Avainsana-arkisto: sovellus

KIEMI – ARVI-sovelluksen koekäytön tuloksia

Kiinteistöjen energiatehokkuuden itsearviointisivuston (ARVI) koekäyttöä markkinoitiin Satakunnan alueella syys-lokakuussa esimerkiksi esitepisteiden ja taloyhtiöiden energiailtojen kautta. Hanke sai viestintään tukea myös mm. Porin ja Rauman alueen Kiinteistöliiton toimijoilta, Isännöintiliitolta sekä Omakotiliitolta.

Koekäytön aikana ARVIsovelluksesta kertova uutisjuttu sai kymmeniä sivustokäyntejä ja asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella aihe ja itsearvioinnin sisältö herättivät kiinnostusta. ARVI-sovellus on edelleen vapaasti käytettävissä ja hyödynnettävissä.

Koekäytön yhteydessä asukkaille tarjottiin myös mahdollisuus osallistua itsearviointisivuston kehittämiseen erillisen palautekyselyn kautta. Kyselyyn sai vastata esitepisteeltä saadun, sivustolta tulostetun tai sähköisen lomakkeen kautta. Saadun palautteen perusteella sovelluksen peruskäytössä ei ollut ongelmia.

ARVI-sovelluksen koekäytön yhteydessä toteutetun palautekyselyn tuloskooste (PDF).


LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

  • ARVI -sovelluksen esittelydiat (Taloyhtiön energiailta, PDF)
  • ARVI -sovelluksen esite (Koekäytön markkinointiin liittyvä materiaali, PDF)
  • ARVI -sovelluksen palautekysely (Koekäytön markkinointiin liittyvä materiaali, PDF)

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut (Avoin Satakunta)
  • SEIntS -tutkimusryhmä (Tampereen yliopiston verkkosivusto)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – OSKU-sovelluksen koekäyttöä taloyhtiöissä

Anna palautetta ja paranna asumismukavuuttasi!

KIEMI-hanke pilotoi OSKU-sovelluksen koekäyttöä porilaisissa taloyhtiöissä. Jos taloyhtiösi on valittu mukaan OSKU:n koekäyttöön, voit siirtyä suoraan OSKU:n sisäänkirjautumissivulle.

OSKU-sisäänkirjautuminen

Lisäksi tarvitset asuntokohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan (nämä tiedot on jaettu taloyhtiökohtaisessa käyttöohjeessa).

Oskun kirjautumissivu

OSKU-sovelluksen käyttäminen ja saadun palautteen hyödyntäminen kiinteistöissä

OSKU-sovelluksen avulla asukas voi lähettää palautetta asunnon tai kiinteistön yhteisten tilojen sisäolosuhteista, kuten lämpötiloista, vetoisuudesta, tai tunkkaisuudesta.

OSKU-sovellusta voit käyttää kaikilla laitteilla, joissa on verkkoselain ja Internet-yhteys. OSKU on käytettävissäsi kaikkina päivinä ja kellonaikoina. Palautteita voit antaa rajoittamattoman määrän.

Kun käyttäjä ilmoittaa havaintonsa OSKUn kautta, sisältyy ilmoitukseen myös havaintoon liittyvä aikajakso. Kiinteistön ylläpidosta vastaavat voivat OSKU-palautteen vastaanottaessaan tarkastella kiinteistön järjestelmien mitta-arvoja kyseiseltä ajalta. Palautteiden pohjalta voidaan järjestelmiä säätää vastaamaan paremmin asukkaiden tarpeita ja näin parantaa asumismukavuutta. Parantunut asumismukavuus on myös merkittävä taloyhtiön arvoa ja houkuttelevuutta lisäävä tekijä.

OSKU-sovelluksesta saadun datan ja palautteen hyödyntäminen tutkimustyössä

OSKU-sovelluksella kerättyä dataa käytetään sisäolosuhteiden kartoittamisen lisäksi myös tutkimukseen, jonka tarkoituksena on kehittää uusia menetelmiä asuntojen lämmityksen ja ilmanlaadun parantamiseen. Tutkimuskäytössä raportin asunto- ja käyttäjätiedot anonymisoidaan, eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

OSKU on Tampereen Yliopiston Porin yksikön KIEMI-hankkeessa kehitetty sisäolosuhteiden raportointisovellus, jonka avulla asukkaat voivat parantaa oman asumiskiinteistönsä asumismukavuutta. OSKUn avulla asukas voi lähettää palautetta asuntonsa tai kiinteistönsä yhteisten tilojen sisäolosuhteista, kuten lämpötiloista, vetoisuudesta, tai tunkkaisuudesta. OSKU-palautteet ohjataan kiinteistön ylläpidosta vastaaville tahoille.

Otamme myös mielellämme vastaan palautetta OSKU-sovelluksesta sähköpostiosoitteeseen kiemi.seints@tuni.fi.

LISÄMATERIAALIT:

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter

KIEMI – WebUI- ja OSKU-sovelluksista tukea päiväkodin olosuhdemittauksiin

Laadukas sisäilma on tärkeä asia työssäjaksamiselle ja haaste rakennuksen talotekniikalle. Talviaikaan sisäilma voi tuntua liian kylmältä ja kurkussa voi tuntua kuivan tunnetta. Vastaavasti kesällä sisäilma voi tuntua kuumalta ja ahdistavan ”painavalta”. Henkilöstöltä saattaa tulla satunnaisia palautteita sisäilman ongelmista, mutta niiden käsittely ja ongelmien taustoihin kiinni pääseminen voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta.

KIEMI-hanke (Vähemmällä enemmän – Kohti kiinteistöjen energiaminimiä) toteutti porilaiseen päiväkotiin pilotin, jossa rakennuksen sisäilman ominaisuuksia (lämpötila, kosteus, hiilidioksidi) mitattiin mm. huonekohtaisilla RuuviTag– antureilla, ja anturien mittaustuloksia kerättiin esitettäväksi WebUI-sovellukseen (graafinen käyttöliittymä).

Graafisen käyttöliittymän avulla eri anturien (ja niiden valmistajien)
keräämää dataa pääsee tutkimaan yhteisen käyttöliittymän kautta. Käyttäjä voi vertailla eri anturien tuottamia mittaustietoja halutulla aikavälillä. Lisäksi datasta voidaan koostaa erilaisia yhdistelmäkuvaajia. Esimerkiksi lämpötilan ja suhteellisen kosteusarvon yhdistelmästä saadaan ns. mukavuuslämpökuvaaja. Kuvaajan avulla nähdään, miltä osin sisäilman ominaisuudet täyttävät halutut laatukriteerit ja millä ajanjaksoilla sisäilma kaipaisi talotekniikalta tarkempaa ohjausta.

Lisäksi hanke toteutti OSKU-palautesovelluksen, jolla päiväkodin henkilöstö sai raportoitua omia havaintoja tai tuntemuksiaan sisäilman ominaisuuksista. Palautesovelluksessa henkilöstön edustaja (nimellään tai anonyymisti) ilmoittaa huoneeseen liittyvät havainnot ja niiden ajanhetken. Palautesovellusta käytettiin henkilöstötilaan tuodun kosketusnäytöllisen tabletin avulla. Palautesovelluksen havainnot koottiin väliraporttiin.

Yhdistämällä OSKU-palautesovelluksen kautta saadut havainnot ja antureista WebUIhin kerätyn datan saatiin aikaan yhdistelmä, jossa käyttäjä, esimerkiksi rakennuksen sisäilman laadusta vastaava henkilö, pääsee väliraportin avulla tutkimaan sisäilmaan liittyviä palautteita ja niiden antohetkellä vallinneita olosuhteita. Hän voi tutkia, onko henkilöstön kokema tilanne todennettavissa ja yhdistettävissä rakennuksen sisäilman mittausarvoihin.

Suomessa talvikausi asettaa haasteita hyvälle sisäilman laadulle. Lämmitys kuivaa sisäilmaa ja ilmankosteuden vähentyminen tekee sisäilmasta käyttäjän kannalta laadultaan heikompaa. Myös ilmanvaihtojärjestelmässä kovilla pakkasilla tehty ilmanvaihdon ohjaaminen pienemmälle ilmavirtaukselle heikentää huoneiden sisäilman laatua hiilidioksidipitoisuuksien noustessa. Lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaamisessa tulisi huomioida vuodenaikojen ja ulkolämpötilojen lisäksi huonetilojen käyttäjien läsnäolo. Lämmityksen tarkempi ohjaus auttaa parantamaan sisäilman laatua ja samalla se voi vähentää lämmitykseen kuluvaa energiamäärää. Vastaavasti ilmanvaihdossa energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti niihin hetkiin, kun huoneissa ei ole ihmisiä.

Pilottia toteuttamassa ollut tutkija Mikko Nurminen kertoo pilotista kertyneistä kokemuksista seuraavaa:

Pilotissa ratkaistiin todellisen käyttötarpeen (energiatehokkuus ja sisäilman laatu) haasteita. Ihmisten ja organisaatioiden osalta on tunnistettu haasteelliseksi saada energiatehokkuuteen liittyvien päätösten tueksi tarvittavaa dataa. Data on usein siiloutunutta, ja sen saamiseksi pitäisi avata pääsyä dataa tuottaviin järjestelmiin ja siitä voi koitua lisäkustannuksia. Ruuvitagin osalta oli hienoa päästä omalla tekemisellään vaikuttamaan dataketjun toimintaan. Koska kyseessä on yksityisille markkinoitu ja omaksi ostettava sensori, on sen kanssa toimiminen jo lähtökohtaisesti suunniteltu käyttäjälle helpommaksi. Varsinainen datasisältö (lämpötila- ja kosteusmittaukset yms.) on määritetty valmistajan toimesta, joten niitä ei pääse itse muuttamaan. Käytännön toteutuksen haasteista voisin mainita kommunikoinnin mittauslaitteiden valmistajien kanssa, joka ei ole itsestään selvä asia. Järjestelmätoimittajilla ei ole varsinaista syytä (liiketoiminnan lisätulot) datarajapintojensa avaamiselle ja osalle toimittajista asia voi olla täysin uutta ja jopa vaaralliselta kuulostava ajatus. Teknisten dokumenttien saaminen valmistajalta ja rajapinnan käytön salliminen ei vielä takaa sitä, että käyttäjä voi niiden perusteella päätellä, minkälaista dataa rajapinnasta voi saada. Eli tärkeä osa hankkeen pilotointia onkin saada hyvät keskusteluyhteydet järjestelmätoimittajien edustajien kanssa. DataSites järjestelmänä hakee dataa kolmansilta osapuolilta (anturien ja mittalaitteiden valmistajat), ja tarjoaa hakemansa datan omien rajapintojensa kautta.

Kiinnostuitko pilotista? Hanke kartoittaa tulevalle syksylle vastaavia pilotointikohteita. Asiassa kannattaa olla yhteydessä hankkeen projektipäällikkö Jari Soinin kanssa.

Lisätietoja:

Jaa Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa Facebooktwitter