Avainsana-arkisto: arviointisivusto

KIEMI – ARVI-sovellus auttaa asumiseen liittyvän energiatehokkuuden parantamisessa

Asuntojen lämmitys- ja yhä useammin myös jäähdytyskustannukset muodostavat suurimman osan asuntojen energiankulutuksesta. KIEMI-hankkeen tavoitteena on löytää ja tunnistaa tapoja asuntojen energiankulutuksen minimointiin asumismukavuutta vähentämättä.

Hankkeessa aiemmin toteutettu käyttötottumusten mittauskysely antaa viitteitä siitä, että vain noin puolet kyselyyn vastanneista talojen asukkaista seuraisi tai säätäisi huoneiston sisälämpötilaa ja vain kolmannes on tietoinen vuotuisesta vedenkulutuksestaan. Kiinnostusta kulutuksen ja sisäilman mittauksiin kyllä olisi.

Kansallisella tasolla rakennusten lämmitys kuluttaa noin neljänneksen Suomen kaikesta energiakulutuksesta, ja tämä vaikuttaa myös Suomen ilmastopäästöihin. Asumiseen liittyvillä energiatehokkuuden parannustoimilla voidaan säästää energiaa, rahaa ja ympäristöä. Samalla on mahdollista myös parantaa asumisen laatua. Uusien rakennusten rakentamisessa tulee huomioida tiukat energiamääräykset, mutta vanhojen rakennusten modernisointi on toistaiseksi vielä omistajiensa ja asukkaidensa itsensä päätettävissä. Päätösten tueksi tarvitaan usein välineitä ja todelliseen tilanteeseen liittyviä mittauksia ja tämän tarpeen täyttäminen sisältyy myös KIEMI-hankkeen tavoitteisiin.

KIEMI-hankkeessa luotu ARVI-sovellus on taloyhtiöiden ja omakotitalojen asukkaille suunnattu sähköinen itsearviointisivusto. Sivusto koostuu joukosta asumisen energiatehokkuuteen liittyvistä kysymyksistä ja vastausvaihtoehdoista sekä niiden ymmärtämiseen luoduista tietopaketeista. Sivusto pisteyttää vastaajan tietämystä oman asumisensa ja asumiseen käytettävän talotekniikan käytön osalta käyttäjän tekemien vastausvalintojen pohjalta.

Pisteytys mukailee energiakulutuksen jakautumista ja sen poistumista rakennuksesta niin, että enemmän energiakulutukseen vaikuttavista toimista saa enemmän pisteitä kuin vähemmän vaikuttavista toimista. Hyvä lopputulos onkin yhdistelmä toimivaa talotekniikkaa ja aktiivisia toimia talotekniikan oikeanlaisessa hyödyntämisessä.

ARVIa ei ole tarkoitettu yhden illan tuttavuudeksi, vaan tehtyä arviointia voi käyttää ja päivittää tilanteen muuttuessa. Sivusto tarjoaa sisäänrakennetun tietopaketin, ja paketteihin liittyvien linkkien avulla käyttäjä saa paljon hyödyllistä luettavaa ja tutustuttavaa. Kyselyistä ARVI eroaa siten, että käyttäjän antamia tietoja ei kerätä, joten aikataulukiireitäkään ei ole. Tehty arviointi ja saatu tulos ovat henkilökohtaisia, mutta tiedot voi tallettaa ja ladata. Tiedot voi myös tallettaa tulostettavaksi raportiksi.

Tietojen talletus ja lataus mahdollistavat esimerkiksi tilanteen, jossa taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä voi täyttää kaikille asunnoille yhteiset talotekniikan tiedot. Asukkaat kirjaavat saamiinsa arviopohjiin omat käyttötottumuksensa ja palauttaisivat päivitetyt tiedot tai tuotetut raportit isännöitsijälle. Tällä tavalla taloyhtiö voi kätevästi kartoittaa omat tarpeensa talotekniikan ja käyttötapojen uudistuksille. ARVIa voi hyödyntää myös esimerkiksi taloyhtiössä käytävien keskustelun ja suunnitelun apuna tai sen kautta avulla voidaan valistaa perheenjäseniä ekologiseen ja parempaan asumismukavuuteen. Lisäksi ARVIa voi ajatella kivana pelinä, jota voi pelata itsensä, perheenjäsenten tai naapurien kanssa.

Parhaiten ARVI-sovellusta voi käyttää perinteisellä tietokoneella, mutta sivusto taipuu kohtuullisen hyvin myös tabletin tai mobiililaitten kautta käytettäväksi.

ARVI-sovelluksen toteuttaminen oli mukava tehtävä. OKT-asujana ja aktiivisena taloyhtiön osakkaana olen huomannut, että talotekniikkaan ja asumistapoihin liittyvää tietoa on paljon olemassa, mutta harvoin samasta paikasta saatavilla. Lisäksi vaihtoehtojen arviointi ja vertailu jää usein vain lukijan omien ajatusten varaan. ARVI-sovellus yhdistää tietolähteet palastelluiksi tietopaketeiksi ja pisteyttää käyttäjän näkemykset nykytilanteesta kyvykkyysarvoiksi ja visuaaliksi liikennevaloiksi. Lukujen ja värien avulla on helppo ymmärtää oman asumisen energiatehokkuuden kokonaisuus ja löytää kohtia, joissa tilannetta voisi parantaa. Itse modernissa omakotitalossa asuvana osaan nyt arvostaa toimivaa talotekniikkaa ja sen kehitystä aiempaa enemmän. Käyttötottumusten osalta arvion nykytilanne oli jo valmiiksi hyvä, mutta sisällöstä löytyi myös asioita, joiden osalta tilannetta voi parantaa. Haastankin sinut kokeilemaan ARVI-sovellusta! Kuinka hyvät pisteet sinä saat?

  • Janne Harjamäki, DI/tutkija, ARVI-sivuston toteuttaja

LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

  • ARVI -sovelluksen esite (tulostettava PDF)
  • ARVI -sovelluksen palautekysely (Limesurvey-palvelu, pääsyavain on kerrottu esitteessä)
  • ARVI -sovelluksen palautekysely (tulostettava PDF)

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

ICT4LC – ICT-laitteiden energiatehokkuus on osa vähäpäästöistä toimistoa

WWF:n (The World Wide Fund for Nature) Green Office -sivusto tarjoaa tietoa ja työkaluja yrityksen tai organisaation ympäristöjohtamiseen. Sivustolla julkaistaan mm. Green Office -tarinoita, joiden kautta lukija voi tutustua asiantuntijoiden vinkkeihin kestävästä arjesta.


Yksi sivuston tarinoista liittyy toimistojen ympäristövaikutuksiin ja se käsittelee viittä tärkeää toimistoista löytyvää päästöjen lähdettä. Toimistotilojen energiankulutukseen ja käytetyn energian tuotantotapaan tutustuminen ovat ensimmäinen askel kestäviin vaihtoehtoihin siirtymiseksi. Etätyön hyödyntäminen sekä vähäpäästöisten liikennemuotojen suosiminen ovat listalla toisena, ja ne ovat keinoja vaikuttaa työssäkäymisestä syntyviin liikennepäästöihin. Arkityön aikana syntyvän muovin lajittelu ja kierrätys ovat listalla kolmantena, ja ne auttavat vähentämään hyödyllisten muovien joutumista jätteiden polttoon. Tavaroiden ja tuotteiden hankinnassa on tärkeää olla selvillä tuotteisiin liittyvän valmistuksen sekä digipalveluhin liittyvän tuotannon energiatehokkuudesta ja ympäristövaikutuksista. Viidentenä listalla käsiteltävällä työpaikkaruokailu. Siellä kasvisruuan edistämisellä sekä ruokahävikin minimoinnilla on ympäristölle vastaava merkitys kuin työpaikkaliikenteellä.


Sivuston tarina tuo esiin, että ICT:llä on osansa toimistojen ympäristövaikutuksissa. On tärkeää, että yrityksen johto ja henkilöstö ovat tietoisia aiheesta ja että viestintä on kunnossa, jotta osapuolet voivat sitoutua tavoitteisiin. Erityisesti elektronisiin laitteisiin liittyvät hankinnat sekä konesalipalvelujen taustalla olevat energiatehokkuusasiat on syytä huomioida toimistotyön ympäristövaikutuksissa. ICT:n avulla voidaan myös edistää monia toimistojen ympäristövaikutusten minimointiin liittyviä toimia hyödyntämällä ICT:tä asioiden viestintään ja tiedottamiseen, datan keräämiseen sekä verkostojen yhteistoimintaan.

ICT4LC-hankkeen toteuttama maksuton arviointisivusto organisaatioiden ICT- energiatehokkuudesta on suunnattu satakuntalaisten PK-yritysten tueksi arjen ICT-laitteiden käyttöön ja niiden taustalla olevien toimintojen ja vaikutusten ymmärtämiseen. Arvioinnin tekemällä pääset perille oman organisaatiosi energiatehokkuuden nykyisestä kyvykkyydestä ja saat vinkkejä kyvykkyyden kohentamiseen sopivista kehitystoimista. Hanketiimi auttaa mielellään arvioinnin tekemisessä ja kehitystoimien edistämisessä.

Lisätietoja ICT4LC-hankkeesta:
Jari Leppäniemi, Tampereen yliopisto, Pori
etunimi.sukunimi@tuni.fi

ICT:n energiatehokkuus -arviointisivustolle

ICT4LC-hankesivulle

Tampereen yliopisto-logo
Satakuntaliitto-logo
Vipuvoimaa-logo
EAKR-logo
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

ICT4LC – Puhtaampi tulevaisuus energiatehokkaan DIGIn avulla

Tieken tiedosta-lehti (DIGI vie puhtaaseen tulevaisuuteen, 1/2020) käsittelee DIGIn tuomia mahdollisuuksia puhtaamman tulevaisuuden saavuttamisessa. Lehti sisältää useita artikkeleita ja niiden antia on tiivistetty alle.


Digitalisaation hyödyntäminen vaatii uudenlaisia perustaitoja ja päästöjen pienentäminen teknologian fiksua hyödyntämistä. Suomen hallitusohjelmassa tavoitellaan hiilineutraalia tilaa vuonna 2035. Suurten yritysten julkaisemat hiilidioksipäästöjen vähentämiset toimivat esimerkkinä myös pienemmille toimijoille.

Digitalisaation myötä toimintatavat muuttuvat. Kulutus siirtyy tavaroiden ostamisesta palvelujen käyttämiseen. Vuonna 2020 suurin dataliikenteen käyttö ja siten myös suurin energiankulutus liittyy videoiden suoratoistoon ja verkkopelaamiseen. Digitaaliseten palvelujen käyttö aiheuttaa päästöjä myös Suomen ulkopuolella.

Erilaiset digitaaliset alustat ovat myös hyödyksi. Ne mahdollistavat mm. arkiostosten teon kotoa käsin. Ne auttavat myös kiertotaloutta toimien tiedon ja palvelujen välittäjänä ja erilaisten laskurien (kuten hiilijalanjälkimittari) tukena. ICT:n käytön myötä lisääntyvä etätyöskentely mahdollistaa henkilöliikenteen ja älykäs reittisuunnittelu raskaan liikenteen kautta syntyvien päästöjen vähentämistä. Konesaleissa tehdyt energiatehokkuuden parannukset auttavat hillitsemään kulutuksen kasvua ja syntyneen lämmön ohjaaminen esimerkiksi kaukolämpöverkkoon vähentää ympäristölle aiheutuvaa lämpökuormaa.

ICT-laitteista aiheutuu ilman kierrätystä, uusiokäyttöä ja elinkaaren hallintaa (esimerkiksi laitteiden korjaamismahdollisuus) valtavia romuvuoria, jotka kätkevät sisäänsä niin muovia kuin arvokkaita jalometalleja.

Jatkossa on tärkeää huomioida uusiutuvat energialähteet ja minimoida hukkaenergia, ja tukea laitteiden pidempää elinkaarta ja uusikäyttöä. Digipalvelujen osalta ilmastovaikutuksia voidaan torjua suunnittelulla (energiatehokkaat ohjelmistot) ja sillä, että uusia digipalveluja hyödynnetään omissa ja asiakkaiden toiminnassa. Tavoitteena pitäisi olla energian käytön nettopositiivisuus ICT:n avulla.


ICT4LC-hankkeen toteuttama maksuton arviointisivusto organisaatioiden ICT- energiatehokkuudesta on suunnattu satakuntalaisten PK-yritysten tueksi arjen ICT-laitteiden käyttöön ja niiden taustalla olevien toimintojen ja vaikutusten ymmärtämiseen. Arvioinnin tekemällä pääset perille oman organisaatiosi energiatehokkuuden nykyisestä kyvykkyydestä ja saat vinkkejä kyvykkyyden kohentamiseen sopivista kehitystoimista. Hanketiimi auttaa mielellään arvioinnin tekemisessä ja kehitystoimien edistämisessä.


Lisätietoja ICT4LC-hankkeesta:
Jari Leppäniemi, Tampereen yliopisto, Pori
etunimi.sukunimi@tuni.fi

ICT:n energiatehokkuus -arviointisivustolle

ICT4LC-hankesivulle

Tampereen yliopisto-logo
Satakuntaliitto-logo
Vipuvoimaa-logo
EAKR-logo
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

ICT4LC – Konesalien energiatehokkuuden parantaminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä

Konesalien käyttö yleistyy ja monet asiat ”menevät pilveen”, mutta minkälaisia vaikutuksia konesalien toiminnalla on ympäristöömme ja mitä konesalipalveluja käyttävä asiakas voi odottaa toimittajan kehitystoimilta?

AMCQUEUE (Association for Computing Machinery -yhteisö) -sivustolla toukokuussa 2020 julkaistu artikkeli Commit to memory: ”Power to people – Reducing datacenter carbon footprints” (Jessie Frazelle) pureutuu konesalien toiminnan energiatehokkuuden taustalla vaikuttaviin toimintoihin ja esittelee palvelinten räkkitason suunnittelussa aikaansaatuja kehitystoimia ja ”The Open Compute Project” -hankkeen toimintaa.


Osa hiilijalanjäljen minimointia tehdään erilaisten kompensointitoimien kautta. Tällöin konesalin tuottama hiilijalanjälki hyvitetään esimerkiksi ostamalla uusiutuvan energian pisteitä tai vastaavilla toimilla. Osa yrityksistä pyrkii hyvittämään jopa oman toiminnan aiheuttamaa päästöä enemmän päästöjä. Toinen tapa hiilijalanjäljen pienentämistä on konesalien oman energiatehokuuden parantaminen. Energiatehokkuutta mitataan PUE-arvolla (power usage efficiency) ja sen parantuessa palvelimien toiminnan käyttämiseen ja ylläpitämiseen tarvittu sähköenergian tarve vähenee (ja siten hiilijalanjäljen koko pienenee).

Energiatehokkuuden parantamista voidaan artikkelin mukaan tavoitella useilla eri menetelmillä. Jäähdytystarpeen minimoimisessa konesalin sijaintipaikan luonnollista viileää ilmaa hyödynnetään sääennusteiden tuoman ennustettavuuden ja toisaalta laitteiden korkeamman lämmönkeston kautta. Ilmankierrossa huolehditaan erillisten kylmä- ja kuumakäytävien avulla siitä, etteivät viileä ja kuuma ilma kohtaa, ja että lämmönsiirto (ilmaan) tapahtuisi mahdollisimman lähellä lämmönlähteenä toimivia suorittimia.

Sähkönsiirrossa tapahtuvia tehohäviöitä voidaan vähentää mm. käyttöjännitteiden nostoilla, kolmivaihesähkön käytöllä yksivaihesähkön sijasta ja vaihto/tasavirtamuunnosten määrien optimoinnilla. Modernit palvelinräkkirakenteet käyttävät jaettuja virtalähteitä (PSU, power supply unit) ja niiden sähkönsiirrolle on varattu erityinen sähkönsiirtokanava tai sähköväylä. Lisäksi yksittäisten virtalähteiden käyttöaste (kuormitus) pyritään pitämään optimoidulla tasolla jolloin virtalähteen tehokkuus on parhaimmillaan. Varavirtalähteiden (UPS, uninterrupted power supply) osalta aiheutuvaa ylimääräistä vaihto/tasavirtamuunnosten määrää voidaan vähentää sijoittamalla tasausakustoja tasavirtaa siirtäviin sähköväyliin. Akustojen tarvetta ja kokoa taas voidaan optimoida nopeammin käynnistyvien varageneraattorien avulla.


Artikkeli tuo hyvin esiin konesaleihin liittyviä energiatehokkuuden kehitysmahdollisuuksia. Osa kehitystyöstä käynnistyy konesalitoimijoiden omista päätöksistä, mutta suuri vaikutus kehitystyön käynnistämiseen on myös konesalipalvelujen asiakkailla ja heidän valintapäätöksillä siitä, kuka saa heidän palvelintarpeet toteuttavakseen. konesalipalveluja hyödyntävien yritysten on siten oltava nykyistä valveutuneempia ja vaativampia ko. palveluja hankkiessaan ja olla osaltaan aktiivisia seuratessaan hankkimansa palvelun energiatehokkuutta ja sen parantamiseksi tehtyjä kehitystoimia.

ICT4LC-hankkeen toteuttama maksuton arviointisivusto konesalien ja pilvipalvelujen kyvykkyydestä on suunnattu satakuntalaisten PK-yritysten tueksi tarjolla olevien konesalipalvelujen vertaamiseen ja niiden taustalla olevien toimintojen ja vaikutusten ymmärtämiseen. Arvioinnin tekemällä pääset perille oman konesaliratkaisusi energiatehokkuuden nykyisestä kyvykkyydestä ja saat vinkkejä kyvykkyyden kohentamiseen
sopivista kehitystoimista. Hanketiimi auttaa mielellään arvioinnin tekemisessä ja kehitystoimien edistämisessä


Lisätietoja ICT4LC-hankkeesta:
Jari Leppäniemi, Tampereen yliopisto, Pori
etunimi.sukunimi@tuni.fi

Konesalit ja pilvipalvelut -arviointisivustolle

ICT4LC-hankesivulle

Tampereen yliopisto-logo
Satakuntaliitto-logo
Vipuvoimaa-logo
EAKR-logo
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter