MOOC-kuvaus

(päivitetty 14.6.2016)

Massive Open Online Course (MOOC) – kurssit ovat verkon avulla toteutettavia koulutuspaketteja, jotka toimivat joustavissa oppimisympäristöissä.


Open and Distributed learning environment of MOOCs

kuva 1: Mathieu Plourde {(Mathplourde on Flickr) – http://www.flickr.com/photos/mathplourde/8620174342/sizes/l/in/photostream/, CC BY 2.0,

kuva 2: Mcweadon (Own work) [CC BY-SA 4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], via Wikimedia Commons

MOOC on lähtöisin Yhdysvalloista (ja Kanadasta) ja siellä esimerkiksi Stanfordin  ja MIT:n (Massachusetts Institute of Technology ) yliopistoista. MOOCin edessä voi olla ”X” tai ”C”. CMOOC on kanadalaista alkuperää ja painottaa kurssien yhteisöllisyyttä ja yhdessä opiskelua. XMOOC on taasen yhdysvalloista ja perustuu suurille joukoille skaalautuvaan, mutta yksilölliseen opiskeluun. Vaikka kirjainten määrityksille löytyy erilaisia tulkintoja, voidaan yleisesti puhua MOOCista.

Isojen yksityisten yliopistojen huolena olivat korkeiden kurssimaksujen vuoksi vähentyneet opiskelijamäärät. Turvatakseen opiskelijoiden saamisen tulevaisuudessa, vastasivat ne markkinatilanteeseen ja opiskelijoiden kiinnostuksen saamiseen tarjoamalla ilmaisia verkkokursseja. Näistä tulikin nopeasti suosittuja ja kursseilla oli tuhansia opiskelijoita. Stanfordin kokeilun pohjalta ovat syntyneet MOOC-alustat kuten Coursera, Udemy ja Udacity. Vastaavasti avoimena alustana toimiva edX on syntynyt Stanfordin ja Harwardin yhteistyöstä.

MOOCien ja sen alustojen taustat
MOOCien ja sen alustojen taustat

Massiivisuus (Massive) tarkoittaa sitä,  että kurssit on suunnattu suurille käyttäjämäärille. Vuonna 2012-2013 tarjolla olevissa kursseissa (muutamia satoja) saattoi olla 10.000 osanottajaa kurssia kohti. Nyt kurssien osallistujien lukumäärät ovat jo 100.000 hengen kokoluokkaa.

Kartta Udemyn käyttäjistä (2014, viitattu 24.5.2016)
Kartta Udemyn käyttäjistä (2014, viitattu 24.5.2016)

Avoimuus (Open) tarkoittaa avointa pääsyä kurssille ja kirjautua voi (lähes) mistä päin tahansa maailmaa pelkällä nettiyhteydellä. Avoimuudella voidaan tavoitella myös kurssien maksuttomuutta ja sitä, että kouluttautuminen voisi olla ihmisoikeus. Käytännössä kurssien tekeminen ja alustojen ylläpito vaatii rahoituksen ja kurssien hintapolitiikka vaihtelee. Osa kursseista on kokonaan ilmaisia tai kokonaan maksullisia ja niiden välissä on paljon erilaisia variaatioita. Esimerkiksi kurssin materiaali ja suorittaminen voivat olla ilmaista, mutta todistuksen tai sertifikaatin saa erillistä maksua vastaan. On myös ”lukukausimaksuja” joita vastaan opiskelija voi suorittaa niin paljon kursseja kuin haluaa. Koska kursseja tarjotaan globaalisti, ovat kurssit yleensä englanninkielisiä.

Verkossa (Online) tarkoittaa että kurssit on toteutettu verkkosivustolle, alustalle, joka on käytettävissä koko ajan. Uusia sivustoja tai alustoja syntyy koko ajan ja verkkokurssien toteuttajana on monenkirjavaa väkeä huippuyliopistojen professoreista tavallisiin kansalaisiin. Esimerkiksi Coursera oanostaa huippuyliopistoihin ja on yli 16  miljoonaa käyttäjää ja yli 1600 kurssia. Vastaavasti Udemyn sisältö on suunnattu työelämän ja henkilökohtaisen kiinnostuksen aiheisiin ja siillä on yli 10 miljoonaa käyttäjää ja yli 40 tuhatta kurssia.

Kursseihin (Courses) sisältyy videoluentoja, tehtäviä, foorumeja ja kurssista voi saada todistuksen tai sertifikaatin. Hyvä kurssi on sellainen, jossa jokainen kohta on tarkasti ennaltasuunniteltu. Videoluennot ovat lyhyitä ja niissä selitetään tai havainnollistetaan asioita. Luennon (videon) voi voistaa tarvittavilta osin tai siihen voi palata myöhemmin uudelleen.  Tehtävänä voi olla vastausten kirjaaminen monivalintakysymyksiin tai koodin kirjoittaminen. Jokainen osallistuja vastaa itse annettuihin tehtäviin tai testeihin.

Kurssin tehtäviä
Havainnekuva kurssiiin liittyvistä tehtävistä

Automaattinen tarkistusprosessi analysoi vastauksen ja antaa tulokset heti. Osa tehtävistä voi tapahtua vertaisarvioinnin kautta. Tällöin jokainen tehtävän tarkistukseen antanut saa arvioitavakseen muutamia muiden tehtäviä. Hyvässä kurssissa vaikeus tai haasteellisuus kasvaa sopivassa määrin ja kurssista ei tule liian helppoa tai vaikeaa suoritettavaksi. Kurssien koot tai kestot vaihtelevat tunneista kuukausiin. Kurssin läpipääsemiseen liittyy yleensä jokin minimimäärä tehtäviä tai pisteitä jonka perusteella kurssi kirjautuu suoritetuksi (tämäkin tapahtuu automaattisesti).

Kurssimaista MOOCissa on se, että siinä noudatetaan suorituksessa kurssin järjestäjän asettamaa aikataulua (yleensä viikkotasolla oleva agenda). Tällöin kurssin suorittajat voivat keskustella esimerkiksi kurssin taustalla toimivassa foorumissa ja opiskella yhdessä. Myös kurssin pitäjältä voi pyytää apua ja monet heistä kehittävätkin aktiivisesti kurssin sisältöä palautteen ohjaamana. Osa kursseista on suoritettavissa kokonaan tai osittain omaan tahtiin ilman aikataulua. Tällöin yhdessä keskustelua ja opiskelua ei voi olettaa olevan saatavilla. Yleensä kullakin kurssilla on oma päämäärä ja tavoite ja ne yleensä liittyvät suurempaan osaamisen kokonaisuuteen.

Kurssin runko
Havainnekuva kurssin sisällöstä ja sen aikataulusta

MOOCeista eri lähteistä (osa ylläolevasta kuvauksesta on peräisin alla olevista lähteistä ja osa on MOOC-tapahtumissa pidetyistä esityksistä)

(MOOC.FI)
Kaikille avoimet verkkokurssit ovat maailmalla yksi yliopisto-opetuksen kuumista puheenaiheista. Vaikka verkkokursseja on järjestetty maailmalla ja Suomessa yliopistojen taholta aikaisemminkin, kursseihin on osallistunut tyypillisesti vain pieni opiskelijajoukko. Syksyllä 2011 järjestetty Stanfordin yliopiston tekoälykurssi poikkesi tästä huomattavasti. Kurssi oli suunniteltu siten, että osallistujien määrää ei oltu rajoitettu, ja lopulta kurssille ilmoittautui yli 160 000 opiskelijaa kaikkialta maailmasta. Pian tämän jälkeen Yhdysvaltojen huippuyliopistot Stanford, Harvard, Princeton ja MIT etunenässä lähtivät mukaan MOOCien järjestämiseen useamman kurssin voimin. Nykyään MOOC-kursseja järjestetään ympäri maailmaa. Suurimpia kurssiportaaleja ovat Coursera ja edX, joiden kautta pääsee käsiksi satoihin yliopistotason kursseihin.

(YLE)
Maailmalta löytyy eri tavoin toteutettuja kaikille avoimia verkkokursseja. Muiden muassa omia kurssejaan verkko-opetuksena tarjoavat tunnetut huippuyliopistot kuten Harvard, Yale, Stanford ja MIT. Periaate on, että verkkokurssien osanottajia ei rajoiteta valtioiden rajoilla. Opiskelumahdollisuus annetaan kaikille kaikkialla.

”Maailmalla olevissa MOOCeissa ongelma on se, ettei ole mitään luotettavaa tahoa, joka vois vähääkään arvioida niitä eli kun menee osallistumaan johonkin MOOCiin ei tiedä ollenkaan mitä saa. Jonkin verran on sosiaalisia listoja verkossa, joiden avulla voi arvioida mikä olisi hyvä ja mikä ei. Mutta liian suuri osa maailmalla olevista MOOCeista on pelkkää markkinointia ja pr:ää.”

(TEK)
Maailmalla suureen suosioon nousseet MOOC-verkkokurssit ovat rantautuneet myös Suomeen. Mutta miten MOOC taipuu täydennyskoulutukseen?

(EKONOMI)
Maailmalla suurta suosiota saavuttaneet MOOC-verkkokurssit herättävät kiivastakin keskustelua yliopistopiireissä. Suomessa kursseja ei Helsingin yliopistoa lukuun ottamatta ole vielä järjestetty, mutta kansainvälisiä kursseja on jo paljon.

(SAMK)

Toimarin loki: Online kurssit ovat ihan MOOC (31.7.2013)

MOOC-opinnot osaksi satakuntalaisten lukio- ja korkeakoulutuksen tulevaisuutta (2014)

MOOC education for everybody (AGORA international, 1/2016)

Harri Ketamo: Future Learning (Porin yliopistokeskus): Näkökulmia mm. opetuksen muuttumisesta verkkokurssien myötä, SAMKin MOOC-tuotannosta ja sen taustoista sekä pelillistämisestä opetuksessa

(julkaistu 30.10.2015, viitattu 23.5.2016)

(MOOCTIVITY)

What are MOOCs: MOOCs, the acronym for Massive Open Online Courses, have been heralded as the next big revolution in higher education. MOOCs are university-level online courses provided to you by some of the best universities and experts in the world, for free or almost..

(ECOLE POLYTECHNIQUE FÉDÉRALE DE LAUSANNE)

What is MOOC: The simplest answer is to watch online MOOCs from Udacity, Coursera or EdX. The common format is a course of 7 weeks. A standard 2 hours lecture becomes in the online format a set of 5 to 10 videos of 10-12 minutes each. Students initially see the teacher introduce the topic, but soon thereafter the focus shifts on what the teacher writes. Instead of blackboards tablet computers are used, on which the professor writes on an empty or pre-filled screen, while speaking. Manual annotation of contents avoids the drowsy effect of Powerpoint. Some videos feature embedded quizzes: the video stops, students reply and the video continues..

 (julkaistu 20.11.2014, viitattu 19.5.2016)

(Easytech4Al, 2015)

Mainosvideo MOOC-alustoista: THE MOOC REVOLUTION IS HERE AND Easytech4all.com is promoting,marketing and developing this amazing open source educational technology with a #unique and first of its kind #initiative

(julkaistu 8.8.2015, viitattu 20.5.2016)

(New York Times, 2013)

Uutisvideo: Welcome to the Brave New World of MOOCs (Massive Open Online Courses): More top colleges are offering free massive open online courses, but companies and universities still need to figure out a way to monetize them

(julkaistu 8.1.2013, viitattu 20.5.2016)

(Scientific american)

Massive Open Online Courses, aka MOOCs, Transform Higher Education and Science – MOOCien varhaisvuosista, kehittäjistä  ja kurssimäärien kasvamisesta (julkaistu 13.3.2013, viitattu 24.5.2016)

(WIKI)

Myös Wikipedia tarjoaa tietopaketin MOOCista (muokattu viimeksi 12.6.2016, viitattu 14.6.2016)

Lisätietoja: janne.harjamaki (at) tut.fi, petri.linna (at ) tut.fi

Jaa Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter