Avainsana-arkisto: github

KIEMI – INES2022-konferenssin kokemuksia

INES 2022-konferenssi järjestettiin lopulta koronapandemian varjon alla moninaisten vaiheiden jälkeen Kreetalla, Kreikassa. Alkuperäinen konferenssisijanti (Nairobi) vaihtui vielä viime hetkillä Kreetalle Kenian elokuisten vaalien aiheuttaman epävakaan turvallisuustilanteen vuoksi.

Sijaintina oli siis vuohien ja turistien täyttämä Hania Kreetan saarella aurinkoisella Välimerellä 12.8.-15.8.2022. Konferenssin teemana olivat älykkäät järjestelmät, anturointiratkaisut, ohjelmistotekniikka sekä ohjelmistotuotanto. Erityisesti tämän vuoden esitykset vaikuttivat keskittyvän 5G-ratkaisuihin sekä trenditermeinä Suomenkin uutisissa esillä olleisiin lohkoketjuihin sekä digitaalisen sisällön tietoturvaan.

KIEMI-hankkeen tuloksia konferenssissa kävi esittämässä SEInts-ryhmän tutkija Petri Rantanen. Konferenssiyleisölle esiteltiin aikaisemmin KIEMI-hankkeen blogissakin esillä ollutta OSKU-sovellusta, ja sen käyttöä kahdessa satakuntalaisessa kohteessa – päiväkodissa ja peruskoulussa. Kohteissa tutkittiin, miten työntekijöiden tuntemukset kiinteistön olosuhteista (lämpötilasta, ilmanlaadusta ja vetoisuudesta) vertautuivat antureilla mitattuun dataan.

Testiskenaario: taloautomaation keräämät tiedot lämpötilasta (T), hiilidioksidista (CO2) ja suhteellisesta kosteudesta (RH%) kerätään pilveen ja verrataan käyttäjän raportoimiin tuntemuksiin eri huoneissa erinäisinä ajankohtina.

Tuntemukset ovat hyvin yksilöllisiä, mutta niiden avulla on mahdollista paikantaa kiinteistöistä esiintyviä ongelmia, joiden havaitseminen pelkästään anturidatan perusteella on haasteellista. Hyvin harvat kiinteistöt ovat niin kattavasti anturoituja, että pelkästään anturidataa keräämällä saadan kattava näkemys sisäolosuhteista – varsinkin, jos halutaan huomioida yksittäisten käyttäjien tuntemukset.

Tarkemmin OSKU-sovellukseen pääsee tutustumaan aikaisemmissa KIEMI-hankkeen blogipostauksissa (WebUI- ja OSKU-sovellus, OSKU-sovellus) sekä GitHub-palvelussa.

Esitys herätti yleisössä runsaasti mielenkiintoa, mutta osalle kuulijoista keskustelu jatkui liiankin pitkään.

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – GitHubin tarjontaa

GitHub tarjoaa helpon tavan jakaa omaa lähdekoodia avoimesti muille kiinnostuneille ohjelmistoarkisto -palvelun (repository) kautta, ja se on yleisesti käytössä ja tunnettu julkaisualusta. Palvelun peruskäyttö on maksutonta. Muita vastaavia alustoja ovat esimerkiksi Bitbucket ja SourceForge (jälkimmäisessä mm. ICT-laiteajureita ja binäärikoodia).

Myös KIEMI-hanke hyödyntää GitHubin palvelua. SEIntS -tutkimusryhmän projektien ja hankkeiden esimerkkikoodeja toteuttanut tutkijatohtori Petri Rantanen kertoo alustan käytöstä ja sen sisällöstä seuraavaa:

Yliopiston on hyvä olla mukana nykyaikaisessa toimintaympäristössä, jota GitHub ja muut vastaavat alustat edustavat. Esimerkiksi opiskelijoilla on usein valmiina oma GitHub-tili, joten sen käyttö on ennestään tuttua ja kurssien harjoituksissa luontevaa. Gitin versionhallintateknologiaa hyödynnetään kursseilla niin, että harjoitustöitä tallennettaessa opiskelijat oppivat versionhallinan perusteet. Myös yritysten on mahdollista jakaa omia avoimen lähdekoodin sovelluksiaan GitHubissa.

SEIntS -tutkimusryhmä on tuottanut sisältöä GitHubin kansioon (https://github.com/otula) on jo neljän hankkeen toimesta (apilta, kiiaudata, tapahtumien digiloikka) vuodesta 2018 alkaen. Hankkeiden osalta GitHubin kansioihin on tuotettu enimmäkseen itsenäisiä koodiesimerkkejä, joita yritys tai organisaatio voisi käyttää oman kehitystyönsä tukena.

Kiemi-hankkeen kansion tarjontana (https://github.com/otula/kiemi) on mm. datan visualisoitiin liittyviä kuvaajasovelluksia (hyödynnetään esimerkiksi PoriEnergian kanssa tehtävässä yhteistyössä heidän keräämään mittaustietoon liittyen) ja Iot-anturien tiedonsiirtopilotointiin liittyviä koodiesimerkkejä (aihetta on käsitelty hankesivulla olevassa julkaisuussa “Utilizing Cost-effective NB-IoT-based Sensors for Detecting Water Temperature and Flow”).

Kiemi-kansion lähdekoodien toteutuneista hyödyntämisestä voidaan mainita ”lora_gateway” -toteutus, joka perustuu Kiemin ”lorawan_gateway” -lähdekoodiin, sekä Kiemin ”DS18x20-uart-opencpu” -lähdekoodista kehitetty ”onewire over uart” -implementointi.

Kansioissa on lyhyet kuvaukset niiden sisällöstä. Suurin osa sisällöstä on toteutettu C:llä ja JavaScriptillä. Niiden osuus sisällöstä on yli 88%. Sisältöihin liittyviä hakuja voi tehdä esimerkiksi Googlen haulla (tuloksena tulee suosituksia), käyttämällä haettavaan teknologiaan liittyviä nimikkeitä ja rajaamalla haun site-parametrin avulla github.comiin. Käytännössä tietyn GitHub-projektin löytäminen sekä erottuminen muista vastaavista projekteista on haastavaa. Tämä johtuu GitHubin varsin suuresta sisältömäärästä (yli 28 miljoonaa ohjelmistoarkistoa) ja sisällön kuvauksissa käytetyn termistön yleisluontoisuudesta.

Lisätietoja:

Otula on historiallinen nimitys Porin yksikön ohjelmistotekniikan laboratoriolle ja nimiviittauksen voi löytää aiemmin verkossa jaetuista materiaaleista.

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter