Avainsana-arkisto: Raspberry

KIEMI – Kiinteistödataa Riuttala-Mustajoen kylätalosta

Riuttala-Mustajoen kylätalo Porin Laviassa osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin kuukauden ajan helmi-maaliskuussa 2022. Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin yhteistyössä paikallisen Karhuseutu -kehittämisyhdistyksen kanssa vuoden 2021 loppupuolella.

Tällä kertaa pilottikohde oli uudehko hirsirakennus, jossa sisätilat lämpiävät vesi-ilmalämpöpumpun ja lattialämmityksen kautta. Käytössä on myös koneellinen poistoilma lämmöntalteenotolla sekä iso takkaleivinuuni. Kohteessa mitattiin sisätilojen lisäksi myös ulkotilan lämpötila- ja kosteusarvoja.

Takan päältä mitattiin puupolton lämpövaikutuksia sisäolosuhteeseen. Kohteeseen asennetun anturijärjestelmän keräämän mittausdatan siirrossa hyödynnettiin kylätalon olemassaolevaa nettiyhteyttä. Tulosten raportoinnissa ja datan visualisoinneissa yhdistettiin lämpötilamittauksia kohteesta saadun sähkökulutustiedon ja takkapäiväkirjan kanssa.

Anturien tuottaman datan perusteella rakennuksen sisäolosuhteet olivat vakaat ja takkalämmityksellä on ollut merkittävää vaikutusta rakennuksen lämmitysenergian kulutukseen. Pilotin avulla tuotetta dataa hyödyntämällä kylätalo voi suunnitella esimerkiksi takkalämmityksen ja sähköenergialla toimivan lattialämmityksen yhteiskäytön optimointia.

Pilotin tulosten esittelytilaisuudessa vasemmalta lukien KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini ja Riuttala-Mustajoen kyläyhdistyksen jäsenistä Seppo Pärssinen sekä Ari Kuusiranta (yhdistyksen puheenjohtaja).

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – Kiinteistödataa Kyläsaaren kylätalosta

Kyläsaaren Kylätalo Porissa osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin kuukauden ajan tammikuussa 2022.

Kyläsaaren Kylätalo Porissa (kuva: kyläsaari.com)
Kyläsaaren Kylätalo Porissa

Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin yhteistyössä paikallisen Karhuseutu -kehittämisyhdistyksen kanssa vuoden 2021 loppupuolella.

Kohteessa käytettiin langatonta mittausjärjestelmää, joka koostui neljästä huonetiloihin sijoitetuista RuuviTag-anturista, yhdestä Raspberry-tukiasemasta sekä yhdestä 4G-reitittimestä. Anturien seurantaa ja kuvaajien koostamista varten tutkimusryhmän Otula-palvelimelle luotiin WebUI-sovellukseen (DataSites) näkymä kylätalon pohjakuvasta ja yhteys kohteeseen sijoitettuihin antureihin.

Sisätiloihin sijoitetut laitteet asennettiin, niin ettei niiden läsnäolo häirinnyt tilojen käyttäjiä. Dataa kerättiin neljän viikon jaksolta. Ulkolämpötilan vertailua varten käytettiin Suomen Ilmatieteen laitoksen Porin rautatieasemalta avoimesti saatavilla olevaa säädataa, jonka datasta luotiin ”ulkoanturin datasetti”.

Mittaustuloksista koostettiin hankkeen DataSites- ja Graphs-sovelluksilla visuaalisia kuvaajia esittelevä raportti, joka käytiin läpi kylätalon toimintaa hoitavan yhdistyksen (Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry) edustajan (Heikki Lehtinen, hallituksen puheenjohtaja) kanssa. Pilotissa kerättyä dataa visualisoivissa kuvaajissa esiteltiin mittauksia huoneista erikseen sekä yhdessä. Tapaamisessa keskusteltiin kylätalon tulevaisuuden kehityssuunnitelmista. Pilotista saadun datan perusteella kylätalo vaikutti teknisesti varsin toimivalta kokonaisuudelta, ja sillä on valoisa tulevaisuus alueen asukkaiden käytössä.

Yhteiskuvassa vasemmalta: KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini, kylätaloa hallinnoivan yhdistyksen edustaja Heikki Lehtinen ja KIEMI-hankkeen tutkija Janne Harjamäki.

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – WebUI- ja OSKU-sovelluksista tukea päiväkodin olosuhdemittauksiin

Laadukas sisäilma on tärkeä asia työssäjaksamiselle ja haaste rakennuksen talotekniikalle. Talviaikaan sisäilma voi tuntua liian kylmältä ja kurkussa voi tuntua kuivan tunnetta. Vastaavasti kesällä sisäilma voi tuntua kuumalta ja ahdistavan ”painavalta”. Henkilöstöltä saattaa tulla satunnaisia palautteita sisäilman ongelmista, mutta niiden käsittely ja ongelmien taustoihin kiinni pääseminen voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta.

KIEMI-hanke (Vähemmällä enemmän – Kohti kiinteistöjen energiaminimiä) toteutti porilaiseen päiväkotiin pilotin, jossa rakennuksen sisäilman ominaisuuksia (lämpötila, kosteus, hiilidioksidi) mitattiin mm. huonekohtaisilla RuuviTag– antureilla, ja anturien mittaustuloksia kerättiin esitettäväksi WebUI-sovellukseen (graafinen käyttöliittymä).

Graafisen käyttöliittymän avulla eri anturien (ja niiden valmistajien)
keräämää dataa pääsee tutkimaan yhteisen käyttöliittymän kautta. Käyttäjä voi vertailla eri anturien tuottamia mittaustietoja halutulla aikavälillä. Lisäksi datasta voidaan koostaa erilaisia yhdistelmäkuvaajia. Esimerkiksi lämpötilan ja suhteellisen kosteusarvon yhdistelmästä saadaan ns. mukavuuslämpökuvaaja. Kuvaajan avulla nähdään, miltä osin sisäilman ominaisuudet täyttävät halutut laatukriteerit ja millä ajanjaksoilla sisäilma kaipaisi talotekniikalta tarkempaa ohjausta.

Lisäksi hanke toteutti OSKU-palautesovelluksen, jolla päiväkodin henkilöstö sai raportoitua omia havaintoja tai tuntemuksiaan sisäilman ominaisuuksista. Palautesovelluksessa henkilöstön edustaja (nimellään tai anonyymisti) ilmoittaa huoneeseen liittyvät havainnot ja niiden ajanhetken. Palautesovellusta käytettiin henkilöstötilaan tuodun kosketusnäytöllisen tabletin avulla. Palautesovelluksen havainnot koottiin väliraporttiin.

Yhdistämällä OSKU-palautesovelluksen kautta saadut havainnot ja antureista WebUIhin kerätyn datan saatiin aikaan yhdistelmä, jossa käyttäjä, esimerkiksi rakennuksen sisäilman laadusta vastaava henkilö, pääsee väliraportin avulla tutkimaan sisäilmaan liittyviä palautteita ja niiden antohetkellä vallinneita olosuhteita. Hän voi tutkia, onko henkilöstön kokema tilanne todennettavissa ja yhdistettävissä rakennuksen sisäilman mittausarvoihin.

Suomessa talvikausi asettaa haasteita hyvälle sisäilman laadulle. Lämmitys kuivaa sisäilmaa ja ilmankosteuden vähentyminen tekee sisäilmasta käyttäjän kannalta laadultaan heikompaa. Myös ilmanvaihtojärjestelmässä kovilla pakkasilla tehty ilmanvaihdon ohjaaminen pienemmälle ilmavirtaukselle heikentää huoneiden sisäilman laatua hiilidioksidipitoisuuksien noustessa. Lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaamisessa tulisi huomioida vuodenaikojen ja ulkolämpötilojen lisäksi huonetilojen käyttäjien läsnäolo. Lämmityksen tarkempi ohjaus auttaa parantamaan sisäilman laatua ja samalla se voi vähentää lämmitykseen kuluvaa energiamäärää. Vastaavasti ilmanvaihdossa energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti niihin hetkiin, kun huoneissa ei ole ihmisiä.

Pilottia toteuttamassa ollut tutkija Mikko Nurminen kertoo pilotista kertyneistä kokemuksista seuraavaa:

Pilotissa ratkaistiin todellisen käyttötarpeen (energiatehokkuus ja sisäilman laatu) haasteita. Ihmisten ja organisaatioiden osalta on tunnistettu haasteelliseksi saada energiatehokkuuteen liittyvien päätösten tueksi tarvittavaa dataa. Data on usein siiloutunutta, ja sen saamiseksi pitäisi avata pääsyä dataa tuottaviin järjestelmiin ja siitä voi koitua lisäkustannuksia. Ruuvitagin osalta oli hienoa päästä omalla tekemisellään vaikuttamaan dataketjun toimintaan. Koska kyseessä on yksityisille markkinoitu ja omaksi ostettava sensori, on sen kanssa toimiminen jo lähtökohtaisesti suunniteltu käyttäjälle helpommaksi. Varsinainen datasisältö (lämpötila- ja kosteusmittaukset yms.) on määritetty valmistajan toimesta, joten niitä ei pääse itse muuttamaan. Käytännön toteutuksen haasteista voisin mainita kommunikoinnin mittauslaitteiden valmistajien kanssa, joka ei ole itsestään selvä asia. Järjestelmätoimittajilla ei ole varsinaista syytä (liiketoiminnan lisätulot) datarajapintojensa avaamiselle ja osalle toimittajista asia voi olla täysin uutta ja jopa vaaralliselta kuulostava ajatus. Teknisten dokumenttien saaminen valmistajalta ja rajapinnan käytön salliminen ei vielä takaa sitä, että käyttäjä voi niiden perusteella päätellä, minkälaista dataa rajapinnasta voi saada. Eli tärkeä osa hankkeen pilotointia onkin saada hyvät keskusteluyhteydet järjestelmätoimittajien edustajien kanssa. DataSites järjestelmänä hakee dataa kolmansilta osapuolilta (anturien ja mittalaitteiden valmistajat), ja tarjoaa hakemansa datan omien rajapintojensa kautta.

Kiinnostuitko pilotista? Hanke kartoittaa tulevalle syksylle vastaavia pilotointikohteita. Asiassa kannattaa olla yhteydessä hankkeen projektipäällikkö Jari Soinin kanssa.

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter