Avainsana-arkisto: sovellus

The Report of 85 AI Tools - cover illustration

TEMOTERO – Tekoäly esittelee tekoälytyökaluja

Teknologiayritysten modernisoinnin tueksi TEMOTERO-hanke on tuottanut tekoälytyökaluja käsittelevän raportin, joka avaa lukijalleen pääsyn maailmalla tarjolla oleviin tekoälyä hyödyntäviin sovelluksiin. Raportti analysoi 85 eri aloille tarkoitettua työkalua. Raportti tuo esiin, kuinka generatiivisen tekoälyn (Generative Artificial Intelligence, GenAI) teknologia vaikuttaa sisällön tuottamiseen ja tuotannon automatisointiin. Raportti on suunnattu Satakunnan elinkeinoelämän edustajille sekä muille tekoälyteknologiasta kiinnostuneille auttamaan työkaluihin tutustumista ja löytämään uusia keinoja liiketoiminnan tehostamiseen sekä innovoimaan uusia hyödyntämiskohteita.

Varsinainen työkalujen esittely on koostettu jo vuonna 2023, mutta nyt se on muotoiltu uudelleen tekoälyn avulla! Eli tarjolla on tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia tekoälyn esittelemänä.

Hyödynsimme ChatGPT:tä ja sen Custom Instructions -toimintoa luodaksemme automaattisen prosessin (tai proseessin osia), jossa aiemmin tekniseen esitystapaan luotua sisältöä muotoillaan uudelleen elinkeinoelämän edustajien näkökulmaa huomioiden. Raportissa kerrotaan myös ohjausprosessin kehittämisen aikana havaituista haasteista ja rajoituksista.

Pääset raporttiin (PDF, englanninkielinen) alla olevasta napista.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö, Petri Rantanen, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), petri.rantanen(at)tuni.fi

TEMOTERO-hankkeen hankesivut (Avoin Satakunta -sivustolla)
Teknologiayritysten modernisointia tekoälyn ja robotiikan avulla -hankkeen projektikortti (Tampereen yliopiston verkkosivu)
SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Tampereen yliopiston ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteinen hankesivusto RoboAI-sivustolla.
Kaikki linkit avautuvat omille välilehdilleen.

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Konepajan olosuhdemittauksia IS Worksilla

Porin Paarnoorista käsin toimiva IS Works Oy osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa mitattiin konepajahallin sisäolosuhteita marras-joulukuussa.

Noin sata metriä pitkä ja lähes kymmenen metriä korkea hallitila tarjosi pilotille uudenlaisen haasteen liittyen langattomien anturien ja niiden tukiasemien välisen etäisyyden sekä mahdollisen työkoneista syntyvän sähköisen häiriön saralla.

Halliin tutustuttiin yhdessä SAMKin edustajien kanssa, sillä pilotointikohde saatiin yhteistyössä SAMKin toteuttaman (ja kesäkuussa 2022 päättyneen) TEKO – Tehokas konepaja -hankkeen yrityskontaktien kautta.

Tutustumisen ja samalla tehdyn kartoituksen pohjalta laadittiin laitteiden asennussuunnitelma, jonka toimivuus todennettiin ennen varsinaisten mittausten aloittamista.

Halliin sijoitettiin antureita eri puolille hallia kahdelle eri korkeustasolle. Lisäksi mitattiin hallin lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyen tulo- ja poistoilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Kerättyä dataa rikastettiin yritykseltä saaduilla tiedoilla ilmanvaihtokoneen käyttötehojen, uunin käyttöjaksoihin sekä hallissa työskentelevien henkilöiden määriin liittyen. Myös aiemmista piloteista tuttua Suomen Ilmatieteenlaitoksen ulkoilmaolosuhteiden dataa tarjoava rajapinta oli käytössä.

RuuviTag-anturin ja Raspberry-tukiaseman sijoittaminen kasviksille tarkoitettuihin verkkopussseihin.

Laitteiden asennuksen osalta käyttöön otettiin aiemmasta kylätalon pilotista jatkokehitetty malli, jossa antureita ja laitteita sijoitetaan verkkopusseihin, jotka sitten saa kätevästi kiinnitettyä rakenteisiin tai kalusteisiin. Verkkopussit eivät haittaa mittaustuloksia tai tiedonsiirtoa, mutta ne antavat monipuolisen suojan lähinnä sisätiloihin tarkoitetuille laitteille.

Aranet4 -antureiden mittaustulosten vertailua verkkopussien käytön vaikutuksista.

Pilotointi kohteessa sujui ongelmitta. Anturien keräämästä datasta saatiin tuotettua useita visualisointeja sekä yksittäisten anturien mittauksista sekä yhdistelmäkuvaajina toisten anturien tai yritykseltä saatujen tietojen pohjalta luotujen datasettien kanssa. Pilotoinnin aikana laitteiston keräämästä datasta tehtyjä havaintoja viestittiin yrityksen edustajalle, ja niiden osalta tehdiin ehdotuksia mahdollisten lisätietojen hankinnasta.

Halliin sijoitettujen anturien sijainnin visualisointi hankkeen kehittämän WebUI-sovelluksen kautta.

Hanke tuotti pilotista raportin, joka luovutettiin yrityksen edustajille (Ville Konttinen ja Jari Peltola).


Raportti IS Worksin konepajahallin olosuhdemittauksista (PDF-dokumentti, avautuu uudelle välilehdelle)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kiinteistödataa Porin Mies-laulun talosta

Porin Mies-laulun talo (Porin Mies-Laulu r.y.) osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin useamman kuukauden ajan huhti-elokuussa 2022. Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin vuoden 2022 alussa.

Pilotoitu kohde sijaitsee Porin kaupungin keskustassa. Rakennus on suunniteltu kuorotoiminnalle ja se on valmistunut vuonna 1997. Kiinteistön lämmitys on toteutettu kaukolämmöllä ja vesikiertoisella patterilämmityksellä. Ilmanvaihto on toteutettu koneellisesti, muta siinä ei ole lämmön talteenottoa. Lämmitettävää pinta-alaa on yhteensä 363 neliötä. Kuvassa näkyvän alakerran lisäksi kohteen yläkerrassa sijaitsee kokoustila, toimisto ja talon tekninen tila.

Sävelsalissa korkein kohta on 7,2 metriä. Salin muodolla on pyritty parantamaan tilan akustiikkaa. Pilottikohteeseen sijoitettiin yhdeksän RuuviTag-anturia ja kaksi Aranet-anturia. Niiden keräämää dataa mittausjakson ajalta voidaan esitellä visuaalisesti DataSites-WebUI-sovelluksen avulla, jossa anturien sijainti kohteessa näkyy pohjakuvan muodossa.

DataSites-webUI näkymä Porin Mies-laulun talon pohjakuvasta
DataSites-webUI näkymä Porin Mies-laulun talon pohjakuvasta

Ulkoilman olosuhteita seurattiin Suomen Ilmatieteenlaitoksen Porin rautatieaseman mittauspisteestä saatavan datan avulla. RuuviTag-anturien mittauksia kerättiin Ruuvi Gateway -tukiasemalla, jonka apila-antennnin avulla anturien ja tukiaseman välistä etäisyyttä voidaan kasvattaa. Lisäksi pilotoinnissa hyödynnettiin Ruuvi Cloud -pilvipalvelua. Pilvipalvelu kerää Ruuvigatewayn lähettämät mittaustiedot verkkopalveluun, ja datan voi sieltä ladata jatkokäyttöön (näin toimittiin tässä pilotissa).

Tulosten raportoinnissa ja datan visualisoinneissa yhdistettiin lämpötilan, suhteellisen ilmankosteuden sekä hiilidioksiarvojen (CO2) mittauksia kohteesta saatujen tilavaraustietojen kanssa. Tilavarauksista tuotetttiin datasetti, jossa aikaleimat kuvaavat tilavausten alku- ja loppuhetkiä ja varaustietona kirjatut henkilömäärät kuvaavat osaltaan tiloissa varaushetkellä oletetusti oleskelleiden ihmisten määriä. Kerättyjä datasettejä visualisoitiin hankkeessa tuotettujen sovellusten (DataSites-WebUI ja Graphs) avulla.

Seuraaviin kuviin on nostettu visualisoinnin esimerkkeinä salin ja aulan mukavuuslämpökuvaajia, alakerran tilojen lämpötilatietoja yhdessä ulkolämpötilatiedon kanssa sekä näyte salin hiilidioksidiarvojen muutoksista tilavarausten aikana.

Visualisoinnilla tuotettiin tietoa kohteessa valinneista olosuhteista pyrittiin osoittamaan potentiaalisia syy-seuraus-yhteyksiä. Pilotista tuotetussa raportissa käytiin läpi kohteessa vallinneita sisäolosuhteita ja annettiin ehdotuksia tarkempaa selvitystä kaipaavista kohteista.

Raportti luovuttiin syyskuun lopussa yhdistyksen edustajille. Yhdistyksen hallitus katsoi, että raportin voi antaa avoimesti myös muiden asiasta kiinnostuneiden nähtäväksi. KIEMI-hanke kiittää yhdistystä päätöksestä.

Raporttia vastaanottamassa olivat yhdistyksen edustajien puolesta Pekka Koskenkorva (vasemmalla) ja Mikko Nuorsaari. Raporttia esittelemässä olivat KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini (keskellä) ja tutkija Janne Harjamäki SEIntS-tutkimusryhmästä.


Raportti Porin Mies-laulun talon olosuhdemittauksista (PDF-dokumentti)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – ARVI-sovelluksen koekäytön tuloksia

Kiinteistöjen energiatehokkuuden itsearviointisivuston (ARVI) koekäyttöä markkinoitiin Satakunnan alueella syys-lokakuussa esimerkiksi esitepisteiden ja taloyhtiöiden energiailtojen kautta. Hanke sai viestintään tukea myös mm. Porin ja Rauman alueen Kiinteistöliiton toimijoilta, Isännöintiliitolta sekä Omakotiliitolta.

Koekäytön aikana ARVIsovelluksesta kertova uutisjuttu sai kymmeniä sivustokäyntejä ja asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella aihe ja itsearvioinnin sisältö herättivät kiinnostusta. ARVI-sovellus on edelleen vapaasti käytettävissä ja hyödynnettävissä.

Koekäytön yhteydessä asukkaille tarjottiin myös mahdollisuus osallistua itsearviointisivuston kehittämiseen erillisen palautekyselyn kautta. Kyselyyn sai vastata esitepisteeltä saadun, sivustolta tulostetun tai sähköisen lomakkeen kautta. Saadun palautteen perusteella sovelluksen peruskäytössä ei ollut ongelmia.

ARVI-sovelluksen koekäytön yhteydessä toteutetun palautekyselyn tuloskooste (PDF).


LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

  • ARVI -sovelluksen esittelydiat (Taloyhtiön energiailta, PDF)
  • ARVI -sovelluksen esite (Koekäytön markkinointiin liittyvä materiaali, PDF)
  • ARVI -sovelluksen palautekysely (Koekäytön markkinointiin liittyvä materiaali, PDF)

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut (Avoin Satakunta)
  • SEIntS -tutkimusryhmä (Tampereen yliopiston verkkosivusto)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – OSKU-sovelluksen koekäyttöä taloyhtiöissä

Anna palautetta ja paranna asumismukavuuttasi!

KIEMI-hanke pilotoi OSKU-sovelluksen koekäyttöä porilaisissa taloyhtiöissä. Jos taloyhtiösi on valittu mukaan OSKU:n koekäyttöön, voit siirtyä suoraan OSKU:n sisäänkirjautumissivulle.

OSKU-sisäänkirjautuminen

Lisäksi tarvitset asuntokohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan (nämä tiedot on jaettu taloyhtiökohtaisessa käyttöohjeessa).

Oskun kirjautumissivu

OSKU-sovelluksen käyttäminen ja saadun palautteen hyödyntäminen kiinteistöissä

OSKU-sovelluksen avulla asukas voi lähettää palautetta asunnon tai kiinteistön yhteisten tilojen sisäolosuhteista, kuten lämpötiloista, vetoisuudesta, tai tunkkaisuudesta.

OSKU-sovellusta voit käyttää kaikilla laitteilla, joissa on verkkoselain ja Internet-yhteys. OSKU on käytettävissäsi kaikkina päivinä ja kellonaikoina. Palautteita voit antaa rajoittamattoman määrän.

Kun käyttäjä ilmoittaa havaintonsa OSKUn kautta, sisältyy ilmoitukseen myös havaintoon liittyvä aikajakso. Kiinteistön ylläpidosta vastaavat voivat OSKU-palautteen vastaanottaessaan tarkastella kiinteistön järjestelmien mitta-arvoja kyseiseltä ajalta. Palautteiden pohjalta voidaan järjestelmiä säätää vastaamaan paremmin asukkaiden tarpeita ja näin parantaa asumismukavuutta. Parantunut asumismukavuus on myös merkittävä taloyhtiön arvoa ja houkuttelevuutta lisäävä tekijä.

OSKU-sovelluksesta saadun datan ja palautteen hyödyntäminen tutkimustyössä

OSKU-sovelluksella kerättyä dataa käytetään sisäolosuhteiden kartoittamisen lisäksi myös tutkimukseen, jonka tarkoituksena on kehittää uusia menetelmiä asuntojen lämmityksen ja ilmanlaadun parantamiseen. Tutkimuskäytössä raportin asunto- ja käyttäjätiedot anonymisoidaan, eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

OSKU on Tampereen Yliopiston Porin yksikön KIEMI-hankkeessa kehitetty sisäolosuhteiden raportointisovellus, jonka avulla asukkaat voivat parantaa oman asumiskiinteistönsä asumismukavuutta. OSKUn avulla asukas voi lähettää palautetta asuntonsa tai kiinteistönsä yhteisten tilojen sisäolosuhteista, kuten lämpötiloista, vetoisuudesta, tai tunkkaisuudesta. OSKU-palautteet ohjataan kiinteistön ylläpidosta vastaaville tahoille.

Otamme myös mielellämme vastaan palautetta OSKU-sovelluksesta sähköpostiosoitteeseen kiemi.seints@tuni.fi.

LISÄMATERIAALIT:

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – WebUI- ja OSKU-sovelluksista tukea päiväkodin olosuhdemittauksiin

Laadukas sisäilma on tärkeä asia työssäjaksamiselle ja haaste rakennuksen talotekniikalle. Talviaikaan sisäilma voi tuntua liian kylmältä ja kurkussa voi tuntua kuivan tunnetta. Vastaavasti kesällä sisäilma voi tuntua kuumalta ja ahdistavan ”painavalta”. Henkilöstöltä saattaa tulla satunnaisia palautteita sisäilman ongelmista, mutta niiden käsittely ja ongelmien taustoihin kiinni pääseminen voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta.

KIEMI-hanke (Vähemmällä enemmän – Kohti kiinteistöjen energiaminimiä) toteutti porilaiseen päiväkotiin pilotin, jossa rakennuksen sisäilman ominaisuuksia (lämpötila, kosteus, hiilidioksidi) mitattiin mm. huonekohtaisilla RuuviTag– antureilla, ja anturien mittaustuloksia kerättiin esitettäväksi WebUI-sovellukseen (graafinen käyttöliittymä).

Graafisen käyttöliittymän avulla eri anturien (ja niiden valmistajien)
keräämää dataa pääsee tutkimaan yhteisen käyttöliittymän kautta. Käyttäjä voi vertailla eri anturien tuottamia mittaustietoja halutulla aikavälillä. Lisäksi datasta voidaan koostaa erilaisia yhdistelmäkuvaajia. Esimerkiksi lämpötilan ja suhteellisen kosteusarvon yhdistelmästä saadaan ns. mukavuuslämpökuvaaja. Kuvaajan avulla nähdään, miltä osin sisäilman ominaisuudet täyttävät halutut laatukriteerit ja millä ajanjaksoilla sisäilma kaipaisi talotekniikalta tarkempaa ohjausta.

Lisäksi hanke toteutti OSKU-palautesovelluksen, jolla päiväkodin henkilöstö sai raportoitua omia havaintoja tai tuntemuksiaan sisäilman ominaisuuksista. Palautesovelluksessa henkilöstön edustaja (nimellään tai anonyymisti) ilmoittaa huoneeseen liittyvät havainnot ja niiden ajanhetken. Palautesovellusta käytettiin henkilöstötilaan tuodun kosketusnäytöllisen tabletin avulla. Palautesovelluksen havainnot koottiin väliraporttiin.

Yhdistämällä OSKU-palautesovelluksen kautta saadut havainnot ja antureista WebUIhin kerätyn datan saatiin aikaan yhdistelmä, jossa käyttäjä, esimerkiksi rakennuksen sisäilman laadusta vastaava henkilö, pääsee väliraportin avulla tutkimaan sisäilmaan liittyviä palautteita ja niiden antohetkellä vallinneita olosuhteita. Hän voi tutkia, onko henkilöstön kokema tilanne todennettavissa ja yhdistettävissä rakennuksen sisäilman mittausarvoihin.

Suomessa talvikausi asettaa haasteita hyvälle sisäilman laadulle. Lämmitys kuivaa sisäilmaa ja ilmankosteuden vähentyminen tekee sisäilmasta käyttäjän kannalta laadultaan heikompaa. Myös ilmanvaihtojärjestelmässä kovilla pakkasilla tehty ilmanvaihdon ohjaaminen pienemmälle ilmavirtaukselle heikentää huoneiden sisäilman laatua hiilidioksidipitoisuuksien noustessa. Lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaamisessa tulisi huomioida vuodenaikojen ja ulkolämpötilojen lisäksi huonetilojen käyttäjien läsnäolo. Lämmityksen tarkempi ohjaus auttaa parantamaan sisäilman laatua ja samalla se voi vähentää lämmitykseen kuluvaa energiamäärää. Vastaavasti ilmanvaihdossa energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti niihin hetkiin, kun huoneissa ei ole ihmisiä.

Pilottia toteuttamassa ollut tutkija Mikko Nurminen kertoo pilotista kertyneistä kokemuksista seuraavaa:

Pilotissa ratkaistiin todellisen käyttötarpeen (energiatehokkuus ja sisäilman laatu) haasteita. Ihmisten ja organisaatioiden osalta on tunnistettu haasteelliseksi saada energiatehokkuuteen liittyvien päätösten tueksi tarvittavaa dataa. Data on usein siiloutunutta, ja sen saamiseksi pitäisi avata pääsyä dataa tuottaviin järjestelmiin ja siitä voi koitua lisäkustannuksia. Ruuvitagin osalta oli hienoa päästä omalla tekemisellään vaikuttamaan dataketjun toimintaan. Koska kyseessä on yksityisille markkinoitu ja omaksi ostettava sensori, on sen kanssa toimiminen jo lähtökohtaisesti suunniteltu käyttäjälle helpommaksi. Varsinainen datasisältö (lämpötila- ja kosteusmittaukset yms.) on määritetty valmistajan toimesta, joten niitä ei pääse itse muuttamaan. Käytännön toteutuksen haasteista voisin mainita kommunikoinnin mittauslaitteiden valmistajien kanssa, joka ei ole itsestään selvä asia. Järjestelmätoimittajilla ei ole varsinaista syytä (liiketoiminnan lisätulot) datarajapintojensa avaamiselle ja osalle toimittajista asia voi olla täysin uutta ja jopa vaaralliselta kuulostava ajatus. Teknisten dokumenttien saaminen valmistajalta ja rajapinnan käytön salliminen ei vielä takaa sitä, että käyttäjä voi niiden perusteella päätellä, minkälaista dataa rajapinnasta voi saada. Eli tärkeä osa hankkeen pilotointia onkin saada hyvät keskusteluyhteydet järjestelmätoimittajien edustajien kanssa. DataSites järjestelmänä hakee dataa kolmansilta osapuolilta (anturien ja mittalaitteiden valmistajat), ja tarjoaa hakemansa datan omien rajapintojensa kautta.

Kiinnostuitko pilotista? Hanke kartoittaa tulevalle syksylle vastaavia pilotointikohteita. Asiassa kannattaa olla yhteydessä hankkeen projektipäällikkö Jari Soinin kanssa.

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail