2014

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Opiskelijana MOOC-tietokantakurssilla Stanfordissa

Avaras

MOOC (Massive Open Online Course) tarkoittaa verkossa pidettävää kurssia, johon pääsääntöisesti kaikilla on vapaa pääsy. Ne ovat osallistujamäärältään skaalautuvia mutta opettajaresurssien käytöltään rajattuja, helposti ylläpidettäviä online-kursseja.

Aloitin huhtikuun lopulla 2014 Stanfordin yliopiston verkkokurssin Introduction to Databases, jota opiskelen tätä kirjoittaessani täysin omaan tahtiini. Kurssi käsittelee tietokantojen perusteita laajassa skaalassa: aiheina ovat tietomallit (relaatiotietokannat, XML, JSON), tiedonhaku relaatiotietokannoista (relaatioalgebra, SQL), tiedonhaku XML-tietokannoista (XPath, XQuery, XSLT), tietokantasuunnittelu (relaatiokantojen suunnittelun teoria, UML), SQL:n edistyneet piirteet (indeksit ja transaktiot, rajoitteet ja herättimet, näkymät ja auktorisointi, OLAP ja rekursio SQL:ssä. NoSQL-tietokantoja ei käsitellä kurssin uusimmassa versiossa, joka koostuu useista ”minikursseista”, mutta itse opiskelen hieman vanhempaa versiota jossa myös ne on käsitelty.

Seuraavassa kerron, millaista kurssilla opiskelu on tähän asti ollut, ja miten kurssin suoritus käytännössä hoituu. Tätä kirjoittaessani olen käynyt läpi kurssimateriaalista noin kaksi kolmasosaa. Jatka lukemista Opiskelijana MOOC-tietokantakurssilla Stanfordissa →

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Avoimia paikkatietovarantoja ja niihin liittyviä rajapintoja

Avaras, Tietovarannot

Helsingin Messukeskuksessa 5. – 6.11.2013 järjestetyt Paikkatietomarkkinat (ks. myös Yhteenveto Paikkatietomarkkinoista (pdf)) tarjosivat runsaasti tietoa paikkatietoon liittyvistä tietovarannoista ja rajapinnoista. Seuraavassa on lyhyet kuvaukset ja linkkejä kyseisiin tietovarantoihin.

ECMWF:n (European Centre for Medium-Range Weather Forecasts) avoimet aineistot

  • pääsy myös API:en kautta

EU:n Copernicus-ohjelman avoimet aineistot

  • kaukokartoitusdataa: maankäyttö, maanpeitteet, kasvillisuus, vesistöt ym.

Euroopan ympäristökeskuksen avoimet aineistot ja palvelut Euroopassa 

  • laaja valikoima dataa, (interaktiivisia) karttoja, indikaattoreita ja graafeja, myös API:en kautta

Foursquare API

  • kaupunkikartta mobiilisovelluksen ja verkkosivuston muodossa
  • palvelussa voi selata lähellä sijaitsevia paikkoja ja lukea muiden käyttäjien arvosteluita niistä. Tyypillisimpiä Foursquare-kohteita ovat kaupat, ravintolat, kahvilat ja hotellit.
  • Foursquare tarjoaa avoimia rajapintoja, joilla voi näyttää tietoja Foursquare-palvelun käytöstä ja tarjouksista esimerkiksi yrityksen nettisivuilla
  • hyödyntää OpenStreetMap:ia (avoin ja vapaasti muokattava maailmankartta)

Geodeettisen laitoksen
paikannuspalvelu

  • Geodeettinen laitos alkaa tarjota avointa paikannuspalvelua
  • FinnRef: Geodeettisen laitoksen ylläpitämä pysyvien GPS-asemien verkko
  • FinnRef -data vapautuu 2014: koodipaikannuspalvelu vuoden alussa, myöhemmin mm. asemien koordinaatit
  • paikannuspalvelussa pyritään 0.5 metrin tarkkuuteen
  • kaikki data ilmaista ja vapaasti käytettävissä

Geologian tutkimuskeskuksen aineistot

  • useita karttapalveluita, aineistohakupalvelu, josta voi ladata maaperä- ja kallioperäkartta-tuotepaketteja, jne.
  • Hakku – portti Suomen geologiseen tietoon. Suomen geologiaan liittyvää paikkatietoa, dokumentteja ja metatietoja 1800-luvulta nykyhetkeen. Sekä maksullisia että ilmaisia tuotteita.
  • WMS- ja WFS-palvelut

Global Administrative Areas

  • hallinnollisia rajoja
  • ei koneluettavaa rajapintaa
  • tiedostomuodot: ESRI shapetiedosto,  ESRI personal/file geodatabase, Google Earth .kmz, R-kielen kanssa yhteensopiva muoto (SpatialPolygonsDataFrame)

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston POI- ja tapahtumadataa

  • sisällöt päivittyvät kerran vuorokaudessa ja sisältävät perustietoa pääkaupungin nähtävyyksistä, kohteista, majoitusliikkeistä, ravintoloista, ostospaikoista ja tapahtumista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
  • sisällöt jaetaan xml-syötteinä

Helsingin kaupungin palauterajapinta

  • API:n kautta voi antaa Helsingin kaupungille kaupunki-infrastruktuurin korjaamiseen liittyvää palautetta, kuten esimerkiksi ilmoittaa rikkoutuneista liikennemerkeistä, katulampuista ja kuopista teissä. Rajapinnan kautta on myös mahdollista hakea muiden kaupunkilaisten antamaa palautetta.
  • JSON/XML

Helsinki Region Infoshare

  • Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen avoimen datan palvelu
  • monenlaista tietoa Helsingin seudusta, sen asukkaista ja palveluista: mm. tilasto- ja ennustetietoa, paikkatietoa ja erilaisia karttoja
  • tilastomuodossa oleva data on XLS-, PC-AXIS- tai CSV-muotoista.
  • kartta-aineistot ovat KML-, Esri Shape (SHP) tai MapInfo (TAB) -muodossa.
  • ohjelmointirajapintojen kautta saatava data on esimerkiksi JSON- tai XML-muodossa

HSL Live

  • Helsingin seudun raitiovaunut, metrot, junat jne. reaaliajassa
  • API

HSL:n Reittiopas API

  • aikataulu- ja reittitietoja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen
  • HTTP GET rajapinta, joka palauttaa vastauksen XML-muodossa
  • XML data dump -tiedosto, jossa koko aineisto on yhdessä tiedostossa

Ilmatieteen laitoksen avoimet aineistot

  • sää-, meri- ja ilmastohavaintoja (ilmastohavainnot vuodesta 1959, meriveden korkeushavainnot vuodesta 1971, aaltohavainnot vuodesta 2005)
  • säätutkakuvia ja salamahavaintoja
  • kansallisen sääennuste- ja merimallien tietoja
  • WMS- ja WFS-palvelut saatavilla

Lounaispaikka

  • Lounais-Suomen paikkatietokeskuksen Lounais-Suomeen liittyviä avoimia datoja, mm. WMS-palveluina

Maanmittauslaitoksen avoimet aineistot

  • laserkeilausaineisto, kiintopisteet, korkeusmallit , korkeusvyöhykerasteri, kuntajako, ilmakuvat ja ortokuvat, maastotietokanta, maastokartat, nimistö, peruskarttarasteri, taustakarttasarja, tienimet, vinovalovarjosterasteri, yleiskartat
  • WMS/WFS/REST-rajapinnat

Metsäntutkimuslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelu

  • metsävarakarttoja,  jotka kuvaavat mm. metsien puuston määrää (tilavuus, biomassa…), rakennetta ja lajistoa
  • rasterituotteiden formaatti on GeoTIFF ja ne ovat ladattavissa utm200-karttalehtijaon mukaisina alueina

Natural Earth

  • maantieteellistä karttadataa vektori- ja rasterimuodoissa eri mittakaavoissa: esim. hallinnollisia rajoja, maanpeitedataa, aikavyöhykkeet, satamat, lentokentät…
  • ei koneluettavaa rajapintaa
  • tiedostomuodot: ESRI shapetiedosto ja paikkatiedon sisältävä TIFF

omi vfd

  • lähes reaaliaikaisia satelliittimittauksia pohjoiselta pallonpuoliskolta. Mittaukset ovat OMI (Ozone Monitoring Instrument) -mittalaitteen tekemiä ja tulevat jakoon n. 15 min kuluttua satelliitin ylilennosta.
  • otsoni-, SO2-, UV-indeksi-, UV-päiväannos-, pilvisyys- ja aerosolituotteet sekä yksittäisinä mittauksina että yhdistelmäkuvina
  • OMI:ssa ovat mukana Ilmatieteen laitos, KNMI (Alankomaiden meteorologinen instituutti) ja NASA
  • ei koneluettavaa rajapintaa

OpenWeatherMap

  • monipuolista, avointa säädataa, myös API:n kautta

Paikkatietohakemisto

  • Maanmittauslaitoksen ylläpitämä hakupalvelu, jolla käyttäjä voi hakea paikkatietoaineistojen, paikkatietoaineistosarjojen ja paikkatietopalvelujen metatietoja erilaisten hakuehtojen avulla

Paikkatietoikkuna

  • julkinen, kaikille avoin ja maksuton verkkosivusto, jonne on koottu paikkatietoa ja asiaa paikkatiedosta
  • karttaikkunassa on katseltavissa lähes 400 karttatasoa eri organisaatioilta

  • Metatietohaussa voit etsiä tietoa paikkatietoaineistoista ja -palveluista. Karttaikkunassa voit katsella karttoja ja selailla paikkatietoja. Karttajulkaisun avulla voit määritellä kartan julkaistavaksi omilla nettisivuillasi.

  • Inspire-osioon on koottu tietoa paikkatiedon tuottajia velvoittavan Inspire-direktiivin toimeenpanosta, Inspire-verkoston toiminnasta sekä tarjolla olevasta Inspire-aiheisesta koulutuksesta.

Spatineo Directory

  • palvelussa voi etsiä ja vertailla maailman paikkatietolähteitä, niiden tietotarjontaa, käytettävyyttä sekä luotettavuutta. Tietokannassa yli 20 000 paikkatietopalvelua ja lähes 500 000 paikkatietoaineistoa eri puolilta maailmaa – myös kaikki Suomen avoimet paikkatietolähteet.
  • jokaisestä lähteestä löytyy mm. metatiedot, sisältökuvaukset, linkki tekniseen rajapintaan, reaaliaikaiseen monitorointiin perustuva luotettavuustieto sekä mahdollisuus kommentointiin ja keskusteluihin

SYKE:n WMS-rajapintapalvelut 

  • Valuma-aluejako ja uomaverkosto
  • Luonnonsuojelualueet ja Natura-aineistot
  • Järvien syvyysaineistot
  • Pohjavesialueet
  • Corine Land Cover -aineistot
  • Image-mosaiikit
  • Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat ja vesienhoitoalueet
  • Uimavesidirektiivin mukaiset uimarannat sekä maasto- ja vesiliikenteen rajoitusalueet
  • Metsäkasvillisuusvyöhykkeet ja suokasvillisuusvyöhykkeet
  • Tulvariskialueet ja tulvavaaravyöhykkeet
  • Hydrologiset havaintopaikat, vesienhoitoalueiden pintavesien seurantapaikat 2010 ja vesienhoitoalueiden pohjavesien seurantapaikat 2010

Tampereen kaupungin avoimia datoja

  • WMS- ja WFS -rajapinnat, paljon eri tiedostomuotoja

Tieinfo API

  • ajantasaista tietoa pääteiden liikenteen sujuvuudesta (ruuhkatieto), tiedotteista (esim. tietyöt, onnettomuudet, poikkeustilanteet) ja liikennesäästä (esim. lämpötila, sademäärä, tien pinta)

Tilastokeskuksen Inspire-aineistot
ja rajapintapalvelut

TK:n aineistot:

  • Tilastointialueet: Suuralueet, maakunnat, seutukunnat, Avit, Elyt, kunnat. Ruudut (1km x 1km)
  • Väestö: Väestöruudut (väestömäärä, sukupuoli, ikäryhmä); Väestö alueittain (väestömäärä, sukupuoli, ikäryhmä)
  • Yleishyödylliset ja muut julkiset palvelut: Oppilaitokset: Peruskoulut, lukiot ja yhtenäiskoulut (sijainti, nimi)
  • Tuotanto- ja teollisuuslaitokset: Yli 10 hengen toimipaikat (sijainti, toimiala)
  • WMS/WFS/Atom
  • myös Paikkatietoikkunasta löytyvät linkit Tilastokeskuksen palveluihin

 Vesinetti

  • kaikille Suomen vesien tilasta kiinnostuneille ihmisille suunniteltu karttapalvelu
  • järviä, jokia ja rannikkoalueita koskevaa seuranta- ja tutkimustietoa
  • sisältöä on mahdollista selata pelkillä vierailija-tunnuksilla, mutta useimpien toimintojen käyttäminen, kuten tiedostojen tallentaminen tai mallilaskelmien tekeminen, vaatii oman käyttäjätunnuksen

Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot 

  • satelliittikuvamosaiikit, maanpeite, luonnonriskialueet, pohjavesialueet, hydrografia, järvien syvyysaineisto, maankäyttö, suojellut alueet, vesienhoitoalueet, uimavesidirektiivin uimarannat, kasvillisuusvyöhykkeet jne.
  • karttakäyttöliittymä, jossa aineistoja voi leikata kunta-, maakunta- tai suorakaiderajauksilla. Osa aineistoista on käytettävissä myös WMS-rajapintapalveluina, ja aineistojen lataamisessa voi hyödyntää Atom-syötettä. Tiedostomuoto ESRI shapetiedosto.
Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Datajalostamo käynnisti toimintansa

Avaras, Liiketoiminta

Keväällä 2014 toimintansa käynnistänyt, Innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy:n koordinoima, valtakunnallinen datajalostamoyhteisö kokoaa yhteen yrityksiä ja muita kehitykseen osallistuvia tahoja jouduttamaan avoimeen dataan ja BigDataan perustuvien palvelujen kehittymistä. Datajalostamon toimintaa esiteltiin 5.6.2014 järjestetyssä keskusteluseminaarissa. Tilasuus sisälsi seuraavat videoidut alustukset:

Datan avaamisen myötä uusia palveluja voidaan kehittää useiden toimijoiden muodostamissa arvoketjuissa. Erilaisista lähteistä peräisin oleva raakadata ei sellaisenaan  aina sovellu suoraan palvelukehityksen käyttöön vaan sitä on jalostettava eri tavoin käyttökelpoiseen muotoon. Raakadatan ja palvelunkehittäjän väliin onkin muodostumassa aivan uusi toimiala, datajalostus.

Talouselämä uutisoi asiasta otsikolla ”Nyt tulee datajalostus – avoimen datan käsittelyyn rakennetaan uutta toimialaa”. Vasta perustettu Datajalostamo toimii myös OKF:n työryhmänä.

 

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Opas avoimen datan lisensointiin

Avaras, Liiketoiminta

Naomi Korn ja Charles Oppenheim ovat laatineet lyhyen avoimen datan lisensointia koskevan oppaan, Licensing Open Data: A Practical Guide (pdf),  joka käsittelee seuraavia kysymyksiä:

  • Avoimen datan käyttöä koskevat juridiset kysymykset
  • Avoimen datan lisenssit
  • Kuinka avoimia ovat ns. avoimet lisenssit?
  • Milloin ei ole tarkoituksenmukaista käyttää avoimia lisenssejä?
  • Mistä löytyy asiasta lisätietoja?

Viimeiseen kohtaan liittyen opas tuo esiin seuraavia lähteitä:

Systeemityöyhdistys Sytyke ry:n jäsenlehden vuoden 2014 ensimmäisessä, avoimelle tiedolle omistetussa,  numerossa on mm.  Tarmo Toikkkasen artikkeli avoimen tiedon uusista käyttöluvista, CC 4.0 (s. 9). Asiasta on lisätietoja Suomen Creative Commons -sivustolla, josta löytyy mm.  luonnos CC 4.0 -päälisenssin suomennoksesta.

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Avoimen datan aamubrunssi

Avaras, Avoin data -tapahtumat, Intressiryhmän kokoukset

Intressiryhmän 3. kokous pe 6.6.2014 klo 8.30-10.30
TTY Porin laitos NH349, 3. kerros

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

Tutkimusjulkaisu Mipro2014-konferenssiin

Avaras, Muuta avoimesta datasta

AVARAS-projektissa kehitetty avoimesti saatavilla olevaa dataa hyödyntävä pilottisovellus esitellään toukokuun lopussa järjestettävässä Mipro 2014 -konferenssissa. Julkaisun ”Event Calendar for Internet Data Sources” (Petri Rantanen, Pekka Sillberg, Tampereen teknillinen yliopisto, Porin laitos) pääteemana on esitellä avointen tietolähteiden hyödyntämistä teknisestä näkökulmasta. Kehityksessä käytettyjen tekniikoiden kuvauksien (esimerkiksi NoSQL- ja relaatiotietokantojen yhteiskäyttö ”polyglot persistence”, palvelurajapinnat) lisäksi paperissa sivutaan ongelmia, joita avoimesti saatavilla olevan tiedon käyttöoikeudet ja -rajoitukset — tai niiden puute — voivat aiheuttaa.

Several nations in Europe have released formerly closed data sources collected by government agencies and municipalities. These open data initiatives have enabled new and innovative services. The research presented in this paper is funded by the European Union Regional Fund as part of the Satakunta Regional Centre for Economic Development, Traffic and Environment funding program, and by the City of Pori. One of the goals of the research is to study how open data can be utilized technically. This paper presents technologies found useful for the implementation of a service utilizing open data. These technologies are presented in this paper as part of an event calendar service that uses open data sources available in the region of Satakunta, Finland. The overall architecture of the service is described briefly, and the paper focuses on the open source components used to implement the user interface, front-end service, and database. Despite the use of region-specific data sources, the utilized solutions i.e. hybrid databases, search platforms, and HTML5 technologies can be exploited in the design of other services.

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail