Avainsana-arkisto: energiatehokkuus

KIEMI – Uutiskokoelma

Tänne on kerätty kooste KIEMI-hankkeen näkyvyydestä muiden toimijoiden julkaisuissa ja medioissa.


KIEMI-hanke vaikuttamassa Karhuseudun kylätalojen energiatehokkuuden kehittämisessä

Karhuseutu uutisoi lokakuussa (13.10.2022) kyläläisten ideoista ja energiatehokkuuden huomioimisesta osana kylätalojen toiminnan parannuksia. KIEMI-hankkeen toteuttamat pilotit antoivat kylätaloille uutta tietoa rakennusten energiantarpeesta.


KIEMI-hanke Länsi-Suomi -lehden uutisjutussa

Lokakuun alussa Raumalla pidetty kotitalouden energiailta pääsi myös Länsi-Suomi -lehteen (11.10.2022). Tilaisuudesta kertova uutisblogi sisältömateriaaleineen löytyy täältä (linkki päivittyy lähipäivinä).


KIEMI-hanke mukana valtakunnallisessa astetta alemmas -kampanjassa

Lokakuun alussa käynnistynyt kansallinen Astetta alemmas -kampanja sai tukea myös SEIntS-tutkimusryhmän tuottaman uutisen kautta. Uutinen julkaistiin Tampereen yliopiston Porin yksikön PORIDI -blogissa (10.10.2022). Uutisessa tuotiin esiin KIEMI– ja ICT4LC -hankkeiden tuottamia itsearviointisivustoja, ja kannustettiin alueen toimijoita hyödyntämään avoimia hanketuloksia.


KIEMI-hanke näkyvillä maakuntalehdissä

Pirkanmaan alueen Aamulehteen (julkaistu 16.4.2022) annettu haastattelu asuinrakennusten energiasäästövinkeistä näkyi myös Satakunnan Kansan julkaisussa (19.4.2022). Jutussa käsiteltiin mm. kerrostaloasunnoissa havaittuja poikkeuksellisen korkeita sisälämpötiloja, ARVI-sovellusta sekä hankkeen kehittämää liikuteltavaa anturijärjestelmää. Asumisen energiansäästöllä kansalaiset voivat vaikuttaa Ukrainan sodan aiheuttamaan energiakriiisin tilanteeseen.


KIEMI-hanke mukana Karhuseudun Suuressa €nergiaillassa

Karhuseudun järjestämä Suuri €nergiailta (12.4.2022) käsitteli uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden teemaa mm. energiatukeen ja kotitalousvähenyksiin liittyvien esitysten kautta. KIEMI-hanke esiteltiin osana Karhuseudun yhdistyksille suunnattua Leader-rahoitusta käsittelevää esitystä, jossa käsiteltiin yhteistyöverkostoja).


KIEMI-hanke mukana vuoden 2022 ensimmäisessä UCPori News -verkkolehdessä

UCPori News -verkkolehteen (nro 85, julkaistu 29.3.2022) annetussa haastattelussa KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini kertoo hankkeessa saavutetuista tuloksista ja jatkovuoden yrityskumppanien kanssa innovoitavista tuotteista ja palveluista.

Uutisjuttu pääsi myös Tampereen yliopiston ajankohtaista -uutisjuttuihin (julkaistu 1.4.2022)


KIEMI-hankkeen tuloksia myös yhdistystoimijoiden hyödynnettäväksi

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeen anturi- ja dataratkaisujen tarjonnasta rakennusten sisäolosuhteiden mittaamiseen ja sitä kautta mahdollistuvan rakennusten energiatehokkuuden määritykseen (11.3.2022).


KIEMI-hanke sai jatkoaikaa vuoden 2022 loppuun

KIEMI-hankkeen saamasta jatkoajasta vuoden 2022 loppuun on ilmoitettu mm. Tampereen yliopiston ajankohtaista -uutisoinnissa (7.2.2022) sekä UCPorin uutisoinnissa (9.2.2022).


KIEMI-hankkeen ARVI-sovellus esillä Kiinteistölehti Lounais-Suomen kolumnissa

Kiinteistölehti Lounais-Suomi julkaisi taloyhtiöiden energiatehokkuutta käsittelevän kolumnin KIEMI-hankkeesta ja sen ARVI-sovelluksesta vuoden 2021 neljännessä verkkojulkaisussaan (saatavilla 5.1.2022 alkaen).


KIEMI-hankkeen ARVI ja WebUI-sovellukset UCPorin uutisoinnissa

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeen uusista tuloksista (ARVI- ja WebUI-sovellukset) sivustollaan 20.8.2021.


Timeless technology ja Aranet4 -anturin signaalin kantavuusraportti

Hanke testasi mittalaitevalmistajan anturiyksikköä tutkimusympäristössään, ja hankkeen tuottama signaalin kantavuusraportti julkaistiin yhdessä yhteistyöstä kertovan uutisen kanssa Timeless Technology -sivustolla 29.3.2021.


UCPori ja KIEMI-hankkeen rahoitusuutinen

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeesta osana Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston Porin yksikköjen saamaa EAKR-rahoitusta 19.1.2019.


Oletko huomannut jonkun muun KIEMI-hankkeesta kertovan uutisen mediassa? Kerrothan siitä myös meille..

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – WebUI- ja OSKU-sovelluksista tukea päiväkodin olosuhdemittauksiin

Laadukas sisäilma on tärkeä asia työssäjaksamiselle ja haaste rakennuksen talotekniikalle. Talviaikaan sisäilma voi tuntua liian kylmältä ja kurkussa voi tuntua kuivan tunnetta. Vastaavasti kesällä sisäilma voi tuntua kuumalta ja ahdistavan ”painavalta”. Henkilöstöltä saattaa tulla satunnaisia palautteita sisäilman ongelmista, mutta niiden käsittely ja ongelmien taustoihin kiinni pääseminen voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta.

KIEMI-hanke (Vähemmällä enemmän – Kohti kiinteistöjen energiaminimiä) toteutti porilaiseen päiväkotiin pilotin, jossa rakennuksen sisäilman ominaisuuksia (lämpötila, kosteus, hiilidioksidi) mitattiin mm. huonekohtaisilla RuuviTag– antureilla, ja anturien mittaustuloksia kerättiin esitettäväksi WebUI-sovellukseen (graafinen käyttöliittymä).

Graafisen käyttöliittymän avulla eri anturien (ja niiden valmistajien)
keräämää dataa pääsee tutkimaan yhteisen käyttöliittymän kautta. Käyttäjä voi vertailla eri anturien tuottamia mittaustietoja halutulla aikavälillä. Lisäksi datasta voidaan koostaa erilaisia yhdistelmäkuvaajia. Esimerkiksi lämpötilan ja suhteellisen kosteusarvon yhdistelmästä saadaan ns. mukavuuslämpökuvaaja. Kuvaajan avulla nähdään, miltä osin sisäilman ominaisuudet täyttävät halutut laatukriteerit ja millä ajanjaksoilla sisäilma kaipaisi talotekniikalta tarkempaa ohjausta.

Lisäksi hanke toteutti OSKU-palautesovelluksen, jolla päiväkodin henkilöstö sai raportoitua omia havaintoja tai tuntemuksiaan sisäilman ominaisuuksista. Palautesovelluksessa henkilöstön edustaja (nimellään tai anonyymisti) ilmoittaa huoneeseen liittyvät havainnot ja niiden ajanhetken. Palautesovellusta käytettiin henkilöstötilaan tuodun kosketusnäytöllisen tabletin avulla. Palautesovelluksen havainnot koottiin väliraporttiin.

Yhdistämällä OSKU-palautesovelluksen kautta saadut havainnot ja antureista WebUIhin kerätyn datan saatiin aikaan yhdistelmä, jossa käyttäjä, esimerkiksi rakennuksen sisäilman laadusta vastaava henkilö, pääsee väliraportin avulla tutkimaan sisäilmaan liittyviä palautteita ja niiden antohetkellä vallinneita olosuhteita. Hän voi tutkia, onko henkilöstön kokema tilanne todennettavissa ja yhdistettävissä rakennuksen sisäilman mittausarvoihin.

Suomessa talvikausi asettaa haasteita hyvälle sisäilman laadulle. Lämmitys kuivaa sisäilmaa ja ilmankosteuden vähentyminen tekee sisäilmasta käyttäjän kannalta laadultaan heikompaa. Myös ilmanvaihtojärjestelmässä kovilla pakkasilla tehty ilmanvaihdon ohjaaminen pienemmälle ilmavirtaukselle heikentää huoneiden sisäilman laatua hiilidioksidipitoisuuksien noustessa. Lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaamisessa tulisi huomioida vuodenaikojen ja ulkolämpötilojen lisäksi huonetilojen käyttäjien läsnäolo. Lämmityksen tarkempi ohjaus auttaa parantamaan sisäilman laatua ja samalla se voi vähentää lämmitykseen kuluvaa energiamäärää. Vastaavasti ilmanvaihdossa energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti niihin hetkiin, kun huoneissa ei ole ihmisiä.

Pilottia toteuttamassa ollut tutkija Mikko Nurminen kertoo pilotista kertyneistä kokemuksista seuraavaa:

Pilotissa ratkaistiin todellisen käyttötarpeen (energiatehokkuus ja sisäilman laatu) haasteita. Ihmisten ja organisaatioiden osalta on tunnistettu haasteelliseksi saada energiatehokkuuteen liittyvien päätösten tueksi tarvittavaa dataa. Data on usein siiloutunutta, ja sen saamiseksi pitäisi avata pääsyä dataa tuottaviin järjestelmiin ja siitä voi koitua lisäkustannuksia. Ruuvitagin osalta oli hienoa päästä omalla tekemisellään vaikuttamaan dataketjun toimintaan. Koska kyseessä on yksityisille markkinoitu ja omaksi ostettava sensori, on sen kanssa toimiminen jo lähtökohtaisesti suunniteltu käyttäjälle helpommaksi. Varsinainen datasisältö (lämpötila- ja kosteusmittaukset yms.) on määritetty valmistajan toimesta, joten niitä ei pääse itse muuttamaan. Käytännön toteutuksen haasteista voisin mainita kommunikoinnin mittauslaitteiden valmistajien kanssa, joka ei ole itsestään selvä asia. Järjestelmätoimittajilla ei ole varsinaista syytä (liiketoiminnan lisätulot) datarajapintojensa avaamiselle ja osalle toimittajista asia voi olla täysin uutta ja jopa vaaralliselta kuulostava ajatus. Teknisten dokumenttien saaminen valmistajalta ja rajapinnan käytön salliminen ei vielä takaa sitä, että käyttäjä voi niiden perusteella päätellä, minkälaista dataa rajapinnasta voi saada. Eli tärkeä osa hankkeen pilotointia onkin saada hyvät keskusteluyhteydet järjestelmätoimittajien edustajien kanssa. DataSites järjestelmänä hakee dataa kolmansilta osapuolilta (anturien ja mittalaitteiden valmistajat), ja tarjoaa hakemansa datan omien rajapintojensa kautta.

Kiinnostuitko pilotista? Hanke kartoittaa tulevalle syksylle vastaavia pilotointikohteita. Asiassa kannattaa olla yhteydessä hankkeen projektipäällikkö Jari Soinin kanssa.

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – ARVI-sovellus auttaa asumiseen liittyvän energiatehokkuuden parantamisessa

Asuntojen lämmitys- ja yhä useammin myös jäähdytyskustannukset muodostavat suurimman osan asuntojen energiankulutuksesta. KIEMI-hankkeen tavoitteena on löytää ja tunnistaa tapoja asuntojen energiankulutuksen minimointiin asumismukavuutta vähentämättä.

Hankkeessa aiemmin toteutettu käyttötottumusten mittauskysely antaa viitteitä siitä, että vain noin puolet kyselyyn vastanneista talojen asukkaista seuraisi tai säätäisi huoneiston sisälämpötilaa ja vain kolmannes on tietoinen vuotuisesta vedenkulutuksestaan. Kiinnostusta kulutuksen ja sisäilman mittauksiin kyllä olisi.

Kansallisella tasolla rakennusten lämmitys kuluttaa noin neljänneksen Suomen kaikesta energiakulutuksesta, ja tämä vaikuttaa myös Suomen ilmastopäästöihin. Asumiseen liittyvillä energiatehokkuuden parannustoimilla voidaan säästää energiaa, rahaa ja ympäristöä. Samalla on mahdollista myös parantaa asumisen laatua. Uusien rakennusten rakentamisessa tulee huomioida tiukat energiamääräykset, mutta vanhojen rakennusten modernisointi on toistaiseksi vielä omistajiensa ja asukkaidensa itsensä päätettävissä. Päätösten tueksi tarvitaan usein välineitä ja todelliseen tilanteeseen liittyviä mittauksia ja tämän tarpeen täyttäminen sisältyy myös KIEMI-hankkeen tavoitteisiin.

KIEMI-hankkeessa luotu ARVI-sovellus on taloyhtiöiden ja omakotitalojen asukkaille suunnattu sähköinen itsearviointisivusto. Sivusto koostuu joukosta asumisen energiatehokkuuteen liittyvistä kysymyksistä ja vastausvaihtoehdoista sekä niiden ymmärtämiseen luoduista tietopaketeista. Sivusto pisteyttää vastaajan tietämystä oman asumisensa ja asumiseen käytettävän talotekniikan käytön osalta käyttäjän tekemien vastausvalintojen pohjalta.

Pisteytys mukailee energiakulutuksen jakautumista ja sen poistumista rakennuksesta niin, että enemmän energiakulutukseen vaikuttavista toimista saa enemmän pisteitä kuin vähemmän vaikuttavista toimista. Hyvä lopputulos onkin yhdistelmä toimivaa talotekniikkaa ja aktiivisia toimia talotekniikan oikeanlaisessa hyödyntämisessä.

ARVIa ei ole tarkoitettu yhden illan tuttavuudeksi, vaan tehtyä arviointia voi käyttää ja päivittää tilanteen muuttuessa. Sivusto tarjoaa sisäänrakennetun tietopaketin, ja paketteihin liittyvien linkkien avulla käyttäjä saa paljon hyödyllistä luettavaa ja tutustuttavaa. Kyselyistä ARVI eroaa siten, että käyttäjän antamia tietoja ei kerätä, joten aikataulukiireitäkään ei ole. Tehty arviointi ja saatu tulos ovat henkilökohtaisia, mutta tiedot voi tallettaa ja ladata. Tiedot voi myös tallettaa tulostettavaksi raportiksi.

Tietojen talletus ja lataus mahdollistavat esimerkiksi tilanteen, jossa taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä voi täyttää kaikille asunnoille yhteiset talotekniikan tiedot. Asukkaat kirjaavat saamiinsa arviopohjiin omat käyttötottumuksensa ja palauttaisivat päivitetyt tiedot tai tuotetut raportit isännöitsijälle. Tällä tavalla taloyhtiö voi kätevästi kartoittaa omat tarpeensa talotekniikan ja käyttötapojen uudistuksille. ARVIa voi hyödyntää myös esimerkiksi taloyhtiössä käytävien keskustelun ja suunnitelun apuna tai sen kautta avulla voidaan valistaa perheenjäseniä ekologiseen ja parempaan asumismukavuuteen. Lisäksi ARVIa voi ajatella kivana pelinä, jota voi pelata itsensä, perheenjäsenten tai naapurien kanssa.

Parhaiten ARVI-sovellusta voi käyttää perinteisellä tietokoneella, mutta sivusto taipuu kohtuullisen hyvin myös tabletin tai mobiililaitten kautta käytettäväksi.

ARVI-sovelluksen toteuttaminen oli mukava tehtävä. OKT-asujana ja aktiivisena taloyhtiön osakkaana olen huomannut, että talotekniikkaan ja asumistapoihin liittyvää tietoa on paljon olemassa, mutta harvoin samasta paikasta saatavilla. Lisäksi vaihtoehtojen arviointi ja vertailu jää usein vain lukijan omien ajatusten varaan. ARVI-sovellus yhdistää tietolähteet palastelluiksi tietopaketeiksi ja pisteyttää käyttäjän näkemykset nykytilanteesta kyvykkyysarvoiksi ja visuaaliksi liikennevaloiksi. Lukujen ja värien avulla on helppo ymmärtää oman asumisen energiatehokkuuden kokonaisuus ja löytää kohtia, joissa tilannetta voisi parantaa. Itse modernissa omakotitalossa asuvana osaan nyt arvostaa toimivaa talotekniikkaa ja sen kehitystä aiempaa enemmän. Käyttötottumusten osalta arvion nykytilanne oli jo valmiiksi hyvä, mutta sisällöstä löytyi myös asioita, joiden osalta tilannetta voi parantaa. Haastankin sinut kokeilemaan ARVI-sovellusta! Kuinka hyvät pisteet sinä saat?

  • Janne Harjamäki, DI/tutkija, ARVI-sivuston toteuttaja

LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

  • ARVI -sovelluksen esite (tulostettava PDF)
  • ARVI -sovelluksen palautekysely (Limesurvey-palvelu, pääsyavain on kerrottu esitteessä)
  • ARVI -sovelluksen palautekysely (tulostettava PDF)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Kiinteistön energiatehokkuus

UCPori Klubi Online: Energiatehokkuus tietotekniikan ja tietoliikenteen (ICT) käytössä sekä erilaisissa asuinkiinteistöissä

KIEMI-hanke järjestää keskiviikkona 28.4.2021 (klo 8.30-9.30) maksuttoman aamutilaisuuden Porin yliopistokeskuksessa UCPori Klubin kanssa.

Yhteiskuntamme käyttää kasvavassa määrin lämmitys- ja sähköenergiaa asumisessa sekä tietotekniikan hyödyntämisessä töissä ja kotona. Käyttömäärien kasvaessa ja tekniikan kehittyessä merkittävä osa käyttöön tuotetusta energiasta menee hukkaan, ellemme asukkaina ja käyttäjinä aktivoidu. Hukkaenergian osuutta voi helposti vähentää kiinteistöissä ja tietotekniikassa niin laitetekniikan kuin käyttötapojen uudistuksilla. PK-yritysten vähähiilistä tietotekniikan käyttöä edistävä ICT4LC-hanke ja asumisen energiatehokkuutta edistävä KIEMI-hanke ovat toteuttaneet itsearviointisivustoja, joiden avulla käyttäjä voi helposti tunnistaa omat mahdollisuutensa energiahukan minimointiin.

Tilaisuudessa aihetta (ja itsearviointisivustoja) esittelevät Porin yliopistokeskuksen Tampereen yliopiston SEIntS (Software Engineering and Intelligent Systems) tutkimuspäällikkö Jari Soini ja tutkija Janne Harjamäki.

Tapahtumaan ilmoittautuminen löytyy Porin yliopistokeskuksen tapahtumasivulta.

Lisätietoja:

KIEMI-hankesivut (Avoin Satakunta.fi)
KIEMI-projektisivu (Tampereen yliopisto

ICT4LC-hankesivut (Avoin Satakunta.fi)
ICT4LC-projektisivu (Tampereen yliopisto

SEIntS-tutkimusryhmä (Tampereen yliopisto)
UCpori Klubi (Porin yliopistokeskus)

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Kiinteistön energiatehokkuus

UCPori Klubi Online: Energiatehokkuus tietotekniikan ja tietoliikenteen (ICT) käytössä sekä erilaisissa asuinkiinteistöissä

KIEMI-hanke järjestää keskiviikkona 28.4.2021 (klo 8.30-9.30) maksuttoman aamutilaisuuden Porin yliopistokeskuksessa UCPori Klubin kanssa.

Katso lisätietoja Porin yliopistokeskuksen tapahtumasivulta ja ilmoittaudu mukaan viimeistään maanantaina 26.4.2021.

https://ucpori.fi/?action=eventregistration&id=246&aid=e1a93a44

ICT4LC – Energiatehokkuus Suomen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiassa

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) perustama työryhmä, joka valmistelee tieto- ja viestintäteknologia-alan ympäristö- ja ilmastostrategiaa, on julkaisut (15.6.2020) väliraportin työstään.


Väliraportti käsittelee datakeskusten ja tietoverkkojen lisäksi päätelaitteiden ja ohjelmistojen energiatehokkuuteen liittyviä tekijöitä.

Datakeskusten osalta esiin nousevat puutteet sähköenergian kulutuksen seurannassa ja kulutustietojen heikko saatavuus. Datakeskusten suunnittelussa linjauksia haetaan kansainvälisestä Desing, Build, Operate -käsitteistöstä ja datakeskusautomaatiolle (DCIM, Data center infrastructure management) on todettu kehitystarpeita. Energiatehokkuuden osalta esiin tuodaan keskusten suunnitteluvaiheen tärkeys ja energiatehokkuuden suunnittelussa huomioitavia seikkoja. Niin sanottujen co-location tilojen osalta esiin nousee haaste paremman energiatehokkuusluvun (PUE, power usage efficiency) saavuttamisessa. Sähköjärjestelmien osalta esiin nousevat sähköhäviöt ja rakenneosien huolellisen mitoittamisen tarpeet. Jäähdytyksen osalta raportti käsittelee Ashrae-viitekehyksen olosuhdeluokkia ja niiden vaikutuksia laitteiden käyttölämpötiloihin sekä Suomen ilmaston tarjoamia mahdollisuuksia vapaajäähdytykseen. Myös kuuma-kylmäkäytäväjärjestely tulee esiteltyä havainnollisesti. Datakeskusten ympäristövaikutuksista johtuvat ympäristölupavaatimukset asettavat toiminnalle rajoituksia. Tulevaisuuden kehityskulkuun liittyvät rapotin mukaan ehkä vielä eksoottisiltakin kuulostava termit reunalaskenta ja kvanttilaskenta. Sähkön lähteissä esiin tulevat uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen ja syntyvän hukkalämmön parempi käyttö esimerkiksi kaukolämmön muodossa.

Tietoverkkojen osalta raportti tuo esiin valokuituverkon osuuden kasvun perinteisen kupariverkon korvaajana sekä liittymien nopeusluokituksen kehittymisen kohti 100 Mbit/s ja nopeampiin nopeusluokkiin. Mobiiliverkkojen osalta todetaan verkkotekniikoiden (2G, 3G, 4G, 5G) ja niissä siirrettävän datamäärän kehittyminen sekä mobiilidatan ominaissähkönkulutuksen selkeä parantuminen. Suurin tehonkulutustarve esiintyy ylemmillä tiedonsiirron ohjaustasoilla esimerkiksi reitittimien käytön yhteydessä. Verkkojen suurin ympäristövaikutus syntyykin niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta ja sen johdosta syntyvistä hiilidioksidipäästöistä. Tulevaisuuden kehityskulkuun kuuluvat uudet 6G-verkot ja laajaneva verkkojen virtualisointikehitys sekä verkon älykkyys. Myös paikalliset uusiutuvan energian lähteet ja verkkojen yhteiskäyttö ovat osa energiatehokkaamman tietoverkon kehityskulkua.

Päätelaitteiden energiakulutuksen hillintää auttavat laitteissa käytettävät lepotilat niissä hetkissä kun laitetta ei tarvita. Toisaalta laitteita uusitaan ja hylätään jo liiankin varhaisessa vaiheessa niiden elinkaarta ajatellen ja tämä kiihdyttää elektroniikkajätteen määrää. Erityisesti laitteissa käytettävät harvinaiset maametallit on hankala saada taloudellisesti kannattavalla tavalla talteen. Uusissa älylaitteissa saatetaan käyttää kymmeniä eri materiaaleja eri tavoin yhdisteltynä. Osa materiaaleista sisältää ympäristölle ja ihmisille haitallisia yhdistelmiä. Suurimpana energian käyttäjinä ovat kotitalouksien televisiot, jotka vain osan päivää käytettynäkin kuluttavat moninkertaisen määrän energiaa verrattuna kodin langattomaan verkkoon. Tulevaisuudessa laitteiden käyttöaikoja pyritään pidentämään helpomman korjaamisen ja tietoturvallisemman kierrätyksen avulla.

Myös ohjelmistojen ympäristövaikutukset saavat jatkossa enemmän tarkastelua. Siinä missä ohjelmistojen käyttö mahdollistaa energiatehokkaampien toimintatapojen hyödyntämisen, syntyy niistä myös energiakulutusta. Raportti tuo esiin ohjelmistojen vihreyteen ja kestävyyteen liittyvät arvioinnin näkökulmat. Ohjelmistotuotannossa huomiota pitäisikin kiinnittää koodin luomisen nopeuden lisäksi myös sen energiatehokkaaseen ajotapaan. Esimerkiksi tietokantojen ja hakukoneiden käytön lisääntyessä tiedon haun nopeus on nykyisin voitu toteuttaa käyttämällä hyvinkin raskaita ja monimutkaisia tiedon järjestely- ja indeksointitoimia. Kuluttajien nopeat muutokset ohjelmistojen käyttötarpeissa lyhentävät monien sovellusten elinaikaa ja siitä syntyy energiaa kuluttavaa (uus)ohjelmistotuotantoa. Ohjelmistojen siirtäminen pilvipalveluihin ei sellaisenaan tee niistä energiatehokkaampia, mutta pilvipalvelut mahdollistavat ohjelmistoille entistä dynaamisempia käyttötapoja.


Liikenne ja viestintäministeriön väliraportti tuo hyvin esiin Suomen ICT-alan nykytilanteen ja käytäntöjen kehitysmahdollisuuksia energiatehokkuuden näkökumasta. Osa kehitystyöstä käynnistyy konesalitoimijoiden omista päätöksistä, mutta suuri vaikutus kehitystyön käynnistämiseen on myös konesalipalvelujen asiakkailla ja heidän valintapäätöksillä siitä, kuka saa heidän palvelintarpeet toteuttavakseen. konesalipalveluja hyödyntävien yritysten on siten oltava nykyistä valveutuneempia ja vaativampia ko. palveluja hankkiessaan ja olla osaltaan aktiivisia seuratessaan hankkimansa palvelun energiatehokkuutta ja sen parantamiseksi tehtyjä kehitystoimia.

ICT4LC-hankkeen toteuttama maksuton arviointisivusto konesalien ja pilvipalvelujen kyvykkyydestä on suunnattu satakuntalaisten PK-yritysten tueksi tarjolla olevien konesalipalvelujen vertaamiseen ja niiden taustalla olevien toimintojen ja vaikutusten ymmärtämiseen. Arvioinnin tekemällä pääset perille oman konesaliratkaisusi energiatehokkuuden nykyisestä kyvykkyydestä ja saat vinkkejä kyvykkyyden kohentamiseen sopivista kehitystoimista. Hanketiimi auttaa mielellään arvioinnin tekemisessä ja kehitystoimien edistämisessä


Lisätietoja ICT4LC-hankkeesta:
Jari Leppäniemi, Tampereen yliopisto, Pori
etunimi.sukunimi@tuni.fi

Konesalit ja pilvipalvelut -arviointisivustolle

ICT4LC-hankesivulle

Tampereen yliopisto-logo
Satakuntaliitto-logo
Vipuvoimaa-logo
EAKR-logo
Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

ICT4LC – Konesalien energiatehokkuuden parantaminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä

Konesalien käyttö yleistyy ja monet asiat ”menevät pilveen”, mutta minkälaisia vaikutuksia konesalien toiminnalla on ympäristöömme ja mitä konesalipalveluja käyttävä asiakas voi odottaa toimittajan kehitystoimilta?

AMCQUEUE (Association for Computing Machinery -yhteisö) -sivustolla toukokuussa 2020 julkaistu artikkeli Commit to memory: ”Power to people – Reducing datacenter carbon footprints” (Jessie Frazelle) pureutuu konesalien toiminnan energiatehokkuuden taustalla vaikuttaviin toimintoihin ja esittelee palvelinten räkkitason suunnittelussa aikaansaatuja kehitystoimia ja ”The Open Compute Project” -hankkeen toimintaa.


Osa hiilijalanjäljen minimointia tehdään erilaisten kompensointitoimien kautta. Tällöin konesalin tuottama hiilijalanjälki hyvitetään esimerkiksi ostamalla uusiutuvan energian pisteitä tai vastaavilla toimilla. Osa yrityksistä pyrkii hyvittämään jopa oman toiminnan aiheuttamaa päästöä enemmän päästöjä. Toinen tapa hiilijalanjäljen pienentämistä on konesalien oman energiatehokuuden parantaminen. Energiatehokkuutta mitataan PUE-arvolla (power usage efficiency) ja sen parantuessa palvelimien toiminnan käyttämiseen ja ylläpitämiseen tarvittu sähköenergian tarve vähenee (ja siten hiilijalanjäljen koko pienenee).

Energiatehokkuuden parantamista voidaan artikkelin mukaan tavoitella useilla eri menetelmillä. Jäähdytystarpeen minimoimisessa konesalin sijaintipaikan luonnollista viileää ilmaa hyödynnetään sääennusteiden tuoman ennustettavuuden ja toisaalta laitteiden korkeamman lämmönkeston kautta. Ilmankierrossa huolehditaan erillisten kylmä- ja kuumakäytävien avulla siitä, etteivät viileä ja kuuma ilma kohtaa, ja että lämmönsiirto (ilmaan) tapahtuisi mahdollisimman lähellä lämmönlähteenä toimivia suorittimia.

Sähkönsiirrossa tapahtuvia tehohäviöitä voidaan vähentää mm. käyttöjännitteiden nostoilla, kolmivaihesähkön käytöllä yksivaihesähkön sijasta ja vaihto/tasavirtamuunnosten määrien optimoinnilla. Modernit palvelinräkkirakenteet käyttävät jaettuja virtalähteitä (PSU, power supply unit) ja niiden sähkönsiirrolle on varattu erityinen sähkönsiirtokanava tai sähköväylä. Lisäksi yksittäisten virtalähteiden käyttöaste (kuormitus) pyritään pitämään optimoidulla tasolla jolloin virtalähteen tehokkuus on parhaimmillaan. Varavirtalähteiden (UPS, uninterrupted power supply) osalta aiheutuvaa ylimääräistä vaihto/tasavirtamuunnosten määrää voidaan vähentää sijoittamalla tasausakustoja tasavirtaa siirtäviin sähköväyliin. Akustojen tarvetta ja kokoa taas voidaan optimoida nopeammin käynnistyvien varageneraattorien avulla.


Artikkeli tuo hyvin esiin konesaleihin liittyviä energiatehokkuuden kehitysmahdollisuuksia. Osa kehitystyöstä käynnistyy konesalitoimijoiden omista päätöksistä, mutta suuri vaikutus kehitystyön käynnistämiseen on myös konesalipalvelujen asiakkailla ja heidän valintapäätöksillä siitä, kuka saa heidän palvelintarpeet toteuttavakseen. konesalipalveluja hyödyntävien yritysten on siten oltava nykyistä valveutuneempia ja vaativampia ko. palveluja hankkiessaan ja olla osaltaan aktiivisia seuratessaan hankkimansa palvelun energiatehokkuutta ja sen parantamiseksi tehtyjä kehitystoimia.

ICT4LC-hankkeen toteuttama maksuton arviointisivusto konesalien ja pilvipalvelujen kyvykkyydestä on suunnattu satakuntalaisten PK-yritysten tueksi tarjolla olevien konesalipalvelujen vertaamiseen ja niiden taustalla olevien toimintojen ja vaikutusten ymmärtämiseen. Arvioinnin tekemällä pääset perille oman konesaliratkaisusi energiatehokkuuden nykyisestä kyvykkyydestä ja saat vinkkejä kyvykkyyden kohentamiseen
sopivista kehitystoimista. Hanketiimi auttaa mielellään arvioinnin tekemisessä ja kehitystoimien edistämisessä


Lisätietoja ICT4LC-hankkeesta:
Jari Leppäniemi, Tampereen yliopisto, Pori
etunimi.sukunimi@tuni.fi

Konesalit ja pilvipalvelut -arviointisivustolle

ICT4LC-hankesivulle

Tampereen yliopisto-logo
Satakuntaliitto-logo
Vipuvoimaa-logo
EAKR-logo
Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail