Avainsana-arkisto: ICT4LC

ICT4LC – ICT-laitteiden energiatehokkuus on osa vähäpäästöistä toimistoa

WWF:n (The World Wide Fund for Nature) Green Office -sivusto tarjoaa tietoa ja työkaluja yrityksen tai organisaation ympäristöjohtamiseen. Sivustolla julkaistaan mm. Green Office -tarinoita, joiden kautta lukija voi tutustua asiantuntijoiden vinkkeihin kestävästä arjesta.


Yksi sivuston tarinoista liittyy toimistojen ympäristövaikutuksiin ja se käsittelee viittä tärkeää toimistoista löytyvää päästöjen lähdettä. Toimistotilojen energiankulutukseen ja käytetyn energian tuotantotapaan tutustuminen ovat ensimmäinen askel kestäviin vaihtoehtoihin siirtymiseksi. Etätyön hyödyntäminen sekä vähäpäästöisten liikennemuotojen suosiminen ovat listalla toisena, ja ne ovat keinoja vaikuttaa työssäkäymisestä syntyviin liikennepäästöihin. Arkityön aikana syntyvän muovin lajittelu ja kierrätys ovat listalla kolmantena, ja ne auttavat vähentämään hyödyllisten muovien joutumista jätteiden polttoon. Tavaroiden ja tuotteiden hankinnassa on tärkeää olla selvillä tuotteisiin liittyvän valmistuksen sekä digipalveluhin liittyvän tuotannon energiatehokkuudesta ja ympäristövaikutuksista. Viidentenä listalla käsiteltävällä työpaikkaruokailu. Siellä kasvisruuan edistämisellä sekä ruokahävikin minimoinnilla on ympäristölle vastaava merkitys kuin työpaikkaliikenteellä.


Sivuston tarina tuo esiin, että ICT:llä on osansa toimistojen ympäristövaikutuksissa. On tärkeää, että yrityksen johto ja henkilöstö ovat tietoisia aiheesta ja että viestintä on kunnossa, jotta osapuolet voivat sitoutua tavoitteisiin. Erityisesti elektronisiin laitteisiin liittyvät hankinnat sekä konesalipalvelujen taustalla olevat energiatehokkuusasiat on syytä huomioida toimistotyön ympäristövaikutuksissa. ICT:n avulla voidaan myös edistää monia toimistojen ympäristövaikutusten minimointiin liittyviä toimia hyödyntämällä ICT:tä asioiden viestintään ja tiedottamiseen, datan keräämiseen sekä verkostojen yhteistoimintaan.

ICT4LC-hankkeen toteuttama maksuton arviointisivusto organisaatioiden ICT- energiatehokkuudesta on suunnattu satakuntalaisten PK-yritysten tueksi arjen ICT-laitteiden käyttöön ja niiden taustalla olevien toimintojen ja vaikutusten ymmärtämiseen. Arvioinnin tekemällä pääset perille oman organisaatiosi energiatehokkuuden nykyisestä kyvykkyydestä ja saat vinkkejä kyvykkyyden kohentamiseen sopivista kehitystoimista. Hanketiimi auttaa mielellään arvioinnin tekemisessä ja kehitystoimien edistämisessä.

Lisätietoja ICT4LC-hankkeesta:
Jari Leppäniemi, Tampereen yliopisto, Pori
etunimi.sukunimi@tuni.fi

ICT:n energiatehokkuus -arviointisivustolle

ICT4LC-hankesivulle

Tampereen yliopisto-logo
Satakuntaliitto-logo
Vipuvoimaa-logo
EAKR-logo
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

ICT4LC – Energiatehokkuus Suomen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiassa

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) perustama työryhmä, joka valmistelee tieto- ja viestintäteknologia-alan ympäristö- ja ilmastostrategiaa, on julkaisut (15.6.2020) väliraportin työstään.


Väliraportti käsittelee datakeskusten ja tietoverkkojen lisäksi päätelaitteiden ja ohjelmistojen energiatehokkuuteen liittyviä tekijöitä.

Datakeskusten osalta esiin nousevat puutteet sähköenergian kulutuksen seurannassa ja kulutustietojen heikko saatavuus. Datakeskusten suunnittelussa linjauksia haetaan kansainvälisestä Desing, Build, Operate -käsitteistöstä ja datakeskusautomaatiolle (DCIM, Data center infrastructure management) on todettu kehitystarpeita. Energiatehokkuuden osalta esiin tuodaan keskusten suunnitteluvaiheen tärkeys ja energiatehokkuuden suunnittelussa huomioitavia seikkoja. Niin sanottujen co-location tilojen osalta esiin nousee haaste paremman energiatehokkuusluvun (PUE, power usage efficiency) saavuttamisessa. Sähköjärjestelmien osalta esiin nousevat sähköhäviöt ja rakenneosien huolellisen mitoittamisen tarpeet. Jäähdytyksen osalta raportti käsittelee Ashrae-viitekehyksen olosuhdeluokkia ja niiden vaikutuksia laitteiden käyttölämpötiloihin sekä Suomen ilmaston tarjoamia mahdollisuuksia vapaajäähdytykseen. Myös kuuma-kylmäkäytäväjärjestely tulee esiteltyä havainnollisesti. Datakeskusten ympäristövaikutuksista johtuvat ympäristölupavaatimukset asettavat toiminnalle rajoituksia. Tulevaisuuden kehityskulkuun liittyvät rapotin mukaan ehkä vielä eksoottisiltakin kuulostava termit reunalaskenta ja kvanttilaskenta. Sähkön lähteissä esiin tulevat uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen ja syntyvän hukkalämmön parempi käyttö esimerkiksi kaukolämmön muodossa.

Tietoverkkojen osalta raportti tuo esiin valokuituverkon osuuden kasvun perinteisen kupariverkon korvaajana sekä liittymien nopeusluokituksen kehittymisen kohti 100 Mbit/s ja nopeampiin nopeusluokkiin. Mobiiliverkkojen osalta todetaan verkkotekniikoiden (2G, 3G, 4G, 5G) ja niissä siirrettävän datamäärän kehittyminen sekä mobiilidatan ominaissähkönkulutuksen selkeä parantuminen. Suurin tehonkulutustarve esiintyy ylemmillä tiedonsiirron ohjaustasoilla esimerkiksi reitittimien käytön yhteydessä. Verkkojen suurin ympäristövaikutus syntyykin niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta ja sen johdosta syntyvistä hiilidioksidipäästöistä. Tulevaisuuden kehityskulkuun kuuluvat uudet 6G-verkot ja laajaneva verkkojen virtualisointikehitys sekä verkon älykkyys. Myös paikalliset uusiutuvan energian lähteet ja verkkojen yhteiskäyttö ovat osa energiatehokkaamman tietoverkon kehityskulkua.

Päätelaitteiden energiakulutuksen hillintää auttavat laitteissa käytettävät lepotilat niissä hetkissä kun laitetta ei tarvita. Toisaalta laitteita uusitaan ja hylätään jo liiankin varhaisessa vaiheessa niiden elinkaarta ajatellen ja tämä kiihdyttää elektroniikkajätteen määrää. Erityisesti laitteissa käytettävät harvinaiset maametallit on hankala saada taloudellisesti kannattavalla tavalla talteen. Uusissa älylaitteissa saatetaan käyttää kymmeniä eri materiaaleja eri tavoin yhdisteltynä. Osa materiaaleista sisältää ympäristölle ja ihmisille haitallisia yhdistelmiä. Suurimpana energian käyttäjinä ovat kotitalouksien televisiot, jotka vain osan päivää käytettynäkin kuluttavat moninkertaisen määrän energiaa verrattuna kodin langattomaan verkkoon. Tulevaisuudessa laitteiden käyttöaikoja pyritään pidentämään helpomman korjaamisen ja tietoturvallisemman kierrätyksen avulla.

Myös ohjelmistojen ympäristövaikutukset saavat jatkossa enemmän tarkastelua. Siinä missä ohjelmistojen käyttö mahdollistaa energiatehokkaampien toimintatapojen hyödyntämisen, syntyy niistä myös energiakulutusta. Raportti tuo esiin ohjelmistojen vihreyteen ja kestävyyteen liittyvät arvioinnin näkökulmat. Ohjelmistotuotannossa huomiota pitäisikin kiinnittää koodin luomisen nopeuden lisäksi myös sen energiatehokkaaseen ajotapaan. Esimerkiksi tietokantojen ja hakukoneiden käytön lisääntyessä tiedon haun nopeus on nykyisin voitu toteuttaa käyttämällä hyvinkin raskaita ja monimutkaisia tiedon järjestely- ja indeksointitoimia. Kuluttajien nopeat muutokset ohjelmistojen käyttötarpeissa lyhentävät monien sovellusten elinaikaa ja siitä syntyy energiaa kuluttavaa (uus)ohjelmistotuotantoa. Ohjelmistojen siirtäminen pilvipalveluihin ei sellaisenaan tee niistä energiatehokkaampia, mutta pilvipalvelut mahdollistavat ohjelmistoille entistä dynaamisempia käyttötapoja.


Liikenne ja viestintäministeriön väliraportti tuo hyvin esiin Suomen ICT-alan nykytilanteen ja käytäntöjen kehitysmahdollisuuksia energiatehokkuuden näkökumasta. Osa kehitystyöstä käynnistyy konesalitoimijoiden omista päätöksistä, mutta suuri vaikutus kehitystyön käynnistämiseen on myös konesalipalvelujen asiakkailla ja heidän valintapäätöksillä siitä, kuka saa heidän palvelintarpeet toteuttavakseen. konesalipalveluja hyödyntävien yritysten on siten oltava nykyistä valveutuneempia ja vaativampia ko. palveluja hankkiessaan ja olla osaltaan aktiivisia seuratessaan hankkimansa palvelun energiatehokkuutta ja sen parantamiseksi tehtyjä kehitystoimia.

ICT4LC-hankkeen toteuttama maksuton arviointisivusto konesalien ja pilvipalvelujen kyvykkyydestä on suunnattu satakuntalaisten PK-yritysten tueksi tarjolla olevien konesalipalvelujen vertaamiseen ja niiden taustalla olevien toimintojen ja vaikutusten ymmärtämiseen. Arvioinnin tekemällä pääset perille oman konesaliratkaisusi energiatehokkuuden nykyisestä kyvykkyydestä ja saat vinkkejä kyvykkyyden kohentamiseen sopivista kehitystoimista. Hanketiimi auttaa mielellään arvioinnin tekemisessä ja kehitystoimien edistämisessä


Lisätietoja ICT4LC-hankkeesta:
Jari Leppäniemi, Tampereen yliopisto, Pori
etunimi.sukunimi@tuni.fi

Konesalit ja pilvipalvelut -arviointisivustolle

ICT4LC-hankesivulle

Tampereen yliopisto-logo
Satakuntaliitto-logo
Vipuvoimaa-logo
EAKR-logo
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

ICT4LC – Puhtaampi tulevaisuus energiatehokkaan DIGIn avulla

Tieken tiedosta-lehti (DIGI vie puhtaaseen tulevaisuuteen, 1/2020) käsittelee DIGIn tuomia mahdollisuuksia puhtaamman tulevaisuuden saavuttamisessa. Lehti sisältää useita artikkeleita ja niiden antia on tiivistetty alle.


Digitalisaation hyödyntäminen vaatii uudenlaisia perustaitoja ja päästöjen pienentäminen teknologian fiksua hyödyntämistä. Suomen hallitusohjelmassa tavoitellaan hiilineutraalia tilaa vuonna 2035. Suurten yritysten julkaisemat hiilidioksipäästöjen vähentämiset toimivat esimerkkinä myös pienemmille toimijoille.

Digitalisaation myötä toimintatavat muuttuvat. Kulutus siirtyy tavaroiden ostamisesta palvelujen käyttämiseen. Vuonna 2020 suurin dataliikenteen käyttö ja siten myös suurin energiankulutus liittyy videoiden suoratoistoon ja verkkopelaamiseen. Digitaaliseten palvelujen käyttö aiheuttaa päästöjä myös Suomen ulkopuolella.

Erilaiset digitaaliset alustat ovat myös hyödyksi. Ne mahdollistavat mm. arkiostosten teon kotoa käsin. Ne auttavat myös kiertotaloutta toimien tiedon ja palvelujen välittäjänä ja erilaisten laskurien (kuten hiilijalanjälkimittari) tukena. ICT:n käytön myötä lisääntyvä etätyöskentely mahdollistaa henkilöliikenteen ja älykäs reittisuunnittelu raskaan liikenteen kautta syntyvien päästöjen vähentämistä. Konesaleissa tehdyt energiatehokkuuden parannukset auttavat hillitsemään kulutuksen kasvua ja syntyneen lämmön ohjaaminen esimerkiksi kaukolämpöverkkoon vähentää ympäristölle aiheutuvaa lämpökuormaa.

ICT-laitteista aiheutuu ilman kierrätystä, uusiokäyttöä ja elinkaaren hallintaa (esimerkiksi laitteiden korjaamismahdollisuus) valtavia romuvuoria, jotka kätkevät sisäänsä niin muovia kuin arvokkaita jalometalleja.

Jatkossa on tärkeää huomioida uusiutuvat energialähteet ja minimoida hukkaenergia, ja tukea laitteiden pidempää elinkaarta ja uusikäyttöä. Digipalvelujen osalta ilmastovaikutuksia voidaan torjua suunnittelulla (energiatehokkaat ohjelmistot) ja sillä, että uusia digipalveluja hyödynnetään omissa ja asiakkaiden toiminnassa. Tavoitteena pitäisi olla energian käytön nettopositiivisuus ICT:n avulla.


ICT4LC-hankkeen toteuttama maksuton arviointisivusto organisaatioiden ICT- energiatehokkuudesta on suunnattu satakuntalaisten PK-yritysten tueksi arjen ICT-laitteiden käyttöön ja niiden taustalla olevien toimintojen ja vaikutusten ymmärtämiseen. Arvioinnin tekemällä pääset perille oman organisaatiosi energiatehokkuuden nykyisestä kyvykkyydestä ja saat vinkkejä kyvykkyyden kohentamiseen sopivista kehitystoimista. Hanketiimi auttaa mielellään arvioinnin tekemisessä ja kehitystoimien edistämisessä.


Lisätietoja ICT4LC-hankkeesta:
Jari Leppäniemi, Tampereen yliopisto, Pori
etunimi.sukunimi@tuni.fi

ICT:n energiatehokkuus -arviointisivustolle

ICT4LC-hankesivulle

Tampereen yliopisto-logo
Satakuntaliitto-logo
Vipuvoimaa-logo
EAKR-logo
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

ICT4LC – Konesalien energiatehokkuuden parantaminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä

Konesalien käyttö yleistyy ja monet asiat ”menevät pilveen”, mutta minkälaisia vaikutuksia konesalien toiminnalla on ympäristöömme ja mitä konesalipalveluja käyttävä asiakas voi odottaa toimittajan kehitystoimilta?

AMCQUEUE (Association for Computing Machinery -yhteisö) -sivustolla toukokuussa 2020 julkaistu artikkeli Commit to memory: ”Power to people – Reducing datacenter carbon footprints” (Jessie Frazelle) pureutuu konesalien toiminnan energiatehokkuuden taustalla vaikuttaviin toimintoihin ja esittelee palvelinten räkkitason suunnittelussa aikaansaatuja kehitystoimia ja ”The Open Compute Project” -hankkeen toimintaa.


Osa hiilijalanjäljen minimointia tehdään erilaisten kompensointitoimien kautta. Tällöin konesalin tuottama hiilijalanjälki hyvitetään esimerkiksi ostamalla uusiutuvan energian pisteitä tai vastaavilla toimilla. Osa yrityksistä pyrkii hyvittämään jopa oman toiminnan aiheuttamaa päästöä enemmän päästöjä. Toinen tapa hiilijalanjäljen pienentämistä on konesalien oman energiatehokuuden parantaminen. Energiatehokkuutta mitataan PUE-arvolla (power usage efficiency) ja sen parantuessa palvelimien toiminnan käyttämiseen ja ylläpitämiseen tarvittu sähköenergian tarve vähenee (ja siten hiilijalanjäljen koko pienenee).

Energiatehokkuuden parantamista voidaan artikkelin mukaan tavoitella useilla eri menetelmillä. Jäähdytystarpeen minimoimisessa konesalin sijaintipaikan luonnollista viileää ilmaa hyödynnetään sääennusteiden tuoman ennustettavuuden ja toisaalta laitteiden korkeamman lämmönkeston kautta. Ilmankierrossa huolehditaan erillisten kylmä- ja kuumakäytävien avulla siitä, etteivät viileä ja kuuma ilma kohtaa, ja että lämmönsiirto (ilmaan) tapahtuisi mahdollisimman lähellä lämmönlähteenä toimivia suorittimia.

Sähkönsiirrossa tapahtuvia tehohäviöitä voidaan vähentää mm. käyttöjännitteiden nostoilla, kolmivaihesähkön käytöllä yksivaihesähkön sijasta ja vaihto/tasavirtamuunnosten määrien optimoinnilla. Modernit palvelinräkkirakenteet käyttävät jaettuja virtalähteitä (PSU, power supply unit) ja niiden sähkönsiirrolle on varattu erityinen sähkönsiirtokanava tai sähköväylä. Lisäksi yksittäisten virtalähteiden käyttöaste (kuormitus) pyritään pitämään optimoidulla tasolla jolloin virtalähteen tehokkuus on parhaimmillaan. Varavirtalähteiden (UPS, uninterrupted power supply) osalta aiheutuvaa ylimääräistä vaihto/tasavirtamuunnosten määrää voidaan vähentää sijoittamalla tasausakustoja tasavirtaa siirtäviin sähköväyliin. Akustojen tarvetta ja kokoa taas voidaan optimoida nopeammin käynnistyvien varageneraattorien avulla.


Artikkeli tuo hyvin esiin konesaleihin liittyviä energiatehokkuuden kehitysmahdollisuuksia. Osa kehitystyöstä käynnistyy konesalitoimijoiden omista päätöksistä, mutta suuri vaikutus kehitystyön käynnistämiseen on myös konesalipalvelujen asiakkailla ja heidän valintapäätöksillä siitä, kuka saa heidän palvelintarpeet toteuttavakseen. konesalipalveluja hyödyntävien yritysten on siten oltava nykyistä valveutuneempia ja vaativampia ko. palveluja hankkiessaan ja olla osaltaan aktiivisia seuratessaan hankkimansa palvelun energiatehokkuutta ja sen parantamiseksi tehtyjä kehitystoimia.

ICT4LC-hankkeen toteuttama maksuton arviointisivusto konesalien ja pilvipalvelujen kyvykkyydestä on suunnattu satakuntalaisten PK-yritysten tueksi tarjolla olevien konesalipalvelujen vertaamiseen ja niiden taustalla olevien toimintojen ja vaikutusten ymmärtämiseen. Arvioinnin tekemällä pääset perille oman konesaliratkaisusi energiatehokkuuden nykyisestä kyvykkyydestä ja saat vinkkejä kyvykkyyden kohentamiseen
sopivista kehitystoimista. Hanketiimi auttaa mielellään arvioinnin tekemisessä ja kehitystoimien edistämisessä


Lisätietoja ICT4LC-hankkeesta:
Jari Leppäniemi, Tampereen yliopisto, Pori
etunimi.sukunimi@tuni.fi

Konesalit ja pilvipalvelut -arviointisivustolle

ICT4LC-hankesivulle

Tampereen yliopisto-logo
Satakuntaliitto-logo
Vipuvoimaa-logo
EAKR-logo
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter