Avainsana-arkisto: anturi

KIEMI – MIPRO2022-konferenssin kokemuksia

MIPRO2022 oli sarjassaan 45. tapahtuma. Kroatian Opatijassa 23.-27.5.2022 pidetty konferenssi keskittyi tällä kertaa älykkäisiin ja vihreisiin digitaalisiin ekosysteemeihin. Tapahtuma järjestettiin hybridi-muodossa ja esityksiä oli mahdollista päästä seuraamaan myös Suomesta käsin.

SEIntS-ryhmän Mika Saari osallistui tapahtumaan ja esitteli Computers in technical system (CTS)-alakonferenssissa KIEMI-hankkeen yhteydessä syntyneen julkaisun “Survey of Component-Based Software Engineering within IoT Development”. KIEMI-hankkeessa on kehitetty useita prototyyppijärjestelmiä, joissa on käytetty erilaisia soveltuvia prototyyppitason laite- ja anturiratkaisuja. Kansainväliseen tieteelliseen arviointiin annettu raportti selvittää, miten CBSE-ominaisuuksia on käytetty IoT (Internet of Things) -kehityksessä ja tarkastelee, miten maailmalla kehitettyjä prototyyppijärjestelmiä on dokumentoitu (tietoja siitä mitä ohjelmistoja on käytetty ja esitelty). Puhetta johtivat Zagrebin yliopistosta Dejan Škvorc ja Vlado Sruk. Esityksen osalta keskustelua syntyi jatkoselvitysten mahdollisuuksista ja ideoista. Konferenssin tuloksena julkaistaan “Mipro 2022 proceedings” -julkaisu, johon kaikki hyväksytyt ja esitetyt paperit sisällytetään. Linkki KIEMI-hankkeen yhteydessä tehtyihin julkaisuihin tulee myöhemmin KIEMI-hankesivun julkaisujen listaan (julkaisulistan kohde numero 13).

Näkymä MIPRO2022 CTS-alakonferenssin ohjelmasta

Konferenssissa esitettiin myös muita julkaisuja, joissa oli Tampereen yliopiston ja muiden korkeakoulutoimijoiden edustajia mukana. Esimerkiksi CE – Computers in Education -alakonferenssin julkaisut opinnäytetyön tekijöiden ohjaamisesta ja pilvipalvelujen vaikutuksesta IT-alan opetukseen. Varsinaisen konferenssiohjelma lisäksi tapahtumassa oli iltatilaisuus, jossa oli mahdollisuus verkostojen päivittämiseen. Koska aiemmasta vastaavasta konferenssiosallistumisesta oli muutama vuosi mennyt ja osa esityksistä esitettin etäyhteyden kautta, ei paikalla ollut aiempia tuttuja.

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut
  • SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
  • Yliopisto-opettaja ja tutkija, Mika Saari, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), mika.saari@tuni.fi (linkki Saaren julkaisuihin)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi
  • MIPRO2022 -konferenssi (45th Jubilee International Convention on Information, Communication and Electronic Technoly)

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

SEIntS teknologiamessuilla

Tampereen yliopiston Porin yksikön SEIntS -tutkimusryhmä osallistui vuoden 2022 teknologiamessuille Helsingissä (3.-5.5.2022). Messuja pidetään Pohjoismaiden johtavana teknologiatapahtumana.

Aiempiin vuosiin verrattuna messuilla oli melko rauhallista, ja siihen saattoi vaikuttaa koronarajoitusten jäljiltä muistiin jäänyt varovaisuus isoihin yleisötapahtumiin. Näytteilleasettajien osalta tarjonta painottui enemmän teollisuudelle suunnattuihin ratkaisuihin (mm. ohjelmistot painottuivat prosessioptimointiin), ja esittelypisteiden sisältönä oli enemmän järjestelmien esittelyä kuin käyttäjien itsensä kokeiltavia laitteita tai varusteita. Oheistapahtumia (muita muita samanaikaisia messuja) ei tällä kertaa ollut. Esittelypisteiden yhteydessä tuotiin myös aiempaa enemmän esiin rekrytointia.

Matkan tavoitteena oli selvittää messujen tarjontaa kiinteistöjen sisäolosuhteiden mittaamiseen käytettävien anturien ja ohjelmistojen osalta sekä etsiä potentiaalisia kontakteja tulevia pilotteja ja hankkeita varten. Antureita oli kyllä tarjolla moneen eri mittaukseen, mutta suurin osa niistä vaikutti sopivan paremmin teollisuudelle ja sen kiinteisiin jatkuviin mittaustarpeisiin, kuin asuin- ja työtilojen lyhytaikaisiin olosuhdekartoituksiin.

Lämpötilan ja kosteuden mittausten ollessa jo arkipäivää, kuului ilmanpaineen mittaus olevan nousevana trendinä. Tarjonnasta löytyi myös muutamia toimijoita, joiden välineillä ns. ”loggereilla” voidaan toteuttaa kohteesta kerättäviä mittausdatasettejä. Laitteiden koot vaihtelivat Padel-mailaa vastaavasta ”jättiläisestä”, jonka antureita voidaan vaihtaa tarpeen mukaan aina USB-muistitikkuun verrattavissa olevaan miniatyyrilaitteeseen. Osa laitteista toimii niin, että data kerätään ensin laitteen omaan muistiin ja siirretään sieltä jatkokäsittelyyn manuaalisesti. Osa laitteista osaa kommunikoida kännysovellusten kautta, jolloin datasetin lähetys verkon yli palvelimelle on helppoa. Muutamien toimijoiden osalta tarjolla oli myös datan käsittelyyn soveltuvia sovelluksia. Rajapintojen osalta tarjonta vaikutti olevan vielä kehityskaaren alkupäässä. Loggerien ja niissä käytettävien anturien pitäminen käyttökunnossa ja käyttökohteen vaatiman sertifioinnin puitteissa, tulee laitteille tehdä säännöllisesti kalibrointeja. Osa kalibroinneista on mahdollista tehdä perusvälineillä itse ja osa vaatii anturien käyttöä erillisessä kalibrointipalvelussa. Kyseisiä palveluja on saatavissa sekä Suomesta että EU-alueella.

Kiinteistöihin liittyvä energiansäästö tuli messuilla esiin esimerkiksi ilmanvaihtolaitteiden tekniikan kehittymisenä; laitekokonaisuuden sisältö on muuttunut yhdestä keskitetystä päälaitteesta useamman pienen yksikön klusteriksi. Esillä oli myös sähköautojen latauspisteitä ja aurinkosähköjärjestelmiä.

Erityishuomiona voidaan mainita huoltopalvelu, joka tarjosi teollisuuden elektroniikkalaitteiden uusimisen vaihtoehdoksi niiden korjausta ja testausta kiinteillä hinnoilla. Tämä laitteiden elinkaarta pidentävä palvelu on hyvä esimerkki Green-ICT ajattelusta.


Tätä blogia kirjoittaessa messusivusto on jo siirtynyt vuoden 2023 tapahtuman valmisteluihin. Seuraavaa messua odotellessa muisteltiin myös messualuetta ”vartioimaan” jäänyttä vanhaa MiG-21BIS suihkuhävittäjää.

Lisätietoja

SEIntS -tutkimusryhmä (Tampereen yliopiston verkkosivusto)

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – INES2021-konferenssin kokemuksia

Osa KIEMI-hankkeessa syntyvistä tuloksista löytyy myös kansainvälisten julkaisujen muodossa. Julkaisuun liittyy myös sisällön esittelyä konferensseissa ja vastaavissa tapahtumissa. Seuraavassa hankkeessa työskentelevän yliopisto-opettajana ja tutkijana toimivan Mika Saaren ajatuksia vuoden 2021 INES -konferenssissa pidetystä esityksestä ja konferenssin sisällöstä.

Vuodelle 2021 suunniteltu konferenssi Budabestissä muuttui etäyhteyden kautta pidettäväksi tilaisuudeksi. Pitämässäni esityksessä käsiteltiin vesivuotojen mittausta vesijohdon päältä langattomien lämpötila-anturien avulla.

Tutkimuksen lähtökohtana oli hyvin perustavaa laatua oleva tilanne: Yrityksellä oli tutkimusongelma, johon lähdettiin hakemaan ratkaisua aikaisempien tutkimusten esiintuomilla anturi- ja mittausopeilla.

Tiivistetysti: Kun vesi kulkee – lämpötila muuttuu. Kun vesi pysähtyy, niin lämpötila pyrkii palautumaan takaisin ympäröivään lämpötilaan. Lämpötilaan (muutokset) liittyvä data kerätään palvelimelle ja varsinainen käsittely ja analysointi tehdään siellä.

Tuloksena tavoitellaan tietoa siitä, onko putkissa liikkunut vettä ja millaisia määriä. Näitä tietoja voidaan yhdistää esimerkiksi (julkisen) rakennuksen aukioloaikoihin ja lopputuloksena saadaan hälytyssovellus epänormaalin vedenkäytön tai -vuodon valvontaan.

Yksittäisen anturipaketin hinta ei ole merkittävä verrattuna koko valvontajärjestelmään, joten yhden tai 10 anturin lisääminen yksittäisen rakennuksen vesilinjojen valvontaan ei juurikaan muuta kokonaiskustannusta.

Esittämäni aihe kiinnosti yleisöä, ja varsinkin idean kaupallistamisesta syntyi keskustelua. Yleisesti voidaankin sanoa tutkimuksemme sopivan hyvin aihealueen puolesta juuri tähän konferenssiin ja tälle yleisölle.

Myös muiden pitämät esitykset olivat mielenkiintoisia. Parhaiten mieleeni jäi János Kontoksen esitys autojen sensoreista. Toinen itselle opettajan toimenkuvani vuoksi mielenkiintoinen aihe oli Nagy Enikón tutkimus  SCRUM -metodin käytöstä opetuksessa ”Scrum guided student projects in Data Warehouse courses at Óbuda University”.

Ensi vuoden konferenssi järjestetään Nairobissa, Keniassa ja SEIntS-tutkimusryhmän aikoo olla mukana INES2022-konferenssin esitysten sisällössä.

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut
  • SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
  • Yliopisto-opettaja ja tutkija, Mika Saari, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), mika.saaari@tuni.fi (linkki Saaren julkaisuihin)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi
  • INES2021 -konferenssi (25th IEEE International Conference on Intelligent Engineering Systems 2021)

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – Uutiskokoelma

Tänne on kerätty kooste KIEMI-hankkeen näkyvyydestä muiden toimijoiden julkaisuissa ja medioissa.


KIEMI-hanke näkyvillä maakuntalehdissä

Pirkanmaan alueen Aamulehteen (julkaistu 16.4.2022) annettu haastattelu asuinrakennusten energiasäästövinkeistä näkyi myös Satakunnan Kansan julkaisussa (19.4.2022). Jutussa käsiteltiin mm. kerrostaloasunnoissa havaittuja poikkeuksellisen korkeita sisälämpötiloja, ARVI-sovellusta sekä hankkeen kehittämää liikuteltavaa anturijärjestelmää. Asumisen energiansäästöllä kansalaiset voivat vaikuttaa Ukrainan sodan aiheuttamaan energiakriiisin tilanteeseen.


KIEMI-hanke mukana Karhuseudun Suuressa €nergiaillassa

Karhuseudun järjestämä Suuri €nergiailta (12.4.2022) käsitteli uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden teemaa mm. energiatukeen ja kotitalousvähenyksiin liittyvien esitysten kautta. KIEMI-hanke esiteltiin osana Karhuseudun yhdistyksille suunnattua Leader-rahoitusta käsittelevää esitystä, jossa käsiteltiin yhteistyöverkostoja).


KIEMI-hanke mukana vuoden 2022 ensimmäisessä UCPori News -verkkolehdessä

UCPori News -verkkolehteen (nro 85, julkaistu 29.3.2022) annetussa haastattelussa KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini kertoo hankkeessa saavutetuista tuloksista ja jatkovuoden yrityskumppanien kanssa innovoitavista tuotteista ja palveluista.

Uutisjuttu pääsi myös Tampereen yliopiston ajankohtaista -uutisjuttuihin (julkaistu 1.4.2022)


KIEMI-hankkeen tuloksia myös yhdistystoimijoiden hyödynnettäväksi

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeen anturi- ja dataratkaisujen tarjonnasta rakennusten sisäolosuhteiden mittaamiseen ja sitä kautta mahdollistuvan rakennusten energiatehokkuuden määritykseen (11.3.2022).


KIEMI-hanke sai jatkoaikaa vuoden 2022 loppuun

KIEMI-hankkeen saamasta jatkoajasta vuoden 2022 loppuun on ilmoitettu mm. Tampereen yliopiston ajankohtaista -uutisoinnissa (7.2.2022) sekä UCPorin uutisoinnissa (9.2.2022).


KIEMI-hankkeen ARVI-sovellus esillä Kiinteistölehti Lounais-Suomen kolumnissa

Kiinteistölehti Lounais-Suomi julkaisi taloyhtiöiden energiatehokkuutta käsittelevän kolumnin KIEMI-hankkeesta ja sen ARVI-sovelluksesta vuoden 2021 neljännessä verkkojulkaisussaan (saatavilla 5.1.2022 alkaen).


KIEMI-hankkeen ARVI ja WebUI-sovellukset UCPorin uutisoinnissa

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeen uusista tuloksista (ARVI- ja WebUI-sovellukset) sivustollaan 20.8.2021.


Timeless technology ja Aranet4 -anturin signaalin kantavuusraportti

Hanke testasi mittalaitevalmistajan anturiyksikköä tutkimusympäristössään, ja hankkeen tuottama signaalin kantavuusraportti julkaistiin yhdessä yhteistyöstä kertovan uutisen kanssa Timeless Technology -sivustolla 29.3.2021.


UCPori ja KIEMI-hankkeen rahoitusuutinen

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeesta osana Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston Porin yksikköjen saamaa EAKR-rahoitusta 19.1.2019.


Oletko huomannut jonkun muun KIEMI-hankkeesta kertovan uutisen mediassa? Kerrothan siitä myös meille..

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – WebUI- ja OSKU-sovelluksista tukea päiväkodin olosuhdemittauksiin

Laadukas sisäilma on tärkeä asia työssäjaksamiselle ja haaste rakennuksen talotekniikalle. Talviaikaan sisäilma voi tuntua liian kylmältä ja kurkussa voi tuntua kuivan tunnetta. Vastaavasti kesällä sisäilma voi tuntua kuumalta ja ahdistavan ”painavalta”. Henkilöstöltä saattaa tulla satunnaisia palautteita sisäilman ongelmista, mutta niiden käsittely ja ongelmien taustoihin kiinni pääseminen voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta.

KIEMI-hanke (Vähemmällä enemmän – Kohti kiinteistöjen energiaminimiä) toteutti porilaiseen päiväkotiin pilotin, jossa rakennuksen sisäilman ominaisuuksia (lämpötila, kosteus, hiilidioksidi) mitattiin mm. huonekohtaisilla RuuviTag– antureilla, ja anturien mittaustuloksia kerättiin esitettäväksi WebUI-sovellukseen (graafinen käyttöliittymä).

Graafisen käyttöliittymän avulla eri anturien (ja niiden valmistajien)
keräämää dataa pääsee tutkimaan yhteisen käyttöliittymän kautta. Käyttäjä voi vertailla eri anturien tuottamia mittaustietoja halutulla aikavälillä. Lisäksi datasta voidaan koostaa erilaisia yhdistelmäkuvaajia. Esimerkiksi lämpötilan ja suhteellisen kosteusarvon yhdistelmästä saadaan ns. mukavuuslämpökuvaaja. Kuvaajan avulla nähdään, miltä osin sisäilman ominaisuudet täyttävät halutut laatukriteerit ja millä ajanjaksoilla sisäilma kaipaisi talotekniikalta tarkempaa ohjausta.

Lisäksi hanke toteutti OSKU-palautesovelluksen, jolla päiväkodin henkilöstö sai raportoitua omia havaintoja tai tuntemuksiaan sisäilman ominaisuuksista. Palautesovelluksessa henkilöstön edustaja (nimellään tai anonyymisti) ilmoittaa huoneeseen liittyvät havainnot ja niiden ajanhetken. Palautesovellusta käytettiin henkilöstötilaan tuodun kosketusnäytöllisen tabletin avulla. Palautesovelluksen havainnot koottiin väliraporttiin.

Yhdistämällä OSKU-palautesovelluksen kautta saadut havainnot ja antureista WebUIhin kerätyn datan saatiin aikaan yhdistelmä, jossa käyttäjä, esimerkiksi rakennuksen sisäilman laadusta vastaava henkilö, pääsee väliraportin avulla tutkimaan sisäilmaan liittyviä palautteita ja niiden antohetkellä vallinneita olosuhteita. Hän voi tutkia, onko henkilöstön kokema tilanne todennettavissa ja yhdistettävissä rakennuksen sisäilman mittausarvoihin.

Suomessa talvikausi asettaa haasteita hyvälle sisäilman laadulle. Lämmitys kuivaa sisäilmaa ja ilmankosteuden vähentyminen tekee sisäilmasta käyttäjän kannalta laadultaan heikompaa. Myös ilmanvaihtojärjestelmässä kovilla pakkasilla tehty ilmanvaihdon ohjaaminen pienemmälle ilmavirtaukselle heikentää huoneiden sisäilman laatua hiilidioksidipitoisuuksien noustessa. Lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaamisessa tulisi huomioida vuodenaikojen ja ulkolämpötilojen lisäksi huonetilojen käyttäjien läsnäolo. Lämmityksen tarkempi ohjaus auttaa parantamaan sisäilman laatua ja samalla se voi vähentää lämmitykseen kuluvaa energiamäärää. Vastaavasti ilmanvaihdossa energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti niihin hetkiin, kun huoneissa ei ole ihmisiä.

Pilottia toteuttamassa ollut tutkija Mikko Nurminen kertoo pilotista kertyneistä kokemuksista seuraavaa:

Pilotissa ratkaistiin todellisen käyttötarpeen (energiatehokkuus ja sisäilman laatu) haasteita. Ihmisten ja organisaatioiden osalta on tunnistettu haasteelliseksi saada energiatehokkuuteen liittyvien päätösten tueksi tarvittavaa dataa. Data on usein siiloutunutta, ja sen saamiseksi pitäisi avata pääsyä dataa tuottaviin järjestelmiin ja siitä voi koitua lisäkustannuksia. Ruuvitagin osalta oli hienoa päästä omalla tekemisellään vaikuttamaan dataketjun toimintaan. Koska kyseessä on yksityisille markkinoitu ja omaksi ostettava sensori, on sen kanssa toimiminen jo lähtökohtaisesti suunniteltu käyttäjälle helpommaksi. Varsinainen datasisältö (lämpötila- ja kosteusmittaukset yms.) on määritetty valmistajan toimesta, joten niitä ei pääse itse muuttamaan. Käytännön toteutuksen haasteista voisin mainita kommunikoinnin mittauslaitteiden valmistajien kanssa, joka ei ole itsestään selvä asia. Järjestelmätoimittajilla ei ole varsinaista syytä (liiketoiminnan lisätulot) datarajapintojensa avaamiselle ja osalle toimittajista asia voi olla täysin uutta ja jopa vaaralliselta kuulostava ajatus. Teknisten dokumenttien saaminen valmistajalta ja rajapinnan käytön salliminen ei vielä takaa sitä, että käyttäjä voi niiden perusteella päätellä, minkälaista dataa rajapinnasta voi saada. Eli tärkeä osa hankkeen pilotointia onkin saada hyvät keskusteluyhteydet järjestelmätoimittajien edustajien kanssa. DataSites järjestelmänä hakee dataa kolmansilta osapuolilta (anturien ja mittalaitteiden valmistajat), ja tarjoaa hakemansa datan omien rajapintojensa kautta.

Kiinnostuitko pilotista? Hanke kartoittaa tulevalle syksylle vastaavia pilotointikohteita. Asiassa kannattaa olla yhteydessä hankkeen projektipäällikkö Jari Soinin kanssa.

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter