Avainsana-arkisto: SEIntS

KIEMI – GitHubin tarjontaa

GitHub tarjoaa helpon tavan jakaa omaa lähdekoodia avoimesti muille kiinnostuneille ohjelmistoarkisto -palvelun (repository) kautta, ja se on yleisesti käytössä ja tunnettu julkaisualusta. Palvelun peruskäyttö on maksutonta. Muita vastaavia alustoja ovat esimerkiksi Bitbucket ja SourceForge (jälkimmäisessä mm. ICT-laiteajureita ja binäärikoodia).

Myös KIEMI-hanke hyödyntää GitHubin palvelua. SEIntS -tutkimusryhmän projektien ja hankkeiden esimerkkikoodeja toteuttanut tutkijatohtori Petri Rantanen kertoo alustan käytöstä ja sen sisällöstä seuraavaa:

Yliopiston on hyvä olla mukana nykyaikaisessa toimintaympäristössä, jota GitHub ja muut vastaavat alustat edustavat. Esimerkiksi opiskelijoilla on usein valmiina oma GitHub-tili, joten sen käyttö on ennestään tuttua ja kurssien harjoituksissa luontevaa. Gitin versionhallintateknologiaa hyödynnetään kursseilla niin, että harjoitustöitä tallennettaessa opiskelijat oppivat versionhallinan perusteet. Myös yritysten on mahdollista jakaa omia avoimen lähdekoodin sovelluksiaan GitHubissa.

SEIntS -tutkimusryhmä on tuottanut sisältöä GitHubin kansioon (https://github.com/otula) on jo neljän hankkeen toimesta (apilta, kiiaudata, tapahtumien digiloikka) vuodesta 2018 alkaen. Hankkeiden osalta GitHubin kansioihin on tuotettu enimmäkseen itsenäisiä koodiesimerkkejä, joita yritys tai organisaatio voisi käyttää oman kehitystyönsä tukena.

Kiemi-hankkeen kansion tarjontana (https://github.com/otula/kiemi) on mm. datan visualisoitiin liittyviä kuvaajasovelluksia (hyödynnetään esimerkiksi PoriEnergian kanssa tehtävässä yhteistyössä heidän keräämään mittaustietoon liittyen) ja Iot-anturien tiedonsiirtopilotointiin liittyviä koodiesimerkkejä (aihetta on käsitelty hankesivulla olevassa julkaisuussa “Utilizing Cost-effective NB-IoT-based Sensors for Detecting Water Temperature and Flow”).

Kiemi-kansion lähdekoodien toteutuneista hyödyntämisestä voidaan mainita ”lora_gateway” -toteutus, joka perustuu Kiemin ”lorawan_gateway” -lähdekoodiin, sekä Kiemin ”DS18x20-uart-opencpu” -lähdekoodista kehitetty ”onewire over uart” -implementointi.

Kansioissa on lyhyet kuvaukset niiden sisällöstä. Suurin osa sisällöstä on toteutettu C:llä ja JavaScriptillä. Niiden osuus sisällöstä on yli 88%. Sisältöihin liittyviä hakuja voi tehdä esimerkiksi Googlen haulla (tuloksena tulee suosituksia), käyttämällä haettavaan teknologiaan liittyviä nimikkeitä ja rajaamalla haun site-parametrin avulla github.comiin. Käytännössä tietyn GitHub-projektin löytäminen sekä erottuminen muista vastaavista projekteista on haastavaa. Tämä johtuu GitHubin varsin suuresta sisältömäärästä (yli 28 miljoonaa ohjelmistoarkistoa) ja sisällön kuvauksissa käytetyn termistön yleisluontoisuudesta.

Lisätietoja:

Otula on historiallinen nimitys Porin yksikön ohjelmistotekniikan laboratoriolle ja nimiviittauksen voi löytää aiemmin verkossa jaetuista materiaaleista.

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – WebUI- ja OSKU-sovelluksista tukea päiväkodin olosuhdemittauksiin

Laadukas sisäilma on tärkeä asia työssäjaksamiselle ja haaste rakennuksen talotekniikalle. Talviaikaan sisäilma voi tuntua liian kylmältä ja kurkussa voi tuntua kuivan tunnetta. Vastaavasti kesällä sisäilma voi tuntua kuumalta ja ahdistavan ”painavalta”. Henkilöstöltä saattaa tulla satunnaisia palautteita sisäilman ongelmista, mutta niiden käsittely ja ongelmien taustoihin kiinni pääseminen voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta.

KIEMI-hanke (Vähemmällä enemmän – Kohti kiinteistöjen energiaminimiä) toteutti porilaiseen päiväkotiin pilotin, jossa rakennuksen sisäilman ominaisuuksia (lämpötila, kosteus, hiilidioksidi) mitattiin mm. huonekohtaisilla RuuviTag– antureilla, ja anturien mittaustuloksia kerättiin esitettäväksi WebUI-sovellukseen (graafinen käyttöliittymä).

Graafisen käyttöliittymän avulla eri anturien (ja niiden valmistajien)
keräämää dataa pääsee tutkimaan yhteisen käyttöliittymän kautta. Käyttäjä voi vertailla eri anturien tuottamia mittaustietoja halutulla aikavälillä. Lisäksi datasta voidaan koostaa erilaisia yhdistelmäkuvaajia. Esimerkiksi lämpötilan ja suhteellisen kosteusarvon yhdistelmästä saadaan ns. mukavuuslämpökuvaaja. Kuvaajan avulla nähdään, miltä osin sisäilman ominaisuudet täyttävät halutut laatukriteerit ja millä ajanjaksoilla sisäilma kaipaisi talotekniikalta tarkempaa ohjausta.

Lisäksi hanke toteutti OSKU-palautesovelluksen, jolla päiväkodin henkilöstö sai raportoitua omia havaintoja tai tuntemuksiaan sisäilman ominaisuuksista. Palautesovelluksessa henkilöstön edustaja (nimellään tai anonyymisti) ilmoittaa huoneeseen liittyvät havainnot ja niiden ajanhetken. Palautesovellusta käytettiin henkilöstötilaan tuodun kosketusnäytöllisen tabletin avulla. Palautesovelluksen havainnot koottiin väliraporttiin.

Yhdistämällä OSKU-palautesovelluksen kautta saadut havainnot ja antureista WebUIhin kerätyn datan saatiin aikaan yhdistelmä, jossa käyttäjä, esimerkiksi rakennuksen sisäilman laadusta vastaava henkilö, pääsee väliraportin avulla tutkimaan sisäilmaan liittyviä palautteita ja niiden antohetkellä vallinneita olosuhteita. Hän voi tutkia, onko henkilöstön kokema tilanne todennettavissa ja yhdistettävissä rakennuksen sisäilman mittausarvoihin.

Suomessa talvikausi asettaa haasteita hyvälle sisäilman laadulle. Lämmitys kuivaa sisäilmaa ja ilmankosteuden vähentyminen tekee sisäilmasta käyttäjän kannalta laadultaan heikompaa. Myös ilmanvaihtojärjestelmässä kovilla pakkasilla tehty ilmanvaihdon ohjaaminen pienemmälle ilmavirtaukselle heikentää huoneiden sisäilman laatua hiilidioksidipitoisuuksien noustessa. Lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaamisessa tulisi huomioida vuodenaikojen ja ulkolämpötilojen lisäksi huonetilojen käyttäjien läsnäolo. Lämmityksen tarkempi ohjaus auttaa parantamaan sisäilman laatua ja samalla se voi vähentää lämmitykseen kuluvaa energiamäärää. Vastaavasti ilmanvaihdossa energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti niihin hetkiin, kun huoneissa ei ole ihmisiä.

Pilottia toteuttamassa ollut tutkija Mikko Nurminen kertoo pilotista kertyneistä kokemuksista seuraavaa:

Pilotissa ratkaistiin todellisen käyttötarpeen (energiatehokkuus ja sisäilman laatu) haasteita. Ihmisten ja organisaatioiden osalta on tunnistettu haasteelliseksi saada energiatehokkuuteen liittyvien päätösten tueksi tarvittavaa dataa. Data on usein siiloutunutta, ja sen saamiseksi pitäisi avata pääsyä dataa tuottaviin järjestelmiin ja siitä voi koitua lisäkustannuksia. Ruuvitagin osalta oli hienoa päästä omalla tekemisellään vaikuttamaan dataketjun toimintaan. Koska kyseessä on yksityisille markkinoitu ja omaksi ostettava sensori, on sen kanssa toimiminen jo lähtökohtaisesti suunniteltu käyttäjälle helpommaksi. Varsinainen datasisältö (lämpötila- ja kosteusmittaukset yms.) on määritetty valmistajan toimesta, joten niitä ei pääse itse muuttamaan. Käytännön toteutuksen haasteista voisin mainita kommunikoinnin mittauslaitteiden valmistajien kanssa, joka ei ole itsestään selvä asia. Järjestelmätoimittajilla ei ole varsinaista syytä (liiketoiminnan lisätulot) datarajapintojensa avaamiselle ja osalle toimittajista asia voi olla täysin uutta ja jopa vaaralliselta kuulostava ajatus. Teknisten dokumenttien saaminen valmistajalta ja rajapinnan käytön salliminen ei vielä takaa sitä, että käyttäjä voi niiden perusteella päätellä, minkälaista dataa rajapinnasta voi saada. Eli tärkeä osa hankkeen pilotointia onkin saada hyvät keskusteluyhteydet järjestelmätoimittajien edustajien kanssa. DataSites järjestelmänä hakee dataa kolmansilta osapuolilta (anturien ja mittalaitteiden valmistajat), ja tarjoaa hakemansa datan omien rajapintojensa kautta.

Kiinnostuitko pilotista? Hanke kartoittaa tulevalle syksylle vastaavia pilotointikohteita. Asiassa kannattaa olla yhteydessä hankkeen projektipäällikkö Jari Soinin kanssa.

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter