ICT4LC – Konesalien energiatehokkuuden parantaminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä

Konesalien käyttö yleistyy ja monet asiat ”menevät pilveen”, mutta minkälaisia vaikutuksia konesalien toiminnalla on ympäristöömme ja mitä konesalipalveluja käyttävä asiakas voi odottaa toimittajan kehitystoimilta?

AMCQUEUE (Association for Computing Machinery -yhteisö) -sivustolla toukokuussa 2020 julkaistu artikkeli Commit to memory: ”Power to people – Reducing datacenter carbon footprints” (Jessie Frazelle) pureutuu konesalien toiminnan energiatehokkuuden taustalla vaikuttaviin toimintoihin ja esittelee palvelinten räkkitason suunnittelussa aikaansaatuja kehitystoimia ja ”The Open Compute Project” -hankkeen toimintaa.


Osa hiilijalanjäljen minimointia tehdään erilaisten kompensointitoimien kautta. Tällöin konesalin tuottama hiilijalanjälki hyvitetään esimerkiksi ostamalla uusiutuvan energian pisteitä tai vastaavilla toimilla. Osa yrityksistä pyrkii hyvittämään jopa oman toiminnan aiheuttamaa päästöä enemmän päästöjä. Toinen tapa hiilijalanjäljen pienentämistä on konesalien oman energiatehokuuden parantaminen. Energiatehokkuutta mitataan PUE-arvolla (power usage efficiency) ja sen parantuessa palvelimien toiminnan käyttämiseen ja ylläpitämiseen tarvittu sähköenergian tarve vähenee (ja siten hiilijalanjäljen koko pienenee).

Energiatehokkuuden parantamista voidaan artikkelin mukaan tavoitella useilla eri menetelmillä. Jäähdytystarpeen minimoimisessa konesalin sijaintipaikan luonnollista viileää ilmaa hyödynnetään sääennusteiden tuoman ennustettavuuden ja toisaalta laitteiden korkeamman lämmönkeston kautta. Ilmankierrossa huolehditaan erillisten kylmä- ja kuumakäytävien avulla siitä, etteivät viileä ja kuuma ilma kohtaa, ja että lämmönsiirto (ilmaan) tapahtuisi mahdollisimman lähellä lämmönlähteenä toimivia suorittimia.

Sähkönsiirrossa tapahtuvia tehohäviöitä voidaan vähentää mm. käyttöjännitteiden nostoilla, kolmivaihesähkön käytöllä yksivaihesähkön sijasta ja vaihto/tasavirtamuunnosten määrien optimoinnilla. Modernit palvelinräkkirakenteet käyttävät jaettuja virtalähteitä (PSU, power supply unit) ja niiden sähkönsiirrolle on varattu erityinen sähkönsiirtokanava tai sähköväylä. Lisäksi yksittäisten virtalähteiden käyttöaste (kuormitus) pyritään pitämään optimoidulla tasolla jolloin virtalähteen tehokkuus on parhaimmillaan. Varavirtalähteiden (UPS, uninterrupted power supply) osalta aiheutuvaa ylimääräistä vaihto/tasavirtamuunnosten määrää voidaan vähentää sijoittamalla tasausakustoja tasavirtaa siirtäviin sähköväyliin. Akustojen tarvetta ja kokoa taas voidaan optimoida nopeammin käynnistyvien varageneraattorien avulla.


Artikkeli tuo hyvin esiin konesaleihin liittyviä energiatehokkuuden kehitysmahdollisuuksia. Osa kehitystyöstä käynnistyy konesalitoimijoiden omista päätöksistä, mutta suuri vaikutus kehitystyön käynnistämiseen on myös konesalipalvelujen asiakkailla ja heidän valintapäätöksillä siitä, kuka saa heidän palvelintarpeet toteuttavakseen. konesalipalveluja hyödyntävien yritysten on siten oltava nykyistä valveutuneempia ja vaativampia ko. palveluja hankkiessaan ja olla osaltaan aktiivisia seuratessaan hankkimansa palvelun energiatehokkuutta ja sen parantamiseksi tehtyjä kehitystoimia.

ICT4LC-hankkeen toteuttama maksuton arviointisivusto konesalien ja pilvipalvelujen kyvykkyydestä on suunnattu satakuntalaisten PK-yritysten tueksi tarjolla olevien konesalipalvelujen vertaamiseen ja niiden taustalla olevien toimintojen ja vaikutusten ymmärtämiseen. Arvioinnin tekemällä pääset perille oman konesaliratkaisusi energiatehokkuuden nykyisestä kyvykkyydestä ja saat vinkkejä kyvykkyyden kohentamiseen
sopivista kehitystoimista. Hanketiimi auttaa mielellään arvioinnin tekemisessä ja kehitystoimien edistämisessä


Lisätietoja ICT4LC-hankkeesta:
Jari Leppäniemi, Tampereen yliopisto, Pori
etunimi.sukunimi@tuni.fi

Konesalit ja pilvipalvelut -arviointisivustolle

ICT4LC-hankesivulle

Tampereen yliopisto-logo
Satakuntaliitto-logo
Vipuvoimaa-logo
EAKR-logo
Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail