Aihearkisto: KIEMI

KIEMI – Konepajan olosuhdemittauksia IS Worksilla

Porin Paarnoorista käsin toimiva IS Works Oy osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa mitattiin konepajahallin sisäolosuhteita marras-joulukuussa.

Noin sata metriä pitkä ja lähes kymmenen metriä korkea hallitila tarjosi pilotille uudenlaisen haasteen liittyen langattomien anturien ja niiden tukiasemien välisen etäisyyden sekä mahdollisen työkoneista syntyvän sähköisen häiriön saralla.

Halliin tutustuttiin yhdessä SAMKin edustajien kanssa, sillä pilotointikohde saatiin yhteistyössä SAMKin toteuttaman (ja kesäkuussa 2022 päättyneen) TEKO – Tehokas konepaja -hankkeen yrityskontaktien kautta.

Tutustumisen ja samalla tehdyn kartoituksen pohjalta laadittiin laitteiden asennussuunnitelma, jonka toimivuus todennettiin ennen varsinaisten mittausten aloittamista.

Halliin sijoitettiin antureita eri puolille hallia kahdelle eri korkeustasolle. Lisäksi mitattiin hallin lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyen tulo- ja poistoilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Kerättyä dataa rikastettiin yritykseltä saaduilla tiedoilla ilmanvaihtokoneen käyttötehojen, uunin käyttöjaksoihin sekä hallissa työskentelevien henkilöiden määriin liittyen. Myös aiemmista piloteista tuttua Suomen Ilmatieteenlaitoksen ulkoilmaolosuhteiden dataa tarjoava rajapinta oli käytössä.

RuuviTag-anturin ja Raspberry-tukiaseman sijoittaminen kasviksille tarkoitettuihin verkkopussseihin.

Laitteiden asennuksen osalta käyttöön otettiin aiemmasta kylätalon pilotista jatkokehitetty malli, jossa antureita ja laitteita sijoitetaan verkkopusseihin, jotka sitten saa kätevästi kiinnitettyä rakenteisiin tai kalusteisiin. Verkkopussit eivät haittaa mittaustuloksia tai tiedonsiirtoa, mutta ne antavat monipuolisen suojan lähinnä sisätiloihin tarkoitetuille laitteille.

Aranet4 -antureiden mittaustulosten vertailua verkkopussien käytön vaikutuksista.

Pilotointi kohteessa sujui ongelmitta. Anturien keräämästä datasta saatiin tuotettua useita visualisointeja sekä yksittäisten anturien mittauksista sekä yhdistelmäkuvaajina toisten anturien tai yritykseltä saatujen tietojen pohjalta luotujen datasettien kanssa. Pilotoinnin aikana laitteiston keräämästä datasta tehtyjä havaintoja viestittiin yrityksen edustajalle, ja niiden osalta tehdiin ehdotuksia mahdollisten lisätietojen hankinnasta.

Halliin sijoitettujen anturien sijainnin visualisointi hankkeen kehittämän WebUI-sovelluksen kautta.

Hanke tuotti pilotista raportin, joka luovutettiin yrityksen edustajille (Ville Konttinen ja Jari Peltola).


Raportti IS Worksin konepajahallin olosuhdemittauksista (PDF-dokumentti, avautuu uudelle välilehdelle)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Asuinkerrostalojen lämmitysenergian säästöpotentiaalista Satakunnassa

Asuntojen hurjat ylilämmöt ja – toisien mielestä – sietämättömän kylmät sisäilman lämpötilat ovat asia, joka puhuttaa etenkin kerrostaloasukkaita. Tavallisen asukkaan mahdollisuuksia vaikuttaa asumismukavuutensa ovat karkeimmillaan ikkunoiden auki pitäminen kesät talvet tai patteriventtiilien säätäminen täysille – unohtamatta valittaa isännöitsijälle tai talohuoltoon. Ukrainan kriisin seurauksena lämmitysenergian säästämistavoitteetkin pitäisi jotenkin huomioida.

Nykytekniikka tarjoaa paljon mahdollisuuksia em. pulmatilanteiden selvittämiseen ja mahdollistaa aiempaa paremmin niihin reagoimisen. Esimerkiksi Porissa on saatavilla kaukolämpöenergian toimittajan OLO-palvelu, jonka avulla on mahdollista mitata ja seurata rakennuksen kaikkien tilojen lämpötiloja ja suhteellista kosteutta. Erilaisia mittaussuureita (mm. sisä- ja ulkoilman lämpötila, kosteus-%, kauko­lämpö­nesteen tulo- ja paluulämpötila sekä tilavuusmäärä, jne.)  yhdessä tarkastelemalla on mahdollista tehdä päätelmiä sekä asunnoissa vallitsevien olosuhteista että rakennuksessa käytettävän lämmitykseen käytetyn energiamäärän asianmukaisuudesta.

Tekniset ratkaisut em. palvelun kehittämiseksi ovat periaatteessa varsin helppoja; langalliset tai langattomat mittausanturit ja mittausdatan keruu määräajoin jonnekin talteen. Tuloksia seurataan joko reaaliajassa tai jälkikäteen. Ja, kuten yleensä – mahdolliset (tekniset) ongelmat piileksivät yksityiskohdissa, kuten sähkön syöttö, tiedonsiirto ja tietoturva. Ne ovat pääasiassa palvelun tarjoajan murheita. Palvelun käyttäjien kannalta suurin murhe ja odotusarvo on kuitenkin kerätyn mittausdatan hyödyntämisessä.

KIEMI-projektissa kehitettiin kumpaakin osapuolta askarruttaviin tapauksiin useita ns. pilotti­ratkaisuja. Niissä tutkittiin mm. erityyppisten anturien soveltuvuutta, tiedonsiirron luotettavuutta erilaisissa ympäristöissä sekä kerätyn mittausdatan hyödyntämistä käyttäjän näkökulmasta. Eräs varsin käyttökelpoiseksi useassa pilotissa osoittautunut ratkaisu oli käyttää kerätyn mittausdatan visualisoinnissa ns. mukavuuslämpötilakuvaajaa. Se on tavallaan äärimmilleen pelkistetty esitys yhden tai useamman mittaus­kohteen (eli tilan) tietyn mittausjakson aikana tehtyjen mittausten jakauman esittämiseen erittäin havainnollisella tavalla.

Esimerkki KIEMI-mukavuuslämpökuvaajasta lämmityskauden ajalta. Kuvassa vihreällä rajauksella oleva alue edustaa ns. mukavuuslämpötila-aluetta, jossa lämpötila ja suhteellinen ilmankosteus ovat useimpien ihmisten mielestä siedettävällä tasolla.

Yhdistämällä samaan kuvioon sekä yksittäisen tilan tiettynä hetkenä tapahtuneen mittauksen lämpötila ja suhteellinen kosteus saadaan sen hetkinen arvio ko. tilan ”asumismukavuudesta” sillä hetkellä. Lisäksi kun mittauksia tehdään pitemmän ajan kuluessa, voidaan kaikki pisteet kerätä samaan kuvioon, jolloin on helppo havaita millaisia ko. tilan olosuhteet ovat olleet tarkastelujaksolla. Edelleen kun samaan kuvioon yhdistetään – esimerkiksi eri värillä – muita tiloja, saadaan havainnollinen käsitys kaikkien näiden tilojen olosuhteista tarkastelujaksolla. Sen avulla voidaan sekunneissa päätellä kokonaisen kerrostalon osalta yli- ja alilämpötilanteet sekä suhteellinen kosteus. Tarvittaessa on tietenkin mahdollista pureutua yksittäisen mittauskohteen mittausarvoihin tarkastelujakson kunakin ajanhetkenä.

Olosuhdemittaukset ja niiden perusteella laaditut mukavuuslämpötilakuviot olivat hyvänä apuna ja lähtökohtana KIEMI-projektin Satakuntalaisten kerrostalojen lämmitysenergian säästöpotentiaalia arvioivien laskelmien ja simulointien laatimisessa. Kuvioiden avulla oli mahdollista saada nopeasti yleiskuva tietyn rakennuksen kokonaistilanteesta ja paneutua sen jälkeen yksityiskohtiin. Varsinaiset energian säästöpotentiaalia arvioivat laskelmat tehtiin käyttäen esimerkkikohteiden todellisia arvoja, kuten rakenteet U-arvoineen, huoneistotyypit ilmansuuntineen ja ilmanvaihdon yksityiskohdat. Simuloimalla kunkin laskentakohteen tyypillisiä huoneistoja eri sisäilman lämpötila-arvoilla pyrittiin arvioimaan tarvittavan lämmitysenergian määrä eri tilanteissa. Kun saatuja tuloksia verrattiin rakennuksen keskimääräiseen vallitsevaan lämpötilaan, voitiin tehdä päätelmiä mahdollisten ”ylilämmitys”-tilanteiden vaatimasta lämmitysenergiasta. Laskennassa käytettiin tiettyjä olettamia, jotka on kuvattu tarkemmin raportissa, joka löytyy tämän blogin lopusta.

Kun saadut tulokset yleistettiin käsittämään vastaavanlaiset (yli 1000 asuin-m2, kaukolämpö, rakennusvuosi 1950-2005) asuinkerrostalot Satakunnassa saatiin kokonaissäästöpotentiaaliksi vähintään 19 GWh vuodessa. Se vastaa noin 1000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuodessa käyttämää energiaa. Tulos on merkittävä myös siksi, että se olisi mahdollista saavuttaa ilman varsinaisia energiaremontti-investointeja. Lisäksi asumis­muka­vuu­desta tinkimättä.


KIEMI-raportti lämmitysenergian säästöpotentiaalista Satakuntalaisissa kerrostaloissa (verkkoversio, PDF)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kotitalouden energiailta Raumalla ja Porissa

KIEMI-hanke oli mukana Alueellisen energianeuvonnan järjestämissä kotitalouden energiailloissa Raumalla (6.10.2022) ja Porissa (19.10.2022).

Rauman tilaisuudessa (6.10.2022) pääpaino sisällöstä oli Energianeuvonnan ja Rauman Energian tuottamia tietopaketteja. Satakunnan alueen energianeuvonnan Minna Sukeva esitteli mm. Motivan lokauussa alkanutta Astetta alemmas -kampanjaa. Rauman Energian hallintojohtaja Juha Viherjälaakso esitteli mm. sähkön käytön jakaumaa kotitalousten käytössä, vältettäviä kulutushuippuja ja Fingridin Datahub -palvelua. Rauman Energian asiakkuuspäällikkö Sami Seikola puolestaan esitteli kaukolämmitysjärjestelmiä sekä Lungi -palvelua ja kertoi mm. lämmitysjärjestelmien vaihtoon ja säätöön liittyvien rahoitusavustusten hakemisesta. KIEMI-hankkeen osuudessa SEIntS-tutkimusryhmän edustaja Janne Harjamäki esitteli lyhyesti ARVI-itsearviointisovellusta ja liikuteltavaa mittausjärjestelmää.

Paikalla oli myös Länsi-Suomi -lehden toimittaja, joka otti puhujista kuvan lehtijuttua varten (uutinen julkaistiin 11.10.2022 Länsi-Suomi-lehdessä).

Raumalla pidetyn Kotitalouden energiaillan puhujat poseeraavat lehtikuvaa varten. Kuvassa vasemmalta Sami Seikola, Juha Viherjälaakso, Minna Sukeva ja Janne Harjamäki.

Porissa pidetyssä tilaisuudessa (19.10.2022) KIEMI-hanke sai enimmän osan illan esitysajasta. Tässä tilaisuudessa käytiin tarkemmin läpi ARVI-itsearviointisovelluksen käyttöä ja liikuteltavia olosuhdemittausjärjestelmiä sekä esiteltiin Porin seudun kansalaisopiston auditorioon rakennetun demojärjestelmän avulla mittausdatan käsittelyä ja siitä saadun datan visualisointia.

Tutkija Janne Harjamäki kertoi esityksen ohessa omista käyttökokemuksistaan ARVIn ja mittausjärjestelmän osalta. Lisäksi tutkija Petri Rantanen vastasi olosuhdemittausjärjestelmän tekniseen toimintaan liittyviin kysymyksiin.


KIEMI-hankkeen esitysmateriaali (PDF)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kiinteistödataa Porin Mies-laulun talosta

Porin Mies-laulun talo (Porin Mies-Laulu r.y.) osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin useamman kuukauden ajan huhti-elokuussa 2022. Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin vuoden 2022 alussa.

Pilotoitu kohde sijaitsee Porin kaupungin keskustassa. Rakennus on suunniteltu kuorotoiminnalle ja se on valmistunut vuonna 1997. Kiinteistön lämmitys on toteutettu kaukolämmöllä ja vesikiertoisella patterilämmityksellä. Ilmanvaihto on toteutettu koneellisesti, muta siinä ei ole lämmön talteenottoa. Lämmitettävää pinta-alaa on yhteensä 363 neliötä. Kuvassa näkyvän alakerran lisäksi kohteen yläkerrassa sijaitsee kokoustila, toimisto ja talon tekninen tila.

Sävelsalissa korkein kohta on 7,2 metriä. Salin muodolla on pyritty parantamaan tilan akustiikkaa. Pilottikohteeseen sijoitettiin yhdeksän RuuviTag-anturia ja kaksi Aranet-anturia. Niiden keräämää dataa mittausjakson ajalta voidaan esitellä visuaalisesti DataSites-WebUI-sovelluksen avulla, jossa anturien sijainti kohteessa näkyy pohjakuvan muodossa.

DataSites-webUI näkymä Porin Mies-laulun talon pohjakuvasta
DataSites-webUI näkymä Porin Mies-laulun talon pohjakuvasta

Ulkoilman olosuhteita seurattiin Suomen Ilmatieteenlaitoksen Porin rautatieaseman mittauspisteestä saatavan datan avulla. RuuviTag-anturien mittauksia kerättiin Ruuvi Gateway -tukiasemalla, jonka apila-antennnin avulla anturien ja tukiaseman välistä etäisyyttä voidaan kasvattaa. Lisäksi pilotoinnissa hyödynnettiin Ruuvi Cloud -pilvipalvelua. Pilvipalvelu kerää Ruuvigatewayn lähettämät mittaustiedot verkkopalveluun, ja datan voi sieltä ladata jatkokäyttöön (näin toimittiin tässä pilotissa).

Tulosten raportoinnissa ja datan visualisoinneissa yhdistettiin lämpötilan, suhteellisen ilmankosteuden sekä hiilidioksiarvojen (CO2) mittauksia kohteesta saatujen tilavaraustietojen kanssa. Tilavarauksista tuotetttiin datasetti, jossa aikaleimat kuvaavat tilavausten alku- ja loppuhetkiä ja varaustietona kirjatut henkilömäärät kuvaavat osaltaan tiloissa varaushetkellä oletetusti oleskelleiden ihmisten määriä. Kerättyjä datasettejä visualisoitiin hankkeessa tuotettujen sovellusten (DataSites-WebUI ja Graphs) avulla.

Seuraaviin kuviin on nostettu visualisoinnin esimerkkeinä salin ja aulan mukavuuslämpökuvaajia, alakerran tilojen lämpötilatietoja yhdessä ulkolämpötilatiedon kanssa sekä näyte salin hiilidioksidiarvojen muutoksista tilavarausten aikana.

Visualisoinnilla tuotettiin tietoa kohteessa valinneista olosuhteista pyrittiin osoittamaan potentiaalisia syy-seuraus-yhteyksiä. Pilotista tuotetussa raportissa käytiin läpi kohteessa vallinneita sisäolosuhteita ja annettiin ehdotuksia tarkempaa selvitystä kaipaavista kohteista.

Raportti luovuttiin syyskuun lopussa yhdistyksen edustajille. Yhdistyksen hallitus katsoi, että raportin voi antaa avoimesti myös muiden asiasta kiinnostuneiden nähtäväksi. KIEMI-hanke kiittää yhdistystä päätöksestä.

Raporttia vastaanottamassa olivat yhdistyksen edustajien puolesta Pekka Koskenkorva (vasemmalla) ja Mikko Nuorsaari. Raporttia esittelemässä olivat KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini (keskellä) ja tutkija Janne Harjamäki SEIntS-tutkimusryhmästä.


Raportti Porin Mies-laulun talon olosuhdemittauksista (PDF-dokumentti)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

SEIntS mukana Porin yliopistokeskuksen TiedeAreenalla 2022

Tampereen yliopiston Porin yksikön SEIntS -tutkimusryhmä osallistui vuoden 2022 TiedeAreenaan Porin Puuvillassa (23.9.2022). Porin yliopistokeskus on järjestänyt tutkijoita ja tutkimusta eri kohderyhmille tutuksi tekevän yleisötapahtuman vuosittain samanaikaisesti Porin Päivän kanssa.

Tänä vuonna tarjolla oli mm. Tutkijat Areenalla -osio, jossa tutkijat kertoivat työnsä sisällöstä. Tutkija Janne Harjamäki kertoi omassa puheenvuorossaan SEIntSin meneillä olevasta KIEMI-hankkeesta, ja esitteli yleisölle Pakopeli-teemaa mukaillen hankkeessa tuotetun ARVI-sovelluksen sisältöjä.

Pakopeli: taltuta talosi energiavarkaat -esityksessä käsiteltiin kuvitteellisen yhteisön lähipiirissä olevia asuin- ja julkisrakennuksia. Neljästä kiinteistökohteesta koostunut noin 10 minuutin ”pelikierros” tutustutti katsojia kiinteistöjen energiatehokkuuteen vaikuttaviin asumis- ja toimintatapoihin.

Jokaisessa kohteessa ja tilanteessa oli mukana joukko energiavarkaita, jotka syntyvät asukkaiden tai käyttäjien toiminnasta. Energiavarkaiden torjunnan osalta tärkeitä toimia ovat niiden syntymiseen liittyvien tilanteiden tunnistaminen ja energiatehokkuustoiminnoilla aikaansaatava taltuttaminen.

Kiinteistöstä vastaavan henkilön osalta on usein niin, että ainoa saatavilla oleva ”mittari” on kiinteistön energiakulutukseen liittyvä lasku. KIEMI-hankkeessa pilotoidut anturit ja sovellukset tarjoavat uudenlaisia työkaluja ja toimintatapoja energiakulutukseen liittyvien sisäolosuhteiden tunnistamiseen ja energiakulutuksen taustalla olevien syiden hallintaan.


LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

Lisätietoja

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – INES2022-konferenssin kokemuksia

INES 2022-konferenssi järjestettiin lopulta koronapandemian varjon alla moninaisten vaiheiden jälkeen Kreetalla, Kreikassa. Alkuperäinen konferenssisijanti (Nairobi) vaihtui vielä viime hetkillä Kreetalle Kenian elokuisten vaalien aiheuttaman epävakaan turvallisuustilanteen vuoksi.

Sijaintina oli siis vuohien ja turistien täyttämä Hania Kreetan saarella aurinkoisella Välimerellä 12.8.-15.8.2022. Konferenssin teemana olivat älykkäät järjestelmät, anturointiratkaisut, ohjelmistotekniikka sekä ohjelmistotuotanto. Erityisesti tämän vuoden esitykset vaikuttivat keskittyvän 5G-ratkaisuihin sekä trenditermeinä Suomenkin uutisissa esillä olleisiin lohkoketjuihin sekä digitaalisen sisällön tietoturvaan.

KIEMI-hankkeen tuloksia konferenssissa kävi esittämässä SEInts-ryhmän tutkija Petri Rantanen. Konferenssiyleisölle esiteltiin aikaisemmin KIEMI-hankkeen blogissakin esillä ollutta OSKU-sovellusta, ja sen käyttöä kahdessa satakuntalaisessa kohteessa – päiväkodissa ja peruskoulussa. Kohteissa tutkittiin, miten työntekijöiden tuntemukset kiinteistön olosuhteista (lämpötilasta, ilmanlaadusta ja vetoisuudesta) vertautuivat antureilla mitattuun dataan.

Testiskenaario: taloautomaation keräämät tiedot lämpötilasta (T), hiilidioksidista (CO2) ja suhteellisesta kosteudesta (RH%) kerätään pilveen ja verrataan käyttäjän raportoimiin tuntemuksiin eri huoneissa erinäisinä ajankohtina.

Tuntemukset ovat hyvin yksilöllisiä, mutta niiden avulla on mahdollista paikantaa kiinteistöistä esiintyviä ongelmia, joiden havaitseminen pelkästään anturidatan perusteella on haasteellista. Hyvin harvat kiinteistöt ovat niin kattavasti anturoituja, että pelkästään anturidataa keräämällä saadan kattava näkemys sisäolosuhteista – varsinkin, jos halutaan huomioida yksittäisten käyttäjien tuntemukset.

Tarkemmin OSKU-sovellukseen pääsee tutustumaan aikaisemmissa KIEMI-hankkeen blogipostauksissa (WebUI- ja OSKU-sovellus, OSKU-sovellus) sekä GitHub-palvelussa.

Esitys herätti yleisössä runsaasti mielenkiintoa, mutta osalle kuulijoista keskustelu jatkui liiankin pitkään.

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – MIPRO2022-konferenssin kokemuksia

MIPRO2022 oli sarjassaan 45. tapahtuma. Kroatian Opatijassa 23.-27.5.2022 pidetty konferenssi keskittyi tällä kertaa älykkäisiin ja vihreisiin digitaalisiin ekosysteemeihin. Tapahtuma järjestettiin hybridi-muodossa ja esityksiä oli mahdollista päästä seuraamaan myös Suomesta käsin.

SEIntS-ryhmän Mika Saari osallistui tapahtumaan ja esitteli Computers in technical system (CTS)-alakonferenssissa KIEMI-hankkeen yhteydessä syntyneen julkaisun “Survey of Component-Based Software Engineering within IoT Development”. KIEMI-hankkeessa on kehitetty useita prototyyppijärjestelmiä, joissa on käytetty erilaisia soveltuvia prototyyppitason laite- ja anturiratkaisuja. Kansainväliseen tieteelliseen arviointiin annettu raportti selvittää, miten CBSE-ominaisuuksia on käytetty IoT (Internet of Things) -kehityksessä ja tarkastelee, miten maailmalla kehitettyjä prototyyppijärjestelmiä on dokumentoitu (tietoja siitä mitä ohjelmistoja on käytetty ja esitelty). Puhetta johtivat Zagrebin yliopistosta Dejan Škvorc ja Vlado Sruk. Esityksen osalta keskustelua syntyi jatkoselvitysten mahdollisuuksista ja ideoista. Konferenssin tuloksena julkaistaan “Mipro 2022 proceedings” -julkaisu, johon kaikki hyväksytyt ja esitetyt paperit sisällytetään. Linkki KIEMI-hankkeen yhteydessä tehtyihin julkaisuihin tulee myöhemmin KIEMI-hankesivun julkaisujen listaan (julkaisulistan kohde numero 13).

Näkymä MIPRO2022 CTS-alakonferenssin ohjelmasta

Konferenssissa esitettiin myös muita julkaisuja, joissa oli Tampereen yliopiston ja muiden korkeakoulutoimijoiden edustajia mukana. Esimerkiksi CE – Computers in Education -alakonferenssin julkaisut opinnäytetyön tekijöiden ohjaamisesta ja pilvipalvelujen vaikutuksesta IT-alan opetukseen. Varsinaisen konferenssiohjelma lisäksi tapahtumassa oli iltatilaisuus, jossa oli mahdollisuus verkostojen päivittämiseen. Koska aiemmasta vastaavasta konferenssiosallistumisesta oli muutama vuosi mennyt ja osa esityksistä esitettin etäyhteyden kautta, ei paikalla ollut aiempia tuttuja.

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut
  • SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
  • Yliopisto-opettaja ja tutkija, Mika Saari, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), mika.saari@tuni.fi (linkki Saaren julkaisuihin)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi
  • MIPRO2022 -konferenssi (45th Jubilee International Convention on Information, Communication and Electronic Technoly)

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

SEIntS teknologiamessuilla

Tampereen yliopiston Porin yksikön SEIntS -tutkimusryhmä osallistui vuoden 2022 teknologiamessuille Helsingissä (3.-5.5.2022). Messuja pidetään Pohjoismaiden johtavana teknologiatapahtumana.

Aiempiin vuosiin verrattuna messuilla oli melko rauhallista, ja siihen saattoi vaikuttaa koronarajoitusten jäljiltä muistiin jäänyt varovaisuus isoihin yleisötapahtumiin. Näytteilleasettajien osalta tarjonta painottui enemmän teollisuudelle suunnattuihin ratkaisuihin (mm. ohjelmistot painottuivat prosessioptimointiin), ja esittelypisteiden sisältönä oli enemmän järjestelmien esittelyä kuin käyttäjien itsensä kokeiltavia laitteita tai varusteita. Oheistapahtumia (muita muita samanaikaisia messuja) ei tällä kertaa ollut. Esittelypisteiden yhteydessä tuotiin myös aiempaa enemmän esiin rekrytointia.

Matkan tavoitteena oli selvittää messujen tarjontaa kiinteistöjen sisäolosuhteiden mittaamiseen käytettävien anturien ja ohjelmistojen osalta sekä etsiä potentiaalisia kontakteja tulevia pilotteja ja hankkeita varten. Antureita oli kyllä tarjolla moneen eri mittaukseen, mutta suurin osa niistä vaikutti sopivan paremmin teollisuudelle ja sen kiinteisiin jatkuviin mittaustarpeisiin, kuin asuin- ja työtilojen lyhytaikaisiin olosuhdekartoituksiin.

Lämpötilan ja kosteuden mittausten ollessa jo arkipäivää, kuului ilmanpaineen mittaus olevan nousevana trendinä. Tarjonnasta löytyi myös muutamia toimijoita, joiden välineillä ns. ”loggereilla” voidaan toteuttaa kohteesta kerättäviä mittausdatasettejä. Laitteiden koot vaihtelivat Padel-mailaa vastaavasta ”jättiläisestä”, jonka antureita voidaan vaihtaa tarpeen mukaan aina USB-muistitikkuun verrattavissa olevaan miniatyyrilaitteeseen. Osa laitteista toimii niin, että data kerätään ensin laitteen omaan muistiin ja siirretään sieltä jatkokäsittelyyn manuaalisesti. Osa laitteista osaa kommunikoida kännysovellusten kautta, jolloin datasetin lähetys verkon yli palvelimelle on helppoa. Muutamien toimijoiden osalta tarjolla oli myös datan käsittelyyn soveltuvia sovelluksia. Rajapintojen osalta tarjonta vaikutti olevan vielä kehityskaaren alkupäässä. Loggerien ja niissä käytettävien anturien pitäminen käyttökunnossa ja käyttökohteen vaatiman sertifioinnin puitteissa, tulee laitteille tehdä säännöllisesti kalibrointeja. Osa kalibroinneista on mahdollista tehdä perusvälineillä itse ja osa vaatii anturien käyttöä erillisessä kalibrointipalvelussa. Kyseisiä palveluja on saatavissa sekä Suomesta että EU-alueella.

Kiinteistöihin liittyvä energiansäästö tuli messuilla esiin esimerkiksi ilmanvaihtolaitteiden tekniikan kehittymisenä; laitekokonaisuuden sisältö on muuttunut yhdestä keskitetystä päälaitteesta useamman pienen yksikön klusteriksi. Esillä oli myös sähköautojen latauspisteitä ja aurinkosähköjärjestelmiä.

Erityishuomiona voidaan mainita huoltopalvelu, joka tarjosi teollisuuden elektroniikkalaitteiden uusimisen vaihtoehdoksi niiden korjausta ja testausta kiinteillä hinnoilla. Tämä laitteiden elinkaarta pidentävä palvelu on hyvä esimerkki Green-ICT ajattelusta.


Tätä blogia kirjoittaessa messusivusto on jo siirtynyt vuoden 2023 tapahtuman valmisteluihin. Seuraavaa messua odotellessa muisteltiin myös messualuetta ”vartioimaan” jäänyttä vanhaa MiG-21BIS suihkuhävittäjää.

Lisätietoja

SEIntS -tutkimusryhmä (Tampereen yliopiston verkkosivusto)

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kiinteistödataa Riuttala-Mustajoen kylätalosta

Riuttala-Mustajoen kylätalo Porin Laviassa osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin kuukauden ajan helmi-maaliskuussa 2022. Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin yhteistyössä paikallisen Karhuseutu -kehittämisyhdistyksen kanssa vuoden 2021 loppupuolella.

Tällä kertaa pilottikohde oli uudehko hirsirakennus, jossa sisätilat lämpiävät vesi-ilmalämpöpumpun ja lattialämmityksen kautta. Käytössä on myös koneellinen poistoilma lämmöntalteenotolla sekä iso takkaleivinuuni. Kohteessa mitattiin sisätilojen lisäksi myös ulkotilan lämpötila- ja kosteusarvoja.

Takan päältä mitattiin puupolton lämpövaikutuksia sisäolosuhteeseen. Kohteeseen asennetun anturijärjestelmän keräämän mittausdatan siirrossa hyödynnettiin kylätalon olemassaolevaa nettiyhteyttä. Tulosten raportoinnissa ja datan visualisoinneissa yhdistettiin lämpötilamittauksia kohteesta saadun sähkökulutustiedon ja takkapäiväkirjan kanssa.

Anturien tuottaman datan perusteella rakennuksen sisäolosuhteet olivat vakaat ja takkalämmityksellä on ollut merkittävää vaikutusta rakennuksen lämmitysenergian kulutukseen. Pilotin avulla tuotetta dataa hyödyntämällä kylätalo voi suunnitella esimerkiksi takkalämmityksen ja sähköenergialla toimivan lattialämmityksen yhteiskäytön optimointia.

Pilotin tulosten esittelytilaisuudessa vasemmalta lukien KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini ja Riuttala-Mustajoen kyläyhdistyksen jäsenistä Seppo Pärssinen sekä Ari Kuusiranta (yhdistyksen puheenjohtaja).

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kiinteistödataa Kyläsaaren kylätalosta

Kyläsaaren Kylätalo Porissa osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin kuukauden ajan tammikuussa 2022.

Kyläsaaren Kylätalo Porissa (kuva: kyläsaari.com)
Kyläsaaren Kylätalo Porissa

Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin yhteistyössä paikallisen Karhuseutu -kehittämisyhdistyksen kanssa vuoden 2021 loppupuolella.

Kohteessa käytettiin langatonta mittausjärjestelmää, joka koostui neljästä huonetiloihin sijoitetuista RuuviTag-anturista, yhdestä Raspberry-tukiasemasta sekä yhdestä 4G-reitittimestä. Anturien seurantaa ja kuvaajien koostamista varten tutkimusryhmän Otula-palvelimelle luotiin WebUI-sovellukseen (DataSites) näkymä kylätalon pohjakuvasta ja yhteys kohteeseen sijoitettuihin antureihin.

Sisätiloihin sijoitetut laitteet asennettiin, niin ettei niiden läsnäolo häirinnyt tilojen käyttäjiä. Dataa kerättiin neljän viikon jaksolta. Ulkolämpötilan vertailua varten käytettiin Suomen Ilmatieteen laitoksen Porin rautatieasemalta avoimesti saatavilla olevaa säädataa, jonka datasta luotiin ”ulkoanturin datasetti”.

Mittaustuloksista koostettiin hankkeen DataSites- ja Graphs-sovelluksilla visuaalisia kuvaajia esittelevä raportti, joka käytiin läpi kylätalon toimintaa hoitavan yhdistyksen (Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry) edustajan (Heikki Lehtinen, hallituksen puheenjohtaja) kanssa. Pilotissa kerättyä dataa visualisoivissa kuvaajissa esiteltiin mittauksia huoneista erikseen sekä yhdessä. Tapaamisessa keskusteltiin kylätalon tulevaisuuden kehityssuunnitelmista. Pilotista saadun datan perusteella kylätalo vaikutti teknisesti varsin toimivalta kokonaisuudelta, ja sillä on valoisa tulevaisuus alueen asukkaiden käytössä.

Yhteiskuvassa vasemmalta: KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini, kylätaloa hallinnoivan yhdistyksen edustaja Heikki Lehtinen ja KIEMI-hankkeen tutkija Janne Harjamäki.

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail