Avainsana-arkisto: #kiemi-hanke

SEIntS mukana Porin yliopistokeskuksen TiedeAreenalla 2022

Tampereen yliopiston Porin yksikön SEIntS -tutkimusryhmä osallistui vuoden 2022 TiedeAreenaan Porin Puuvillassa (23.9.2022). Porin yliopistokeskus on järjestänyt tutkijoita ja tutkimusta eri kohderyhmille tutuksi tekevän yleisötapahtuman vuosittain samanaikaisesti Porin Päivän kanssa.

Tänä vuonna tarjolla oli mm. Tutkijat Areenalla -osio, jossa tutkijat kertoivat työnsä sisällöstä. Tutkija Janne Harjamäki kertoi omassa puheenvuorossaan SEIntSin meneillä olevasta KIEMI-hankkeesta, ja esitteli yleisölle Pakopeli-teemaa mukaillen hankkeessa tuotetun ARVI-sovelluksen sisältöjä.

Pakopeli: taltuta talosi energiavarkaat -esityksessä käsiteltiin kuvitteellisen yhteisön lähipiirissä olevia asuin- ja julkisrakennuksia. Neljästä kiinteistökohteesta koostunut noin 10 minuutin ”pelikierros” tutustutti katsojia kiinteistöjen energiatehokkuuteen vaikuttaviin asumis- ja toimintatapoihin.

Jokaisessa kohteessa ja tilanteessa oli mukana joukko energiavarkaita, jotka syntyvät asukkaiden tai käyttäjien toiminnasta. Energiavarkaiden torjunnan osalta tärkeitä toimia ovat niiden syntymiseen liittyvien tilanteiden tunnistaminen ja energiatehokkuustoiminnoilla aikaansaatava taltuttaminen.

Kiinteistöstä vastaavan henkilön osalta on usein niin, että ainoa saatavilla oleva ”mittari” on kiinteistön energiakulutukseen liittyvä lasku. KIEMI-hankkeessa pilotoidut anturit ja sovellukset tarjoavat uudenlaisia työkaluja ja toimintatapoja energiakulutukseen liittyvien sisäolosuhteiden tunnistamiseen ja energiakulutuksen taustalla olevien syiden hallintaan.


LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

Lisätietoja

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – INES2022-konferenssin kokemuksia

INES 2022-konferenssi järjestettiin lopulta koronapandemian varjon alla moninaisten vaiheiden jälkeen Kreetalla, Kreikassa. Alkuperäinen konferenssisijanti (Nairobi) vaihtui vielä viime hetkillä Kreetalle Kenian elokuisten vaalien aiheuttaman epävakaan turvallisuustilanteen vuoksi.

Sijaintina oli siis vuohien ja turistien täyttämä Hania Kreetan saarella aurinkoisella Välimerellä 12.8.-15.8.2022. Konferenssin teemana olivat älykkäät järjestelmät, anturointiratkaisut, ohjelmistotekniikka sekä ohjelmistotuotanto. Erityisesti tämän vuoden esitykset vaikuttivat keskittyvän 5G-ratkaisuihin sekä trenditermeinä Suomenkin uutisissa esillä olleisiin lohkoketjuihin sekä digitaalisen sisällön tietoturvaan.

KIEMI-hankkeen tuloksia konferenssissa kävi esittämässä SEInts-ryhmän tutkija Petri Rantanen. Konferenssiyleisölle esiteltiin aikaisemmin KIEMI-hankkeen blogissakin esillä ollutta OSKU-sovellusta, ja sen käyttöä kahdessa satakuntalaisessa kohteessa – päiväkodissa ja peruskoulussa. Kohteissa tutkittiin, miten työntekijöiden tuntemukset kiinteistön olosuhteista (lämpötilasta, ilmanlaadusta ja vetoisuudesta) vertautuivat antureilla mitattuun dataan.

Testiskenaario: taloautomaation keräämät tiedot lämpötilasta (T), hiilidioksidista (CO2) ja suhteellisesta kosteudesta (RH%) kerätään pilveen ja verrataan käyttäjän raportoimiin tuntemuksiin eri huoneissa erinäisinä ajankohtina.

Tuntemukset ovat hyvin yksilöllisiä, mutta niiden avulla on mahdollista paikantaa kiinteistöistä esiintyviä ongelmia, joiden havaitseminen pelkästään anturidatan perusteella on haasteellista. Hyvin harvat kiinteistöt ovat niin kattavasti anturoituja, että pelkästään anturidataa keräämällä saadan kattava näkemys sisäolosuhteista – varsinkin, jos halutaan huomioida yksittäisten käyttäjien tuntemukset.

Tarkemmin OSKU-sovellukseen pääsee tutustumaan aikaisemmissa KIEMI-hankkeen blogipostauksissa (WebUI- ja OSKU-sovellus, OSKU-sovellus) sekä GitHub-palvelussa.

Esitys herätti yleisössä runsaasti mielenkiintoa, mutta osalle kuulijoista keskustelu jatkui liiankin pitkään.

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – MIPRO2022-konferenssin kokemuksia

MIPRO2022 oli sarjassaan 45. tapahtuma. Kroatian Opatijassa 23.-27.5.2022 pidetty konferenssi keskittyi tällä kertaa älykkäisiin ja vihreisiin digitaalisiin ekosysteemeihin. Tapahtuma järjestettiin hybridi-muodossa ja esityksiä oli mahdollista päästä seuraamaan myös Suomesta käsin.

SEIntS-ryhmän Mika Saari osallistui tapahtumaan ja esitteli Computers in technical system (CTS)-alakonferenssissa KIEMI-hankkeen yhteydessä syntyneen julkaisun “Survey of Component-Based Software Engineering within IoT Development”. KIEMI-hankkeessa on kehitetty useita prototyyppijärjestelmiä, joissa on käytetty erilaisia soveltuvia prototyyppitason laite- ja anturiratkaisuja. Kansainväliseen tieteelliseen arviointiin annettu raportti selvittää, miten CBSE-ominaisuuksia on käytetty IoT (Internet of Things) -kehityksessä ja tarkastelee, miten maailmalla kehitettyjä prototyyppijärjestelmiä on dokumentoitu (tietoja siitä mitä ohjelmistoja on käytetty ja esitelty). Puhetta johtivat Zagrebin yliopistosta Dejan Škvorc ja Vlado Sruk. Esityksen osalta keskustelua syntyi jatkoselvitysten mahdollisuuksista ja ideoista. Konferenssin tuloksena julkaistaan “Mipro 2022 proceedings” -julkaisu, johon kaikki hyväksytyt ja esitetyt paperit sisällytetään. Linkki KIEMI-hankkeen yhteydessä tehtyihin julkaisuihin tulee myöhemmin KIEMI-hankesivun julkaisujen listaan (julkaisulistan kohde numero 13).

Näkymä MIPRO2022 CTS-alakonferenssin ohjelmasta

Konferenssissa esitettiin myös muita julkaisuja, joissa oli Tampereen yliopiston ja muiden korkeakoulutoimijoiden edustajia mukana. Esimerkiksi CE – Computers in Education -alakonferenssin julkaisut opinnäytetyön tekijöiden ohjaamisesta ja pilvipalvelujen vaikutuksesta IT-alan opetukseen. Varsinaisen konferenssiohjelma lisäksi tapahtumassa oli iltatilaisuus, jossa oli mahdollisuus verkostojen päivittämiseen. Koska aiemmasta vastaavasta konferenssiosallistumisesta oli muutama vuosi mennyt ja osa esityksistä esitettin etäyhteyden kautta, ei paikalla ollut aiempia tuttuja.

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut
  • SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
  • Yliopisto-opettaja ja tutkija, Mika Saari, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), mika.saari@tuni.fi (linkki Saaren julkaisuihin)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi
  • MIPRO2022 -konferenssi (45th Jubilee International Convention on Information, Communication and Electronic Technoly)

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – Kiinteistödataa Riuttala-Mustajoen kylätalosta

Riuttala-Mustajoen kylätalo Porin Laviassa osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin kuukauden ajan helmi-maaliskuussa 2022. Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin yhteistyössä paikallisen Karhuseutu -kehittämisyhdistyksen kanssa vuoden 2021 loppupuolella.

Tällä kertaa pilottikohde oli uudehko hirsirakennus, jossa sisätilat lämpiävät vesi-ilmalämpöpumpun ja lattialämmityksen kautta. Käytössä on myös koneellinen poistoilma lämmöntalteenotolla sekä iso takkaleivinuuni. Kohteessa mitattiin sisätilojen lisäksi myös ulkotilan lämpötila- ja kosteusarvoja.

Takan päältä mitattiin puupolton lämpövaikutuksia sisäolosuhteeseen. Kohteeseen asennetun anturijärjestelmän keräämän mittausdatan siirrossa hyödynnettiin kylätalon olemassaolevaa nettiyhteyttä. Tulosten raportoinnissa ja datan visualisoinneissa yhdistettiin lämpötilamittauksia kohteesta saadun sähkökulutustiedon ja takkapäiväkirjan kanssa.

Anturien tuottaman datan perusteella rakennuksen sisäolosuhteet olivat vakaat ja takkalämmityksellä on ollut merkittävää vaikutusta rakennuksen lämmitysenergian kulutukseen. Pilotin avulla tuotetta dataa hyödyntämällä kylätalo voi suunnitella esimerkiksi takkalämmityksen ja sähköenergialla toimivan lattialämmityksen yhteiskäytön optimointia.

Pilotin tulosten esittelytilaisuudessa vasemmalta lukien KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini ja Riuttala-Mustajoen kyläyhdistyksen jäsenistä Seppo Pärssinen sekä Ari Kuusiranta (yhdistyksen puheenjohtaja).

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – Kiinteistödataa Kyläsaaren kylätalosta

Kyläsaaren Kylätalo Porissa osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin kuukauden ajan tammikuussa 2022.

Kyläsaaren Kylätalo Porissa (kuva: kyläsaari.com)
Kyläsaaren Kylätalo Porissa

Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin yhteistyössä paikallisen Karhuseutu -kehittämisyhdistyksen kanssa vuoden 2021 loppupuolella.

Kohteessa käytettiin langatonta mittausjärjestelmää, joka koostui neljästä huonetiloihin sijoitetuista RuuviTag-anturista, yhdestä Raspberry-tukiasemasta sekä yhdestä 4G-reitittimestä. Anturien seurantaa ja kuvaajien koostamista varten tutkimusryhmän Otula-palvelimelle luotiin WebUI-sovellukseen (DataSites) näkymä kylätalon pohjakuvasta ja yhteys kohteeseen sijoitettuihin antureihin.

Sisätiloihin sijoitetut laitteet asennettiin, niin ettei niiden läsnäolo häirinnyt tilojen käyttäjiä. Dataa kerättiin neljän viikon jaksolta. Ulkolämpötilan vertailua varten käytettiin Suomen Ilmatieteen laitoksen Porin rautatieasemalta avoimesti saatavilla olevaa säädataa, jonka datasta luotiin ”ulkoanturin datasetti”.

Mittaustuloksista koostettiin hankkeen DataSites- ja Graphs-sovelluksilla visuaalisia kuvaajia esittelevä raportti, joka käytiin läpi kylätalon toimintaa hoitavan yhdistyksen (Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry) edustajan (Heikki Lehtinen, hallituksen puheenjohtaja) kanssa. Pilotissa kerättyä dataa visualisoivissa kuvaajissa esiteltiin mittauksia huoneista erikseen sekä yhdessä. Tapaamisessa keskusteltiin kylätalon tulevaisuuden kehityssuunnitelmista. Pilotista saadun datan perusteella kylätalo vaikutti teknisesti varsin toimivalta kokonaisuudelta, ja sillä on valoisa tulevaisuus alueen asukkaiden käytössä.

Yhteiskuvassa vasemmalta: KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini, kylätaloa hallinnoivan yhdistyksen edustaja Heikki Lehtinen ja KIEMI-hankkeen tutkija Janne Harjamäki.

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – ARVI-sovelluksen koekäytön tuloksia

Kiinteistöjen energiatehokkuuden itsearviointisivuston (ARVI) koekäyttöä markkinoitiin Satakunnan alueella syys-lokakuussa esimerkiksi esitepisteiden ja taloyhtiöiden energiailtojen kautta. Hanke sai viestintään tukea myös mm. Porin ja Rauman alueen Kiinteistöliiton toimijoilta, Isännöintiliitolta sekä Omakotiliitolta.

Koekäytön aikana ARVIsovelluksesta kertova uutisjuttu sai kymmeniä sivustokäyntejä ja asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella aihe ja itsearvioinnin sisältö herättivät kiinnostusta. ARVI-sovellus on edelleen vapaasti käytettävissä ja hyödynnettävissä.

Koekäytön yhteydessä asukkaille tarjottiin myös mahdollisuus osallistua itsearviointisivuston kehittämiseen erillisen palautekyselyn kautta. Kyselyyn sai vastata esitepisteeltä saadun, sivustolta tulostetun tai sähköisen lomakkeen kautta. Saadun palautteen perusteella sovelluksen peruskäytössä ei ollut ongelmia.

ARVI-sovelluksen koekäytön yhteydessä toteutetun palautekyselyn tuloskooste (PDF).


LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

  • ARVI -sovelluksen esittelydiat (Taloyhtiön energiailta, PDF)
  • ARVI -sovelluksen esite (Koekäytön markkinointiin liittyvä materiaali, PDF)
  • ARVI -sovelluksen palautekysely (Koekäytön markkinointiin liittyvä materiaali, PDF)

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut (Avoin Satakunta)
  • SEIntS -tutkimusryhmä (Tampereen yliopiston verkkosivusto)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – ARVIn esittelyä taloyhtiön energiaillassa Porissa ja Raumalla

KIEMI-hanke pääsi mukaan Alueellisen energianeuvonnan ja Ilmastoviisas Satakunta (ILSA) -hankkeen järjestämiin taloyhtiöiden energiailtoihin Porissa (29.9.2021) ja Raumalla (19.10.2021).

Tilaisuuksissa esiteltiin taloyhtiöille suunnattuja energiaratkaisuja mm. kaukolämmön ja aurinkosähkön muodossa. Energiatehokkuuden parannusten osalta tarjolla oli tietoa esimerkiksi energiatarkastuksista ja käyttöveden hallinnasta. Mukana oli myös Satakunnan ja Rauman seudun kiinteistöliiton tiedotusta.

Itsearviointisivusto (ARVI) sopi hyvin sisältönsä puolesta mukaan tilaisuuksiin. Maksuton ja vapaasti käytettävissä oleva sovellus on omiaan madaltamaan taloyhtiöpäättäjien kynnystä tutustua ajankohtaiseen ja tärkeään energiatehokkuuden teemaan. ARVI-sovelluksen sisältämien tietopakettien kautta käyttäjällä on mahdollisuus perehtyä mm. taloyhtiön energiaillassakin esiin tuleviin talotekniikan ratkaisujen taustoihin.


LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – Arvi-sovelluksen esitepisteitä Satakunnassa

Arvi-sovelluksen kokeilun ja sovelluksesta kerättävän palautteen markkinoimiseksi alueen asukkaiden tietoisuuteen päätettiin hankkeessa luoda joukko esitepisteitä Satakunnan liikekeskuksiin.

Esitepisteisiin tuotettiin mainos- ja tulostemateriaalia ARVIsta kertovasta esitteestä ja sovelluksen käyttökokemuksia kartoittavan palautekyselyn lomakkeesta sekä palautekyselyn palautuslaatikko. Lisäksi esitepisteiden kalustamiseen tarvittiin tavallista autoa tilavampaa kuljetuskalustoa.

Esitepisteitä saatiin Porin yliopistokeskuksen lisäksi SAMKin Porin kampukselle, Porin keskustan liiketiloihin (Porin Kauppahalli, Kauppakeskus Iso karhu ja Teljäntori) sekä Pick N Payn myymälöihin (Pori, Rauma ja Huittinen).

Esitepisteet ovat käytössä palautekyselyn voimassaoloajan eli lokakuun loppuun (31.10.2021) asti. ARVI-sovellukseen liittyvän palautteen voi antaa myös sähköisesti (katso lisätiedot).


Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – GitHubin tarjontaa

GitHub tarjoaa helpon tavan jakaa omaa lähdekoodia avoimesti muille kiinnostuneille ohjelmistoarkisto -palvelun (repository) kautta, ja se on yleisesti käytössä ja tunnettu julkaisualusta. Palvelun peruskäyttö on maksutonta. Muita vastaavia alustoja ovat esimerkiksi Bitbucket ja SourceForge (jälkimmäisessä mm. ICT-laiteajureita ja binäärikoodia).

Myös KIEMI-hanke hyödyntää GitHubin palvelua. SEIntS -tutkimusryhmän projektien ja hankkeiden esimerkkikoodeja toteuttanut tutkijatohtori Petri Rantanen kertoo alustan käytöstä ja sen sisällöstä seuraavaa:

Yliopiston on hyvä olla mukana nykyaikaisessa toimintaympäristössä, jota GitHub ja muut vastaavat alustat edustavat. Esimerkiksi opiskelijoilla on usein valmiina oma GitHub-tili, joten sen käyttö on ennestään tuttua ja kurssien harjoituksissa luontevaa. Gitin versionhallintateknologiaa hyödynnetään kursseilla niin, että harjoitustöitä tallennettaessa opiskelijat oppivat versionhallinan perusteet. Myös yritysten on mahdollista jakaa omia avoimen lähdekoodin sovelluksiaan GitHubissa.

SEIntS -tutkimusryhmä on tuottanut sisältöä GitHubin kansioon (https://github.com/otula) on jo neljän hankkeen toimesta (apilta, kiiaudata, tapahtumien digiloikka) vuodesta 2018 alkaen. Hankkeiden osalta GitHubin kansioihin on tuotettu enimmäkseen itsenäisiä koodiesimerkkejä, joita yritys tai organisaatio voisi käyttää oman kehitystyönsä tukena.

Kiemi-hankkeen kansion tarjontana (https://github.com/otula/kiemi) on mm. datan visualisoitiin liittyviä kuvaajasovelluksia (hyödynnetään esimerkiksi PoriEnergian kanssa tehtävässä yhteistyössä heidän keräämään mittaustietoon liittyen) ja Iot-anturien tiedonsiirtopilotointiin liittyviä koodiesimerkkejä (aihetta on käsitelty hankesivulla olevassa julkaisuussa “Utilizing Cost-effective NB-IoT-based Sensors for Detecting Water Temperature and Flow”).

Kiemi-kansion lähdekoodien toteutuneista hyödyntämisestä voidaan mainita ”lora_gateway” -toteutus, joka perustuu Kiemin ”lorawan_gateway” -lähdekoodiin, sekä Kiemin ”DS18x20-uart-opencpu” -lähdekoodista kehitetty ”onewire over uart” -implementointi.

Kansioissa on lyhyet kuvaukset niiden sisällöstä. Suurin osa sisällöstä on toteutettu C:llä ja JavaScriptillä. Niiden osuus sisällöstä on yli 88%. Sisältöihin liittyviä hakuja voi tehdä esimerkiksi Googlen haulla (tuloksena tulee suosituksia), käyttämällä haettavaan teknologiaan liittyviä nimikkeitä ja rajaamalla haun site-parametrin avulla github.comiin. Käytännössä tietyn GitHub-projektin löytäminen sekä erottuminen muista vastaavista projekteista on haastavaa. Tämä johtuu GitHubin varsin suuresta sisältömäärästä (yli 28 miljoonaa ohjelmistoarkistoa) ja sisällön kuvauksissa käytetyn termistön yleisluontoisuudesta.

Lisätietoja:

Otula on historiallinen nimitys Porin yksikön ohjelmistotekniikan laboratoriolle ja nimiviittauksen voi löytää aiemmin verkossa jaetuista materiaaleista.

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – INES2021-konferenssin kokemuksia

Osa KIEMI-hankkeessa syntyvistä tuloksista löytyy myös kansainvälisten julkaisujen muodossa. Julkaisuun liittyy myös sisällön esittelyä konferensseissa ja vastaavissa tapahtumissa. Seuraavassa hankkeessa työskentelevän yliopisto-opettajana ja tutkijana toimivan Mika Saaren ajatuksia vuoden 2021 INES -konferenssissa pidetystä esityksestä ja konferenssin sisällöstä.

Vuodelle 2021 suunniteltu konferenssi Budabestissä muuttui etäyhteyden kautta pidettäväksi tilaisuudeksi. Pitämässäni esityksessä käsiteltiin vesivuotojen mittausta vesijohdon päältä langattomien lämpötila-anturien avulla.

Tutkimuksen lähtökohtana oli hyvin perustavaa laatua oleva tilanne: Yrityksellä oli tutkimusongelma, johon lähdettiin hakemaan ratkaisua aikaisempien tutkimusten esiintuomilla anturi- ja mittausopeilla.

Tiivistetysti: Kun vesi kulkee – lämpötila muuttuu. Kun vesi pysähtyy, niin lämpötila pyrkii palautumaan takaisin ympäröivään lämpötilaan. Lämpötilaan (muutokset) liittyvä data kerätään palvelimelle ja varsinainen käsittely ja analysointi tehdään siellä.

Tuloksena tavoitellaan tietoa siitä, onko putkissa liikkunut vettä ja millaisia määriä. Näitä tietoja voidaan yhdistää esimerkiksi (julkisen) rakennuksen aukioloaikoihin ja lopputuloksena saadaan hälytyssovellus epänormaalin vedenkäytön tai -vuodon valvontaan.

Yksittäisen anturipaketin hinta ei ole merkittävä verrattuna koko valvontajärjestelmään, joten yhden tai 10 anturin lisääminen yksittäisen rakennuksen vesilinjojen valvontaan ei juurikaan muuta kokonaiskustannusta.

Esittämäni aihe kiinnosti yleisöä, ja varsinkin idean kaupallistamisesta syntyi keskustelua. Yleisesti voidaankin sanoa tutkimuksemme sopivan hyvin aihealueen puolesta juuri tähän konferenssiin ja tälle yleisölle.

Myös muiden pitämät esitykset olivat mielenkiintoisia. Parhaiten mieleeni jäi János Kontoksen esitys autojen sensoreista. Toinen itselle opettajan toimenkuvani vuoksi mielenkiintoinen aihe oli Nagy Enikón tutkimus  SCRUM -metodin käytöstä opetuksessa ”Scrum guided student projects in Data Warehouse courses at Óbuda University”.

Ensi vuoden konferenssi järjestetään Nairobissa, Keniassa ja SEIntS-tutkimusryhmän aikoo olla mukana INES2022-konferenssin esitysten sisällössä.

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut
  • SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
  • Yliopisto-opettaja ja tutkija, Mika Saari, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), mika.saaari@tuni.fi (linkki Saaren julkaisuihin)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi
  • INES2021 -konferenssi (25th IEEE International Conference on Intelligent Engineering Systems 2021)

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter