Aihearkisto: KIEMI

KIEMI – ARVIn esittelyä taloyhtiön energiaillassa Porissa ja Raumalla

KIEMI-hanke pääsi mukaan Alueellisen energianeuvonnan ja Ilmastoviisas Satakunta (ILSA) -hankkeen järjestämiin taloyhtiöiden energiailtoihin Porissa (29.9.2021) ja Raumalla (19.10.2021).

Tilaisuuksissa esiteltiin taloyhtiöille suunnattuja energiaratkaisuja mm. kaukolämmön ja aurinkosähkön muodossa. Energiatehokkuuden parannusten osalta tarjolla oli tietoa esimerkiksi energiatarkastuksista ja käyttöveden hallinnasta. Mukana oli myös Satakunnan ja Rauman seudun kiinteistöliiton tiedotusta.

Itsearviointisivusto (ARVI) sopi hyvin sisältönsä puolesta mukaan tilaisuuksiin. Maksuton ja vapaasti käytettävissä oleva sovellus on omiaan madaltamaan taloyhtiöpäättäjien kynnystä tutustua ajankohtaiseen ja tärkeään energiatehokkuuden teemaan. ARVI-sovelluksen sisältämien tietopakettien kautta käyttäjällä on mahdollisuus perehtyä mm. taloyhtiön energiaillassakin esiin tuleviin talotekniikan ratkaisujen taustoihin.


LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – Arvi-sovelluksen esitepisteitä Satakunnassa

Arvi-sovelluksen kokeilun ja sovelluksesta kerättävän palautteen markkinoimiseksi alueen asukkaiden tietoisuuteen päätettiin hankkeessa luoda joukko esitepisteitä Satakunnan liikekeskuksiin.

Esitepisteisiin tuotettiin mainos- ja tulostemateriaalia ARVIsta kertovasta esitteestä ja sovelluksen käyttökokemuksia kartoittavan palautekyselyn lomakkeesta sekä palautekyselyn palautuslaatikko. Lisäksi esitepisteiden kalustamiseen tarvittiin tavallista autoa tilavampaa kuljetuskalustoa.

Esitepisteitä saatiin Porin yliopistokeskuksen lisäksi SAMKin Porin kampukselle, Porin keskustan liiketiloihin (Porin Kauppahalli, Kauppakeskus Iso karhu ja Teljäntori) sekä Pick N Payn myymälöihin (Pori, Rauma ja Huittinen).

Esitepisteet ovat käytössä palautekyselyn voimassaoloajan eli lokakuun loppuun (31.10.2021) asti. ARVI-sovellukseen liittyvän palautteen voi antaa myös sähköisesti (katso lisätiedot).


Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – GitHubin tarjontaa

GitHub tarjoaa helpon tavan jakaa omaa lähdekoodia avoimesti muille kiinnostuneille ohjelmistoarkisto -palvelun (repository) kautta, ja se on yleisesti käytössä ja tunnettu julkaisualusta. Palvelun peruskäyttö on maksutonta. Muita vastaavia alustoja ovat esimerkiksi Bitbucket ja SourceForge (jälkimmäisessä mm. ICT-laiteajureita ja binäärikoodia).

Myös KIEMI-hanke hyödyntää GitHubin palvelua. SEIntS -tutkimusryhmän projektien ja hankkeiden esimerkkikoodeja toteuttanut tutkijatohtori Petri Rantanen kertoo alustan käytöstä ja sen sisällöstä seuraavaa:

Yliopiston on hyvä olla mukana nykyaikaisessa toimintaympäristössä, jota GitHub ja muut vastaavat alustat edustavat. Esimerkiksi opiskelijoilla on usein valmiina oma GitHub-tili, joten sen käyttö on ennestään tuttua ja kurssien harjoituksissa luontevaa. Gitin versionhallintateknologiaa hyödynnetään kursseilla niin, että harjoitustöitä tallennettaessa opiskelijat oppivat versionhallinan perusteet. Myös yritysten on mahdollista jakaa omia avoimen lähdekoodin sovelluksiaan GitHubissa.

SEIntS -tutkimusryhmä on tuottanut sisältöä GitHubin kansioon (https://github.com/otula) on jo neljän hankkeen toimesta (apilta, kiiaudata, tapahtumien digiloikka) vuodesta 2018 alkaen. Hankkeiden osalta GitHubin kansioihin on tuotettu enimmäkseen itsenäisiä koodiesimerkkejä, joita yritys tai organisaatio voisi käyttää oman kehitystyönsä tukena.

Kiemi-hankkeen kansion tarjontana (https://github.com/otula/kiemi) on mm. datan visualisoitiin liittyviä kuvaajasovelluksia (hyödynnetään esimerkiksi PoriEnergian kanssa tehtävässä yhteistyössä heidän keräämään mittaustietoon liittyen) ja Iot-anturien tiedonsiirtopilotointiin liittyviä koodiesimerkkejä (aihetta on käsitelty hankesivulla olevassa julkaisuussa “Utilizing Cost-effective NB-IoT-based Sensors for Detecting Water Temperature and Flow”).

Kiemi-kansion lähdekoodien toteutuneista hyödyntämisestä voidaan mainita ”lora_gateway” -toteutus, joka perustuu Kiemin ”lorawan_gateway” -lähdekoodiin, sekä Kiemin ”DS18x20-uart-opencpu” -lähdekoodista kehitetty ”onewire over uart” -implementointi.

Kansioissa on lyhyet kuvaukset niiden sisällöstä. Suurin osa sisällöstä on toteutettu C:llä ja JavaScriptillä. Niiden osuus sisällöstä on yli 88%. Sisältöihin liittyviä hakuja voi tehdä esimerkiksi Googlen haulla (tuloksena tulee suosituksia), käyttämällä haettavaan teknologiaan liittyviä nimikkeitä ja rajaamalla haun site-parametrin avulla github.comiin. Käytännössä tietyn GitHub-projektin löytäminen sekä erottuminen muista vastaavista projekteista on haastavaa. Tämä johtuu GitHubin varsin suuresta sisältömäärästä (yli 28 miljoonaa ohjelmistoarkistoa) ja sisällön kuvauksissa käytetyn termistön yleisluontoisuudesta.

Lisätietoja:

Otula on historiallinen nimitys Porin yksikön ohjelmistotekniikan laboratoriolle ja nimiviittauksen voi löytää aiemmin verkossa jaetuista materiaaleista.

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – INES2021-konferenssin kokemuksia

Osa KIEMI-hankkeessa syntyvistä tuloksista löytyy myös kansainvälisten julkaisujen muodossa. Julkaisuun liittyy myös sisällön esittelyä konferensseissa ja vastaavissa tapahtumissa. Seuraavassa hankkeessa työskentelevän yliopisto-opettajana ja tutkijana toimivan Mika Saaren ajatuksia vuoden 2021 INES -konferenssissa pidetystä esityksestä ja konferenssin sisällöstä.

Vuodelle 2021 suunniteltu konferenssi Budabestissä muuttui etäyhteyden kautta pidettäväksi tilaisuudeksi. Pitämässäni esityksessä käsiteltiin vesivuotojen mittausta vesijohdon päältä langattomien lämpötila-anturien avulla.

Tutkimuksen lähtökohtana oli hyvin perustavaa laatua oleva tilanne: Yrityksellä oli tutkimusongelma, johon lähdettiin hakemaan ratkaisua aikaisempien tutkimusten esiintuomilla anturi- ja mittausopeilla.

Tiivistetysti: Kun vesi kulkee – lämpötila muuttuu. Kun vesi pysähtyy, niin lämpötila pyrkii palautumaan takaisin ympäröivään lämpötilaan. Lämpötilaan (muutokset) liittyvä data kerätään palvelimelle ja varsinainen käsittely ja analysointi tehdään siellä.

Tuloksena tavoitellaan tietoa siitä, onko putkissa liikkunut vettä ja millaisia määriä. Näitä tietoja voidaan yhdistää esimerkiksi (julkisen) rakennuksen aukioloaikoihin ja lopputuloksena saadaan hälytyssovellus epänormaalin vedenkäytön tai -vuodon valvontaan.

Yksittäisen anturipaketin hinta ei ole merkittävä verrattuna koko valvontajärjestelmään, joten yhden tai 10 anturin lisääminen yksittäisen rakennuksen vesilinjojen valvontaan ei juurikaan muuta kokonaiskustannusta.

Esittämäni aihe kiinnosti yleisöä, ja varsinkin idean kaupallistamisesta syntyi keskustelua. Yleisesti voidaankin sanoa tutkimuksemme sopivan hyvin aihealueen puolesta juuri tähän konferenssiin ja tälle yleisölle.

Myös muiden pitämät esitykset olivat mielenkiintoisia. Parhaiten mieleeni jäi János Kontoksen esitys autojen sensoreista. Toinen itselle opettajan toimenkuvani vuoksi mielenkiintoinen aihe oli Nagy Enikón tutkimus  SCRUM -metodin käytöstä opetuksessa ”Scrum guided student projects in Data Warehouse courses at Óbuda University”.

Ensi vuoden konferenssi järjestetään Nairobissa, Keniassa ja SEIntS-tutkimusryhmän aikoo olla mukana INES2022-konferenssin esitysten sisällössä.

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut
  • SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
  • Yliopisto-opettaja ja tutkija, Mika Saari, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), mika.saaari@tuni.fi (linkki Saaren julkaisuihin)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi
  • INES2021 -konferenssi (25th IEEE International Conference on Intelligent Engineering Systems 2021)

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – OSKU-sovelluksen koekäyttöä taloyhtiöissä

Anna palautetta ja paranna asumismukavuuttasi!

KIEMI-hanke pilotoi OSKU-sovelluksen koekäyttöä porilaisissa taloyhtiöissä. Jos taloyhtiösi on valittu mukaan OSKU:n koekäyttöön, voit siirtyä suoraan OSKU:n sisäänkirjautumissivulle.

OSKU-sisäänkirjautuminen

Lisäksi tarvitset asuntokohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan (nämä tiedot on jaettu taloyhtiökohtaisessa käyttöohjeessa).

Oskun kirjautumissivu

OSKU-sovelluksen käyttäminen ja saadun palautteen hyödyntäminen kiinteistöissä

OSKU-sovelluksen avulla asukas voi lähettää palautetta asunnon tai kiinteistön yhteisten tilojen sisäolosuhteista, kuten lämpötiloista, vetoisuudesta, tai tunkkaisuudesta.

OSKU-sovellusta voit käyttää kaikilla laitteilla, joissa on verkkoselain ja Internet-yhteys. OSKU on käytettävissäsi kaikkina päivinä ja kellonaikoina. Palautteita voit antaa rajoittamattoman määrän.

Kun käyttäjä ilmoittaa havaintonsa OSKUn kautta, sisältyy ilmoitukseen myös havaintoon liittyvä aikajakso. Kiinteistön ylläpidosta vastaavat voivat OSKU-palautteen vastaanottaessaan tarkastella kiinteistön järjestelmien mitta-arvoja kyseiseltä ajalta. Palautteiden pohjalta voidaan järjestelmiä säätää vastaamaan paremmin asukkaiden tarpeita ja näin parantaa asumismukavuutta. Parantunut asumismukavuus on myös merkittävä taloyhtiön arvoa ja houkuttelevuutta lisäävä tekijä.

OSKU-sovelluksesta saadun datan ja palautteen hyödyntäminen tutkimustyössä

OSKU-sovelluksella kerättyä dataa käytetään sisäolosuhteiden kartoittamisen lisäksi myös tutkimukseen, jonka tarkoituksena on kehittää uusia menetelmiä asuntojen lämmityksen ja ilmanlaadun parantamiseen. Tutkimuskäytössä raportin asunto- ja käyttäjätiedot anonymisoidaan, eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

OSKU on Tampereen Yliopiston Porin yksikön KIEMI-hankkeessa kehitetty sisäolosuhteiden raportointisovellus, jonka avulla asukkaat voivat parantaa oman asumiskiinteistönsä asumismukavuutta. OSKUn avulla asukas voi lähettää palautetta asuntonsa tai kiinteistönsä yhteisten tilojen sisäolosuhteista, kuten lämpötiloista, vetoisuudesta, tai tunkkaisuudesta. OSKU-palautteet ohjataan kiinteistön ylläpidosta vastaaville tahoille.

Otamme myös mielellämme vastaan palautetta OSKU-sovelluksesta sähköpostiosoitteeseen kiemi.seints@tuni.fi.

LISÄMATERIAALIT:

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – Uutiskokoelma

Tänne on kerätty kooste KIEMI-hankkeen näkyvyydestä muiden toimijoiden julkaisuissa ja medioissa.


KIEMI-hankkeen ARVI ja WebUI-sovellukset UCPorin uutisoinnissa

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeen uusista tuloksista (ARVI- ja WebUI-sovellukset) sivustollaan 20.8.2021.


Timeless technology ja Aranet4 -anturin signaalin kantavuusraportti

Hanke testasi mittalaitevalmistajan anturiyksikköä tutkimusympäristössään, ja hankkeen tuottama signaalin kantavuusraportti julkaistiin yhdessä yhteistyöstä kertovan uutisen kanssa Timeless Technology -sivustolla 29.3.2021.


UCPori ja KIEMI-hankkeen rahoitusuutinen

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeesta osana Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston Porin yksikköjen saamaa EAKR-rahoitusta 19.1.2019.


Oletko huomannut jonkun muun KIEMI-hankkeesta kertovan uutisen mediassa? Kerrothan siitä myös meille..

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – WebUI- ja OSKU-sovelluksista tukea päiväkodin olosuhdemittauksiin

Laadukas sisäilma on tärkeä asia työssäjaksamiselle ja haaste rakennuksen talotekniikalle. Talviaikaan sisäilma voi tuntua liian kylmältä ja kurkussa voi tuntua kuivan tunnetta. Vastaavasti kesällä sisäilma voi tuntua kuumalta ja ahdistavan ”painavalta”. Henkilöstöltä saattaa tulla satunnaisia palautteita sisäilman ongelmista, mutta niiden käsittely ja ongelmien taustoihin kiinni pääseminen voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta.

KIEMI-hanke (Vähemmällä enemmän – Kohti kiinteistöjen energiaminimiä) toteutti porilaiseen päiväkotiin pilotin, jossa rakennuksen sisäilman ominaisuuksia (lämpötila, kosteus, hiilidioksidi) mitattiin mm. huonekohtaisilla RuuviTag– antureilla, ja anturien mittaustuloksia kerättiin esitettäväksi WebUI-sovellukseen (graafinen käyttöliittymä).

Graafisen käyttöliittymän avulla eri anturien (ja niiden valmistajien)
keräämää dataa pääsee tutkimaan yhteisen käyttöliittymän kautta. Käyttäjä voi vertailla eri anturien tuottamia mittaustietoja halutulla aikavälillä. Lisäksi datasta voidaan koostaa erilaisia yhdistelmäkuvaajia. Esimerkiksi lämpötilan ja suhteellisen kosteusarvon yhdistelmästä saadaan ns. mukavuuslämpökuvaaja. Kuvaajan avulla nähdään, miltä osin sisäilman ominaisuudet täyttävät halutut laatukriteerit ja millä ajanjaksoilla sisäilma kaipaisi talotekniikalta tarkempaa ohjausta.

Lisäksi hanke toteutti OSKU-palautesovelluksen, jolla päiväkodin henkilöstö sai raportoitua omia havaintoja tai tuntemuksiaan sisäilman ominaisuuksista. Palautesovelluksessa henkilöstön edustaja (nimellään tai anonyymisti) ilmoittaa huoneeseen liittyvät havainnot ja niiden ajanhetken. Palautesovellusta käytettiin henkilöstötilaan tuodun kosketusnäytöllisen tabletin avulla. Palautesovelluksen havainnot koottiin väliraporttiin.

Yhdistämällä OSKU-palautesovelluksen kautta saadut havainnot ja antureista WebUIhin kerätyn datan saatiin aikaan yhdistelmä, jossa käyttäjä, esimerkiksi rakennuksen sisäilman laadusta vastaava henkilö, pääsee väliraportin avulla tutkimaan sisäilmaan liittyviä palautteita ja niiden antohetkellä vallinneita olosuhteita. Hän voi tutkia, onko henkilöstön kokema tilanne todennettavissa ja yhdistettävissä rakennuksen sisäilman mittausarvoihin.

Suomessa talvikausi asettaa haasteita hyvälle sisäilman laadulle. Lämmitys kuivaa sisäilmaa ja ilmankosteuden vähentyminen tekee sisäilmasta käyttäjän kannalta laadultaan heikompaa. Myös ilmanvaihtojärjestelmässä kovilla pakkasilla tehty ilmanvaihdon ohjaaminen pienemmälle ilmavirtaukselle heikentää huoneiden sisäilman laatua hiilidioksidipitoisuuksien noustessa. Lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaamisessa tulisi huomioida vuodenaikojen ja ulkolämpötilojen lisäksi huonetilojen käyttäjien läsnäolo. Lämmityksen tarkempi ohjaus auttaa parantamaan sisäilman laatua ja samalla se voi vähentää lämmitykseen kuluvaa energiamäärää. Vastaavasti ilmanvaihdossa energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti niihin hetkiin, kun huoneissa ei ole ihmisiä.

Pilottia toteuttamassa ollut tutkija Mikko Nurminen kertoo pilotista kertyneistä kokemuksista seuraavaa:

Pilotissa ratkaistiin todellisen käyttötarpeen (energiatehokkuus ja sisäilman laatu) haasteita. Ihmisten ja organisaatioiden osalta on tunnistettu haasteelliseksi saada energiatehokkuuteen liittyvien päätösten tueksi tarvittavaa dataa. Data on usein siiloutunutta, ja sen saamiseksi pitäisi avata pääsyä dataa tuottaviin järjestelmiin ja siitä voi koitua lisäkustannuksia. Ruuvitagin osalta oli hienoa päästä omalla tekemisellään vaikuttamaan dataketjun toimintaan. Koska kyseessä on yksityisille markkinoitu ja omaksi ostettava sensori, on sen kanssa toimiminen jo lähtökohtaisesti suunniteltu käyttäjälle helpommaksi. Varsinainen datasisältö (lämpötila- ja kosteusmittaukset yms.) on määritetty valmistajan toimesta, joten niitä ei pääse itse muuttamaan. Käytännön toteutuksen haasteista voisin mainita kommunikoinnin mittauslaitteiden valmistajien kanssa, joka ei ole itsestään selvä asia. Järjestelmätoimittajilla ei ole varsinaista syytä (liiketoiminnan lisätulot) datarajapintojensa avaamiselle ja osalle toimittajista asia voi olla täysin uutta ja jopa vaaralliselta kuulostava ajatus. Teknisten dokumenttien saaminen valmistajalta ja rajapinnan käytön salliminen ei vielä takaa sitä, että käyttäjä voi niiden perusteella päätellä, minkälaista dataa rajapinnasta voi saada. Eli tärkeä osa hankkeen pilotointia onkin saada hyvät keskusteluyhteydet järjestelmätoimittajien edustajien kanssa. DataSites järjestelmänä hakee dataa kolmansilta osapuolilta (anturien ja mittalaitteiden valmistajat), ja tarjoaa hakemansa datan omien rajapintojensa kautta.

Kiinnostuitko pilotista? Hanke kartoittaa tulevalle syksylle vastaavia pilotointikohteita. Asiassa kannattaa olla yhteydessä hankkeen projektipäällikkö Jari Soinin kanssa.

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – ARVI-sovellus auttaa asumiseen liittyvän energiatehokkuuden parantamisessa

Asuntojen lämmitys- ja yhä useammin myös jäähdytyskustannukset muodostavat suurimman osan asuntojen energiankulutuksesta. KIEMI-hankkeen tavoitteena on löytää ja tunnistaa tapoja asuntojen energiankulutuksen minimointiin asumismukavuutta vähentämättä.

Hankkeessa aiemmin toteutettu käyttötottumusten mittauskysely antaa viitteitä siitä, että vain noin puolet kyselyyn vastanneista talojen asukkaista seuraisi tai säätäisi huoneiston sisälämpötilaa ja vain kolmannes on tietoinen vuotuisesta vedenkulutuksestaan. Kiinnostusta kulutuksen ja sisäilman mittauksiin kyllä olisi.

Kansallisella tasolla rakennusten lämmitys kuluttaa noin neljänneksen Suomen kaikesta energiakulutuksesta, ja tämä vaikuttaa myös Suomen ilmastopäästöihin. Asumiseen liittyvillä energiatehokkuuden parannustoimilla voidaan säästää energiaa, rahaa ja ympäristöä. Samalla on mahdollista myös parantaa asumisen laatua. Uusien rakennusten rakentamisessa tulee huomioida tiukat energiamääräykset, mutta vanhojen rakennusten modernisointi on toistaiseksi vielä omistajiensa ja asukkaidensa itsensä päätettävissä. Päätösten tueksi tarvitaan usein välineitä ja todelliseen tilanteeseen liittyviä mittauksia ja tämän tarpeen täyttäminen sisältyy myös KIEMI-hankkeen tavoitteisiin.

KIEMI-hankkeessa luotu ARVI-sovellus on taloyhtiöiden ja omakotitalojen asukkaille suunnattu sähköinen itsearviointisivusto. Sivusto koostuu joukosta asumisen energiatehokkuuteen liittyvistä kysymyksistä ja vastausvaihtoehdoista sekä niiden ymmärtämiseen luoduista tietopaketeista. Sivusto pisteyttää vastaajan tietämystä oman asumisensa ja asumiseen käytettävän talotekniikan käytön osalta käyttäjän tekemien vastausvalintojen pohjalta.

Pisteytys mukailee energiakulutuksen jakautumista ja sen poistumista rakennuksesta niin, että enemmän energiakulutukseen vaikuttavista toimista saa enemmän pisteitä kuin vähemmän vaikuttavista toimista. Hyvä lopputulos onkin yhdistelmä toimivaa talotekniikkaa ja aktiivisia toimia talotekniikan oikeanlaisessa hyödyntämisessä.

ARVIa ei ole tarkoitettu yhden illan tuttavuudeksi, vaan tehtyä arviointia voi käyttää ja päivittää tilanteen muuttuessa. Sivusto tarjoaa sisäänrakennetun tietopaketin, ja paketteihin liittyvien linkkien avulla käyttäjä saa paljon hyödyllistä luettavaa ja tutustuttavaa. Kyselyistä ARVI eroaa siten, että käyttäjän antamia tietoja ei kerätä, joten aikataulukiireitäkään ei ole. Tehty arviointi ja saatu tulos ovat henkilökohtaisia, mutta tiedot voi tallettaa ja ladata. Tiedot voi myös tallettaa tulostettavaksi raportiksi.

Tietojen talletus ja lataus mahdollistavat esimerkiksi tilanteen, jossa taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä voi täyttää kaikille asunnoille yhteiset talotekniikan tiedot. Asukkaat kirjaavat saamiinsa arviopohjiin omat käyttötottumuksensa ja palauttaisivat päivitetyt tiedot tai tuotetut raportit isännöitsijälle. Tällä tavalla taloyhtiö voi kätevästi kartoittaa omat tarpeensa talotekniikan ja käyttötapojen uudistuksille. ARVIa voi hyödyntää myös esimerkiksi taloyhtiössä käytävien keskustelun ja suunnitelun apuna tai sen kautta avulla voidaan valistaa perheenjäseniä ekologiseen ja parempaan asumismukavuuteen. Lisäksi ARVIa voi ajatella kivana pelinä, jota voi pelata itsensä, perheenjäsenten tai naapurien kanssa.

Parhaiten ARVI-sovellusta voi käyttää perinteisellä tietokoneella, mutta sivusto taipuu kohtuullisen hyvin myös tabletin tai mobiililaitten kautta käytettäväksi.

ARVI-sovelluksen toteuttaminen oli mukava tehtävä. OKT-asujana ja aktiivisena taloyhtiön osakkaana olen huomannut, että talotekniikkaan ja asumistapoihin liittyvää tietoa on paljon olemassa, mutta harvoin samasta paikasta saatavilla. Lisäksi vaihtoehtojen arviointi ja vertailu jää usein vain lukijan omien ajatusten varaan. ARVI-sovellus yhdistää tietolähteet palastelluiksi tietopaketeiksi ja pisteyttää käyttäjän näkemykset nykytilanteesta kyvykkyysarvoiksi ja visuaaliksi liikennevaloiksi. Lukujen ja värien avulla on helppo ymmärtää oman asumisen energiatehokkuuden kokonaisuus ja löytää kohtia, joissa tilannetta voisi parantaa. Itse modernissa omakotitalossa asuvana osaan nyt arvostaa toimivaa talotekniikkaa ja sen kehitystä aiempaa enemmän. Käyttötottumusten osalta arvion nykytilanne oli jo valmiiksi hyvä, mutta sisällöstä löytyi myös asioita, joiden osalta tilannetta voi parantaa. Haastankin sinut kokeilemaan ARVI-sovellusta! Kuinka hyvät pisteet sinä saat?

  • Janne Harjamäki, DI/tutkija, ARVI-sivuston toteuttaja

LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

  • ARVI -sovelluksen esite (tulostettava PDF)
  • ARVI -sovelluksen palautekysely (Limesurvey-palvelu, pääsyavain on kerrottu esitteessä)
  • ARVI -sovelluksen palautekysely (tulostettava PDF)

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter
Kiinteistön energiatehokkuus

UCPori Klubi Online: Energiatehokkuus tietotekniikan ja tietoliikenteen (ICT) käytössä sekä erilaisissa asuinkiinteistöissä

KIEMI-hanke järjestää keskiviikkona 28.4.2021 (klo 8.30-9.30) maksuttoman aamutilaisuuden Porin yliopistokeskuksessa UCPori Klubin kanssa.

Yhteiskuntamme käyttää kasvavassa määrin lämmitys- ja sähköenergiaa asumisessa sekä tietotekniikan hyödyntämisessä töissä ja kotona. Käyttömäärien kasvaessa ja tekniikan kehittyessä merkittävä osa käyttöön tuotetusta energiasta menee hukkaan, ellemme asukkaina ja käyttäjinä aktivoidu. Hukkaenergian osuutta voi helposti vähentää kiinteistöissä ja tietotekniikassa niin laitetekniikan kuin käyttötapojen uudistuksilla. PK-yritysten vähähiilistä tietotekniikan käyttöä edistävä ICT4LC-hanke ja asumisen energiatehokkuutta edistävä KIEMI-hanke ovat toteuttaneet itsearviointisivustoja, joiden avulla käyttäjä voi helposti tunnistaa omat mahdollisuutensa energiahukan minimointiin.

Tilaisuudessa aihetta (ja itsearviointisivustoja) esittelevät Porin yliopistokeskuksen Tampereen yliopiston SEIntS (Software Engineering and Intelligent Systems) tutkimuspäällikkö Jari Soini ja tutkija Janne Harjamäki.

Tapahtumaan ilmoittautuminen löytyy Porin yliopistokeskuksen tapahtumasivulta.

Lisätietoja:

KIEMI-hankesivut (Avoin Satakunta.fi)
KIEMI-projektisivu (Tampereen yliopisto

ICT4LC-hankesivut (Avoin Satakunta.fi)
ICT4LC-projektisivu (Tampereen yliopisto

SEIntS-tutkimusryhmä (Tampereen yliopisto)
UCpori Klubi (Porin yliopistokeskus)

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter