Avainsana-arkisto: datan visualisointi

KIEMI – Konepajan olosuhdemittauksia IS Worksilla

30 tammikuun, 2023KIEMI#kiemi-hanke, aranet, datan visualisointi, IS Works, käyttöteho, KIEMI, konepaja, lämpötila-anturi, liikuteltava mittausjärjestelmä, pilottikohde, RuuviTag, samk, sovellus, TEKO - Tehokas konepaja, WebUI-sovellusJanne Harjamaki

Porin Paarnoorista käsin toimiva IS Works Oy osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa mitattiin konepajahallin sisäolosuhteita marras-joulukuussa.

Noin sata metriä pitkä ja lähes kymmenen metriä korkea hallitila tarjosi pilotille uudenlaisen haasteen liittyen langattomien anturien ja niiden tukiasemien välisen etäisyyden sekä mahdollisen työkoneista syntyvän sähköisen häiriön saralla.

Halliin tutustuttiin yhdessä SAMKin edustajien kanssa, sillä pilotointikohde saatiin yhteistyössä SAMKin toteuttaman (ja kesäkuussa 2022 päättyneen) TEKO – Tehokas konepaja -hankkeen yrityskontaktien kautta.

Hallien esittelykierros. Vasemmalla Ilmastointi Salmisen huolto- ja myyntipäällikkö Jari Peltola keskustelee KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soinin kanssa. Oikealla IS Worksin tuotantopäällikkö Ville Konttinen esittelee hallia SAMKin Pekka Suomiselle.

Tutustumisen ja samalla tehdyn kartoituksen pohjalta laadittiin laitteiden asennussuunnitelma, jonka toimivuus todennettiin ennen varsinaisten mittausten aloittamista.

Halliin sijoitettiin antureita eri puolille hallia kahdelle eri korkeustasolle. Lisäksi mitattiin hallin lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyen tulo- ja poistoilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Kerättyä dataa rikastettiin yritykseltä saaduilla tiedoilla ilmanvaihtokoneen käyttötehojen, uunin käyttöjaksoihin sekä hallissa työskentelevien henkilöiden määriin liittyen. Myös aiemmista piloteista tuttua Suomen Ilmatieteenlaitoksen ulkoilmaolosuhteiden dataa tarjoava rajapinta oli käytössä.

RuuviTag-anturin ja Raspberry-tukiaseman sijoittaminen kasviksille tarkoitettuihin verkkopussseihin.

Laitteiden asennuksen osalta käyttöön otettiin aiemmasta kylätalon pilotista jatkokehitetty malli, jossa antureita ja laitteita sijoitetaan verkkopusseihin, jotka sitten saa kätevästi kiinnitettyä rakenteisiin tai kalusteisiin. Verkkopussit eivät haittaa mittaustuloksia tai tiedonsiirtoa, mutta ne antavat monipuolisen suojan lähinnä sisätiloihin tarkoitetuille laitteille.

Aranet4 -antureiden mittaustulosten vertailua verkkopussien käytön vaikutuksista.

Pilotointi kohteessa sujui ongelmitta. Anturien keräämästä datasta saatiin tuotettua useita visualisointeja sekä yksittäisten anturien mittauksista sekä yhdistelmäkuvaajina toisten anturien tai yritykseltä saatujen tietojen pohjalta luotujen datasettien kanssa. Pilotoinnin aikana laitteiston keräämästä datasta tehtyjä havaintoja viestittiin yrityksen edustajalle, ja niiden osalta tehdiin ehdotuksia mahdollisten lisätietojen hankinnasta.

Halliin sijoitettujen anturien sijainnin visualisointi hankkeen kehittämän WebUI-sovelluksen kautta.

Hanke tuotti pilotista raportin, joka luovutettiin yrityksen edustajille (Ville Konttinen ja Jari Peltola).

Raportti IS Worksin konepajahallin olosuhdemittauksista (PDF-dokumentti, avautuu uudelle välilehdelle)

Lisätietoja:

IS Works Oy (yrityksen kotisivut)
Ilmatieteen laitoksen havaintoasemat (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat)
Ruuvitag anturit (valmistajan kotisivut https://ruuvi.com/fi/)
Aranet – Langattomat IoT anturit (maahantuojan kotisivut, https://timeless.fi/aranet/)
TEKO – Tehokas konepaja (hankkeen hankekuvaus RR-tietopalvelussa)
KIEMI-hankkeen hankesivut (Avoin Satakunta -sivustolla)
SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto (tutkimusryhmän esittelysivu)
Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini(at)tuni.fi

Seuraa
Jaa

KIEMI – Kiinteistödataa Riuttala-Mustajoen kylätalosta

7 huhtikuun, 2022KIEMI#kiemi-hanke, datan visualisointi, DataSites-sovellus, energiatehokkuus, Graphs-sovellus, Iot-anturit, Karhuseutu, KIEMI, kuvaajasovellus, kyläyhdistys, lattialämmitys, mittausjärjestelmä, olosuhdemittaus, pilottikohde, Raspberry, Riuttala-Mustajoen kylätalo, Riuttala-Mustajoki, SEIntS, sisäolosuhteet, takkalämmitys, vähähiilinen, WebUI-sovellus, yhdyskuntaJanne Harjamaki

Riuttala-Mustajoen kylätalo Porin Laviassa osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin kuukauden ajan helmi-maaliskuussa 2022. Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin yhteistyössä paikallisen Karhuseutu -kehittämisyhdistyksen kanssa vuoden 2021 loppupuolella.

Tällä kertaa pilottikohde oli uudehko hirsirakennus, jossa sisätilat lämpiävät vesi-ilmalämpöpumpun ja lattialämmityksen kautta. Käytössä on myös koneellinen poistoilma lämmöntalteenotolla sekä iso takkaleivinuuni. Kohteessa mitattiin sisätilojen lisäksi myös ulkotilan lämpötila- ja kosteusarvoja.

Takan päältä mitattiin puupolton lämpövaikutuksia sisäolosuhteeseen. Kohteeseen asennetun anturijärjestelmän keräämän mittausdatan siirrossa hyödynnettiin kylätalon olemassaolevaa nettiyhteyttä. Tulosten raportoinnissa ja datan visualisoinneissa yhdistettiin lämpötilamittauksia kohteesta saadun sähkökulutustiedon ja takkapäiväkirjan kanssa.

Anturien tuottaman datan perusteella rakennuksen sisäolosuhteet olivat vakaat ja takkalämmityksellä on ollut merkittävää vaikutusta rakennuksen lämmitysenergian kulutukseen. Pilotin avulla tuotetta dataa hyödyntämällä kylätalo voi suunnitella esimerkiksi takkalämmityksen ja sähköenergialla toimivan lattialämmityksen yhteiskäytön optimointia.

Pilotin tulosten esittelytilaisuudessa vasemmalta lukien KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini ja Riuttala-Mustajoen kyläyhdistyksen jäsenistä Seppo Pärssinen sekä Ari Kuusiranta (yhdistyksen puheenjohtaja).

Lisätietoja:

Riuttala-Mustajoen kylätalo (yhdistyksen kotisivut)
Karhuseutu (kehittämisyhdistyksen kotisivut)
KIEMI-hankkeen hankesivut
SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi

Seuraa
Jaa

KIEMI – Kiinteistödataa Kyläsaaren kylätalosta

23 maaliskuun, 2022KIEMI#kiemi-hanke, datan visualisointi, DataSites-sovellus, energiatehokkuus, Graphs-sovellus, Iot-anturit, Karhuseutu, KIEMI, kuvaajasovellus, Kyläsaaren Kiinteistöomistajat ry, Kyläsaaren Kylätalo, mittausjärjestelmä, olosuhdemittaus, pilottikohde, Raspberry, SEIntS, sisäolosuhteet, vähähiilinen, WebUI-sovellus, yhdyskuntaJanne Harjamaki

Kyläsaaren Kylätalo Porissa osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin kuukauden ajan tammikuussa 2022.

Kyläsaaren Kylätalo Porissa (kuva: kyläsaari.com) — Kyläsaaren Kylätalo Porissa

Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin yhteistyössä paikallisen Karhuseutu -kehittämisyhdistyksen kanssa vuoden 2021 loppupuolella.

Kohteessa käytettiin langatonta mittausjärjestelmää, joka koostui neljästä huonetiloihin sijoitetuista RuuviTag-anturista, yhdestä Raspberry-tukiasemasta sekä yhdestä 4G-reitittimestä. Anturien seurantaa ja kuvaajien koostamista varten tutkimusryhmän Otula-palvelimelle luotiin WebUI-sovellukseen (DataSites) näkymä kylätalon pohjakuvasta ja yhteys kohteeseen sijoitettuihin antureihin.

Sisätiloihin sijoitetut laitteet asennettiin, niin ettei niiden läsnäolo häirinnyt tilojen käyttäjiä. Dataa kerättiin neljän viikon jaksolta. Ulkolämpötilan vertailua varten käytettiin Suomen Ilmatieteen laitoksen Porin rautatieasemalta avoimesti saatavilla olevaa säädataa, jonka datasta luotiin ”ulkoanturin datasetti”.

Mittaustuloksista koostettiin hankkeen DataSites- ja Graphs-sovelluksilla visuaalisia kuvaajia esittelevä raportti, joka käytiin läpi kylätalon toimintaa hoitavan yhdistyksen (Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry) edustajan (Heikki Lehtinen, hallituksen puheenjohtaja) kanssa. Pilotissa kerättyä dataa visualisoivissa kuvaajissa esiteltiin mittauksia huoneista erikseen sekä yhdessä. Tapaamisessa keskusteltiin kylätalon tulevaisuuden kehityssuunnitelmista. Pilotista saadun datan perusteella kylätalo vaikutti teknisesti varsin toimivalta kokonaisuudelta, ja sillä on valoisa tulevaisuus alueen asukkaiden käytössä.

Yhteiskuvassa vasemmalta: KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini, kylätaloa hallinnoivan yhdistyksen edustaja Heikki Lehtinen ja KIEMI-hankkeen tutkija Janne Harjamäki.

Lisätietoja:

Kyläsaaren Kylätalo (yhdistyksen kotisivut)
Karhuseutu (kehittämisyhdistyksen kotisivut)
Ilmatieteen laitos (kotisivut)
KIEMI-hankkeen hankesivut
SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi

Seuraa
Jaa

KIEMI – GitHubin tarjontaa

23 syyskuun, 2021KIEMI#kiemi-hanke, apilta, Bitbucket, C-koodi, datan visualisointi, github, Iot-anturit, JavaScript, kehitystyö, koodiesimerkki, kuvaajasovellus, lähdekoodit, lora gateway, ohjelmistoarkisto, Petri Rantanen, pilotointi, PoriEnergia, repository, SEIntS, sisältö, Source forge, tapahtuminen digiloikka, tekonologia, termit, tutkijatohtori, versionhallinta, yritysJanne Harjamaki

GitHub tarjoaa helpon tavan jakaa omaa lähdekoodia avoimesti muille kiinnostuneille ohjelmistoarkisto -palvelun (repository) kautta, ja se on yleisesti käytössä ja tunnettu julkaisualusta. Palvelun peruskäyttö on maksutonta. Muita vastaavia alustoja ovat esimerkiksi Bitbucket ja SourceForge (jälkimmäisessä mm. ICT-laiteajureita ja binäärikoodia).

Myös KIEMI-hanke hyödyntää GitHubin palvelua. SEIntS -tutkimusryhmän projektien ja hankkeiden esimerkkikoodeja toteuttanut tutkijatohtori Petri Rantanen kertoo alustan käytöstä ja sen sisällöstä seuraavaa:

Yliopiston on hyvä olla mukana nykyaikaisessa toimintaympäristössä, jota GitHub ja muut vastaavat alustat edustavat. Esimerkiksi opiskelijoilla on usein valmiina oma GitHub-tili, joten sen käyttö on ennestään tuttua ja kurssien harjoituksissa luontevaa. Gitin versionhallintateknologiaa hyödynnetään kursseilla niin, että harjoitustöitä tallennettaessa opiskelijat oppivat versionhallinan perusteet. Myös yritysten on mahdollista jakaa omia avoimen lähdekoodin sovelluksiaan GitHubissa.

SEIntS -tutkimusryhmä on tuottanut sisältöä GitHubin kansioon (https://github.com/otula) on jo neljän hankkeen toimesta (apilta, kiiaudata, tapahtumien digiloikka) vuodesta 2018 alkaen. Hankkeiden osalta GitHubin kansioihin on tuotettu enimmäkseen itsenäisiä koodiesimerkkejä, joita yritys tai organisaatio voisi käyttää oman kehitystyönsä tukena.

Kiemi-hankkeen kansion tarjontana (https://github.com/otula/kiemi) on mm. datan visualisoitiin liittyviä kuvaajasovelluksia (hyödynnetään esimerkiksi PoriEnergian kanssa tehtävässä yhteistyössä heidän keräämään mittaustietoon liittyen) ja Iot-anturien tiedonsiirtopilotointiin liittyviä koodiesimerkkejä (aihetta on käsitelty hankesivulla olevassa julkaisuussa “Utilizing Cost-effective NB-IoT-based Sensors for Detecting Water Temperature and Flow”).

Kiemi-kansion lähdekoodien toteutuneista hyödyntämisestä voidaan mainita ”lora_gateway” -toteutus, joka perustuu Kiemin ”lorawan_gateway” -lähdekoodiin, sekä Kiemin ”DS18x20-uart-opencpu” -lähdekoodista kehitetty ”onewire over uart” -implementointi.

Kansioissa on lyhyet kuvaukset niiden sisällöstä. Suurin osa sisällöstä on toteutettu C:llä ja JavaScriptillä. Niiden osuus sisällöstä on yli 88%. Sisältöihin liittyviä hakuja voi tehdä esimerkiksi Googlen haulla (tuloksena tulee suosituksia), käyttämällä haettavaan teknologiaan liittyviä nimikkeitä ja rajaamalla haun site-parametrin avulla github.comiin. Käytännössä tietyn GitHub-projektin löytäminen sekä erottuminen muista vastaavista projekteista on haastavaa. Tämä johtuu GitHubin varsin suuresta sisältömäärästä (yli 28 miljoonaa ohjelmistoarkistoa) ja sisällön kuvauksissa käytetyn termistön yleisluontoisuudesta.

Lisätietoja:

KIEMI-hankkeen hankesivut
SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Tutkijatohtori, Petri Rantanen, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), petri.rantaneni@tuni.fi (linkki Rantasen julkaisuihin)
Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi

Otula on historiallinen nimitys Porin yksikön ohjelmistotekniikan laboratoriolle ja nimiviittauksen voi löytää aiemmin verkossa jaetuista materiaaleista.

Seuraa
Jaa