Asuntojen hurjat ylilämmöt ja – toisien mielestä – sietämättömän kylmät sisäilman lämpötilat ovat asia, joka puhuttaa etenkin kerrostaloasukkaita. Tavallisen asukkaan mahdollisuuksia vaikuttaa asumismukavuutensa ovat karkeimmillaan ikkunoiden auki pitäminen kesät talvet tai patteriventtiilien säätäminen täysille – unohtamatta valittaa isännöitsijälle tai talohuoltoon. Ukrainan kriisin seurauksena lämmitysenergian säästämistavoitteetkin pitäisi jotenkin huomioida.
Nykytekniikka tarjoaa paljon mahdollisuuksia em. pulmatilanteiden selvittämiseen ja mahdollistaa aiempaa paremmin niihin reagoimisen. Esimerkiksi Porissa on saatavilla kaukolämpöenergian toimittajan OLO-palvelu, jonka avulla on mahdollista mitata ja seurata rakennuksen kaikkien tilojen lämpötiloja ja suhteellista kosteutta. Erilaisia mittaussuureita (mm. sisä- ja ulkoilman lämpötila, kosteus-%, kaukolämpönesteen tulo- ja paluulämpötila sekä tilavuusmäärä, jne.) yhdessä tarkastelemalla on mahdollista tehdä päätelmiä sekä asunnoissa vallitsevien olosuhteista että rakennuksessa käytettävän lämmitykseen käytetyn energiamäärän asianmukaisuudesta.
Tekniset ratkaisut em. palvelun kehittämiseksi ovat periaatteessa varsin helppoja; langalliset tai langattomat mittausanturit ja mittausdatan keruu määräajoin jonnekin talteen. Tuloksia seurataan joko reaaliajassa tai jälkikäteen. Ja, kuten yleensä – mahdolliset (tekniset) ongelmat piileksivät yksityiskohdissa, kuten sähkön syöttö, tiedonsiirto ja tietoturva. Ne ovat pääasiassa palvelun tarjoajan murheita. Palvelun käyttäjien kannalta suurin murhe ja odotusarvo on kuitenkin kerätyn mittausdatan hyödyntämisessä.
KIEMI-projektissa kehitettiin kumpaakin osapuolta askarruttaviin tapauksiin useita ns. pilottiratkaisuja. Niissä tutkittiin mm. erityyppisten anturien soveltuvuutta, tiedonsiirron luotettavuutta erilaisissa ympäristöissä sekä kerätyn mittausdatan hyödyntämistä käyttäjän näkökulmasta. Eräs varsin käyttökelpoiseksi useassa pilotissa osoittautunut ratkaisu oli käyttää kerätyn mittausdatan visualisoinnissa ns. mukavuuslämpötilakuvaajaa. Se on tavallaan äärimmilleen pelkistetty esitys yhden tai useamman mittauskohteen (eli tilan) tietyn mittausjakson aikana tehtyjen mittausten jakauman esittämiseen erittäin havainnollisella tavalla.
Yhdistämällä samaan kuvioon sekä yksittäisen tilan tiettynä hetkenä tapahtuneen mittauksen lämpötila ja suhteellinen kosteus saadaan sen hetkinen arvio ko. tilan ”asumismukavuudesta” sillä hetkellä. Lisäksi kun mittauksia tehdään pitemmän ajan kuluessa, voidaan kaikki pisteet kerätä samaan kuvioon, jolloin on helppo havaita millaisia ko. tilan olosuhteet ovat olleet tarkastelujaksolla. Edelleen kun samaan kuvioon yhdistetään – esimerkiksi eri värillä – muita tiloja, saadaan havainnollinen käsitys kaikkien näiden tilojen olosuhteista tarkastelujaksolla. Sen avulla voidaan sekunneissa päätellä kokonaisen kerrostalon osalta yli- ja alilämpötilanteet sekä suhteellinen kosteus. Tarvittaessa on tietenkin mahdollista pureutua yksittäisen mittauskohteen mittausarvoihin tarkastelujakson kunakin ajanhetkenä.
Olosuhdemittaukset ja niiden perusteella laaditut mukavuuslämpötilakuviot olivat hyvänä apuna ja lähtökohtana KIEMI-projektin Satakuntalaisten kerrostalojen lämmitysenergian säästöpotentiaalia arvioivien laskelmien ja simulointien laatimisessa. Kuvioiden avulla oli mahdollista saada nopeasti yleiskuva tietyn rakennuksen kokonaistilanteesta ja paneutua sen jälkeen yksityiskohtiin. Varsinaiset energian säästöpotentiaalia arvioivat laskelmat tehtiin käyttäen esimerkkikohteiden todellisia arvoja, kuten rakenteet U-arvoineen, huoneistotyypit ilmansuuntineen ja ilmanvaihdon yksityiskohdat. Simuloimalla kunkin laskentakohteen tyypillisiä huoneistoja eri sisäilman lämpötila-arvoilla pyrittiin arvioimaan tarvittavan lämmitysenergian määrä eri tilanteissa. Kun saatuja tuloksia verrattiin rakennuksen keskimääräiseen vallitsevaan lämpötilaan, voitiin tehdä päätelmiä mahdollisten ”ylilämmitys”-tilanteiden vaatimasta lämmitysenergiasta. Laskennassa käytettiin tiettyjä olettamia, jotka on kuvattu tarkemmin raportissa, joka löytyy tämän blogin lopusta.
Kun saadut tulokset yleistettiin käsittämään vastaavanlaiset (yli 1000 asuin-m2, kaukolämpö, rakennusvuosi 1950-2005) asuinkerrostalot Satakunnassa saatiin kokonaissäästöpotentiaaliksi vähintään 19 GWh vuodessa. Se vastaa noin 1000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuodessa käyttämää energiaa. Tulos on merkittävä myös siksi, että se olisi mahdollista saavuttaa ilman varsinaisia energiaremontti-investointeja. Lisäksi asumismukavuudesta tinkimättä.
KIEMI-raportti lämmitysenergian säästöpotentiaalista Satakuntalaisissa kerrostaloissa (verkkoversio, PDF)
Lisätietoja:
- Pori Energia OLO -palvelu (Pori Energian tuotesivu)
- IDA Indoor Climate and Energy –simulointiohjelma (EQUAn, valmistajan, kotisivut)
- Hankkeen alkuvaiheessa laadittu Kiinteistöjen energiatehokkuuden taustatekijöitä -raportti
- KIEMI-hankkeen hankesivut (Avoin Satakunta)
- SEIntS -tutkimusryhmä (Tampereen yliopiston verkkosivusto)
- Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi
Jaa
