Avainsana-arkisto: #kiemihanke

KIEMI – Asuinkerrostalojen lämmitysenergian säästöpotentiaalista Satakunnassa

Asuntojen hurjat ylilämmöt ja – toisien mielestä – sietämättömän kylmät sisäilman lämpötilat ovat asia, joka puhuttaa etenkin kerrostaloasukkaita. Tavallisen asukkaan mahdollisuuksia vaikuttaa asumismukavuutensa ovat karkeimmillaan ikkunoiden auki pitäminen kesät talvet tai patteriventtiilien säätäminen täysille – unohtamatta valittaa isännöitsijälle tai talohuoltoon. Ukrainan kriisin seurauksena lämmitysenergian säästämistavoitteetkin pitäisi jotenkin huomioida.

Nykytekniikka tarjoaa paljon mahdollisuuksia em. pulmatilanteiden selvittämiseen ja mahdollistaa aiempaa paremmin niihin reagoimisen. Esimerkiksi Porissa on saatavilla kaukolämpöenergian toimittajan OLO-palvelu, jonka avulla on mahdollista mitata ja seurata rakennuksen kaikkien tilojen lämpötiloja ja suhteellista kosteutta. Erilaisia mittaussuureita (mm. sisä- ja ulkoilman lämpötila, kosteus-%, kauko­lämpö­nesteen tulo- ja paluulämpötila sekä tilavuusmäärä, jne.)  yhdessä tarkastelemalla on mahdollista tehdä päätelmiä sekä asunnoissa vallitsevien olosuhteista että rakennuksessa käytettävän lämmitykseen käytetyn energiamäärän asianmukaisuudesta.

Tekniset ratkaisut em. palvelun kehittämiseksi ovat periaatteessa varsin helppoja; langalliset tai langattomat mittausanturit ja mittausdatan keruu määräajoin jonnekin talteen. Tuloksia seurataan joko reaaliajassa tai jälkikäteen. Ja, kuten yleensä – mahdolliset (tekniset) ongelmat piileksivät yksityiskohdissa, kuten sähkön syöttö, tiedonsiirto ja tietoturva. Ne ovat pääasiassa palvelun tarjoajan murheita. Palvelun käyttäjien kannalta suurin murhe ja odotusarvo on kuitenkin kerätyn mittausdatan hyödyntämisessä.

KIEMI-projektissa kehitettiin kumpaakin osapuolta askarruttaviin tapauksiin useita ns. pilotti­ratkaisuja. Niissä tutkittiin mm. erityyppisten anturien soveltuvuutta, tiedonsiirron luotettavuutta erilaisissa ympäristöissä sekä kerätyn mittausdatan hyödyntämistä käyttäjän näkökulmasta. Eräs varsin käyttökelpoiseksi useassa pilotissa osoittautunut ratkaisu oli käyttää kerätyn mittausdatan visualisoinnissa ns. mukavuuslämpötilakuvaajaa. Se on tavallaan äärimmilleen pelkistetty esitys yhden tai useamman mittaus­kohteen (eli tilan) tietyn mittausjakson aikana tehtyjen mittausten jakauman esittämiseen erittäin havainnollisella tavalla.

Esimerkki KIEMI-mukavuuslämpökuvaajasta lämmityskauden ajalta. Kuvassa vihreällä rajauksella oleva alue edustaa ns. mukavuuslämpötila-aluetta, jossa lämpötila ja suhteellinen ilmankosteus ovat useimpien ihmisten mielestä siedettävällä tasolla.

Yhdistämällä samaan kuvioon sekä yksittäisen tilan tiettynä hetkenä tapahtuneen mittauksen lämpötila ja suhteellinen kosteus saadaan sen hetkinen arvio ko. tilan ”asumismukavuudesta” sillä hetkellä. Lisäksi kun mittauksia tehdään pitemmän ajan kuluessa, voidaan kaikki pisteet kerätä samaan kuvioon, jolloin on helppo havaita millaisia ko. tilan olosuhteet ovat olleet tarkastelujaksolla. Edelleen kun samaan kuvioon yhdistetään – esimerkiksi eri värillä – muita tiloja, saadaan havainnollinen käsitys kaikkien näiden tilojen olosuhteista tarkastelujaksolla. Sen avulla voidaan sekunneissa päätellä kokonaisen kerrostalon osalta yli- ja alilämpötilanteet sekä suhteellinen kosteus. Tarvittaessa on tietenkin mahdollista pureutua yksittäisen mittauskohteen mittausarvoihin tarkastelujakson kunakin ajanhetkenä.

Olosuhdemittaukset ja niiden perusteella laaditut mukavuuslämpötilakuviot olivat hyvänä apuna ja lähtökohtana KIEMI-projektin Satakuntalaisten kerrostalojen lämmitysenergian säästöpotentiaalia arvioivien laskelmien ja simulointien laatimisessa. Kuvioiden avulla oli mahdollista saada nopeasti yleiskuva tietyn rakennuksen kokonaistilanteesta ja paneutua sen jälkeen yksityiskohtiin. Varsinaiset energian säästöpotentiaalia arvioivat laskelmat tehtiin käyttäen esimerkkikohteiden todellisia arvoja, kuten rakenteet U-arvoineen, huoneistotyypit ilmansuuntineen ja ilmanvaihdon yksityiskohdat. Simuloimalla kunkin laskentakohteen tyypillisiä huoneistoja eri sisäilman lämpötila-arvoilla pyrittiin arvioimaan tarvittavan lämmitysenergian määrä eri tilanteissa. Kun saatuja tuloksia verrattiin rakennuksen keskimääräiseen vallitsevaan lämpötilaan, voitiin tehdä päätelmiä mahdollisten ”ylilämmitys”-tilanteiden vaatimasta lämmitysenergiasta. Laskennassa käytettiin tiettyjä olettamia, jotka on kuvattu tarkemmin raportissa, joka löytyy tämän blogin lopusta.

Kun saadut tulokset yleistettiin käsittämään vastaavanlaiset (yli 1000 asuin-m2, kaukolämpö, rakennusvuosi 1950-2005) asuinkerrostalot Satakunnassa saatiin kokonaissäästöpotentiaaliksi vähintään 19 GWh vuodessa. Se vastaa noin 1000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuodessa käyttämää energiaa. Tulos on merkittävä myös siksi, että se olisi mahdollista saavuttaa ilman varsinaisia energiaremontti-investointeja. Lisäksi asumis­muka­vuu­desta tinkimättä.


KIEMI-raportti lämmitysenergian säästöpotentiaalista Satakuntalaisissa kerrostaloissa (verkkoversio, PDF)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – INES2022-konferenssin kokemuksia

INES 2022-konferenssi järjestettiin lopulta koronapandemian varjon alla moninaisten vaiheiden jälkeen Kreetalla, Kreikassa. Alkuperäinen konferenssisijanti (Nairobi) vaihtui vielä viime hetkillä Kreetalle Kenian elokuisten vaalien aiheuttaman epävakaan turvallisuustilanteen vuoksi.

Sijaintina oli siis vuohien ja turistien täyttämä Hania Kreetan saarella aurinkoisella Välimerellä 12.8.-15.8.2022. Konferenssin teemana olivat älykkäät järjestelmät, anturointiratkaisut, ohjelmistotekniikka sekä ohjelmistotuotanto. Erityisesti tämän vuoden esitykset vaikuttivat keskittyvän 5G-ratkaisuihin sekä trenditermeinä Suomenkin uutisissa esillä olleisiin lohkoketjuihin sekä digitaalisen sisällön tietoturvaan.

KIEMI-hankkeen tuloksia konferenssissa kävi esittämässä SEInts-ryhmän tutkija Petri Rantanen. Konferenssiyleisölle esiteltiin aikaisemmin KIEMI-hankkeen blogissakin esillä ollutta OSKU-sovellusta, ja sen käyttöä kahdessa satakuntalaisessa kohteessa – päiväkodissa ja peruskoulussa. Kohteissa tutkittiin, miten työntekijöiden tuntemukset kiinteistön olosuhteista (lämpötilasta, ilmanlaadusta ja vetoisuudesta) vertautuivat antureilla mitattuun dataan.

Testiskenaario: taloautomaation keräämät tiedot lämpötilasta (T), hiilidioksidista (CO2) ja suhteellisesta kosteudesta (RH%) kerätään pilveen ja verrataan käyttäjän raportoimiin tuntemuksiin eri huoneissa erinäisinä ajankohtina.

Tuntemukset ovat hyvin yksilöllisiä, mutta niiden avulla on mahdollista paikantaa kiinteistöistä esiintyviä ongelmia, joiden havaitseminen pelkästään anturidatan perusteella on haasteellista. Hyvin harvat kiinteistöt ovat niin kattavasti anturoituja, että pelkästään anturidataa keräämällä saadan kattava näkemys sisäolosuhteista – varsinkin, jos halutaan huomioida yksittäisten käyttäjien tuntemukset.

Tarkemmin OSKU-sovellukseen pääsee tutustumaan aikaisemmissa KIEMI-hankkeen blogipostauksissa (WebUI- ja OSKU-sovellus, OSKU-sovellus) sekä GitHub-palvelussa.

Esitys herätti yleisössä runsaasti mielenkiintoa, mutta osalle kuulijoista keskustelu jatkui liiankin pitkään.

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – MIPRO2022-konferenssin kokemuksia

MIPRO2022 oli sarjassaan 45. tapahtuma. Kroatian Opatijassa 23.-27.5.2022 pidetty konferenssi keskittyi tällä kertaa älykkäisiin ja vihreisiin digitaalisiin ekosysteemeihin. Tapahtuma järjestettiin hybridi-muodossa ja esityksiä oli mahdollista päästä seuraamaan myös Suomesta käsin.

SEIntS-ryhmän Mika Saari osallistui tapahtumaan ja esitteli Computers in technical system (CTS)-alakonferenssissa KIEMI-hankkeen yhteydessä syntyneen julkaisun “Survey of Component-Based Software Engineering within IoT Development”. KIEMI-hankkeessa on kehitetty useita prototyyppijärjestelmiä, joissa on käytetty erilaisia soveltuvia prototyyppitason laite- ja anturiratkaisuja. Kansainväliseen tieteelliseen arviointiin annettu raportti selvittää, miten CBSE-ominaisuuksia on käytetty IoT (Internet of Things) -kehityksessä ja tarkastelee, miten maailmalla kehitettyjä prototyyppijärjestelmiä on dokumentoitu (tietoja siitä mitä ohjelmistoja on käytetty ja esitelty). Puhetta johtivat Zagrebin yliopistosta Dejan Škvorc ja Vlado Sruk. Esityksen osalta keskustelua syntyi jatkoselvitysten mahdollisuuksista ja ideoista. Konferenssin tuloksena julkaistaan “Mipro 2022 proceedings” -julkaisu, johon kaikki hyväksytyt ja esitetyt paperit sisällytetään. Linkki KIEMI-hankkeen yhteydessä tehtyihin julkaisuihin tulee myöhemmin KIEMI-hankesivun julkaisujen listaan (julkaisulistan kohde numero 13).

Näkymä MIPRO2022 CTS-alakonferenssin ohjelmasta

Konferenssissa esitettiin myös muita julkaisuja, joissa oli Tampereen yliopiston ja muiden korkeakoulutoimijoiden edustajia mukana. Esimerkiksi CE – Computers in Education -alakonferenssin julkaisut opinnäytetyön tekijöiden ohjaamisesta ja pilvipalvelujen vaikutuksesta IT-alan opetukseen. Varsinaisen konferenssiohjelma lisäksi tapahtumassa oli iltatilaisuus, jossa oli mahdollisuus verkostojen päivittämiseen. Koska aiemmasta vastaavasta konferenssiosallistumisesta oli muutama vuosi mennyt ja osa esityksistä esitettin etäyhteyden kautta, ei paikalla ollut aiempia tuttuja.

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut
  • SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
  • Yliopisto-opettaja ja tutkija, Mika Saari, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), mika.saari@tuni.fi (linkki Saaren julkaisuihin)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi
  • MIPRO2022 -konferenssi (45th Jubilee International Convention on Information, Communication and Electronic Technoly)

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Uutiskokoelma

Tänne on kerätty kooste KIEMI-hankkeen näkyvyydestä muiden toimijoiden julkaisuissa ja medioissa.


KIEMI-hanke vaikuttamassa Karhuseudun kylätalojen energiatehokkuuden kehittämisessä

Karhuseutu uutisoi lokakuussa (13.10.2022) kyläläisten ideoista ja energiatehokkuuden huomioimisesta osana kylätalojen toiminnan parannuksia. KIEMI-hankkeen toteuttamat pilotit antoivat kylätaloille uutta tietoa rakennusten energiantarpeesta.


KIEMI-hanke Länsi-Suomi -lehden uutisjutussa

Lokakuun alussa Raumalla pidetty kotitalouden energiailta pääsi myös Länsi-Suomi -lehteen (11.10.2022). Tilaisuudesta kertova uutisblogi sisältömateriaaleineen löytyy täältä (linkki päivittyy lähipäivinä).


KIEMI-hanke mukana valtakunnallisessa astetta alemmas -kampanjassa

Lokakuun alussa käynnistynyt kansallinen Astetta alemmas -kampanja sai tukea myös SEIntS-tutkimusryhmän tuottaman uutisen kautta. Uutinen julkaistiin Tampereen yliopiston Porin yksikön PORIDI -blogissa (10.10.2022). Uutisessa tuotiin esiin KIEMI– ja ICT4LC -hankkeiden tuottamia itsearviointisivustoja, ja kannustettiin alueen toimijoita hyödyntämään avoimia hanketuloksia.


KIEMI-hanke näkyvillä maakuntalehdissä

Pirkanmaan alueen Aamulehteen (julkaistu 16.4.2022) annettu haastattelu asuinrakennusten energiasäästövinkeistä näkyi myös Satakunnan Kansan julkaisussa (19.4.2022). Jutussa käsiteltiin mm. kerrostaloasunnoissa havaittuja poikkeuksellisen korkeita sisälämpötiloja, ARVI-sovellusta sekä hankkeen kehittämää liikuteltavaa anturijärjestelmää. Asumisen energiansäästöllä kansalaiset voivat vaikuttaa Ukrainan sodan aiheuttamaan energiakriiisin tilanteeseen.


KIEMI-hanke mukana Karhuseudun Suuressa €nergiaillassa

Karhuseudun järjestämä Suuri €nergiailta (12.4.2022) käsitteli uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden teemaa mm. energiatukeen ja kotitalousvähenyksiin liittyvien esitysten kautta. KIEMI-hanke esiteltiin osana Karhuseudun yhdistyksille suunnattua Leader-rahoitusta käsittelevää esitystä, jossa käsiteltiin yhteistyöverkostoja).


KIEMI-hanke mukana vuoden 2022 ensimmäisessä UCPori News -verkkolehdessä

UCPori News -verkkolehteen (nro 85, julkaistu 29.3.2022) annetussa haastattelussa KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini kertoo hankkeessa saavutetuista tuloksista ja jatkovuoden yrityskumppanien kanssa innovoitavista tuotteista ja palveluista.

Uutisjuttu pääsi myös Tampereen yliopiston ajankohtaista -uutisjuttuihin (julkaistu 1.4.2022)


KIEMI-hankkeen tuloksia myös yhdistystoimijoiden hyödynnettäväksi

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeen anturi- ja dataratkaisujen tarjonnasta rakennusten sisäolosuhteiden mittaamiseen ja sitä kautta mahdollistuvan rakennusten energiatehokkuuden määritykseen (11.3.2022).


KIEMI-hanke sai jatkoaikaa vuoden 2022 loppuun

KIEMI-hankkeen saamasta jatkoajasta vuoden 2022 loppuun on ilmoitettu mm. Tampereen yliopiston ajankohtaista -uutisoinnissa (7.2.2022) sekä UCPorin uutisoinnissa (9.2.2022).


KIEMI-hankkeen ARVI-sovellus esillä Kiinteistölehti Lounais-Suomen kolumnissa

Kiinteistölehti Lounais-Suomi julkaisi taloyhtiöiden energiatehokkuutta käsittelevän kolumnin KIEMI-hankkeesta ja sen ARVI-sovelluksesta vuoden 2021 neljännessä verkkojulkaisussaan (saatavilla 5.1.2022 alkaen).


KIEMI-hankkeen ARVI ja WebUI-sovellukset UCPorin uutisoinnissa

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeen uusista tuloksista (ARVI- ja WebUI-sovellukset) sivustollaan 20.8.2021.


Timeless technology ja Aranet4 -anturin signaalin kantavuusraportti

Hanke testasi mittalaitevalmistajan anturiyksikköä tutkimusympäristössään, ja hankkeen tuottama signaalin kantavuusraportti julkaistiin yhdessä yhteistyöstä kertovan uutisen kanssa Timeless Technology -sivustolla 29.3.2021.


UCPori ja KIEMI-hankkeen rahoitusuutinen

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeesta osana Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston Porin yksikköjen saamaa EAKR-rahoitusta 19.1.2019.


Oletko huomannut jonkun muun KIEMI-hankkeesta kertovan uutisen mediassa? Kerrothan siitä myös meille..

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail