Avainsana-arkisto: KIEMI

KIEMI – Kotitalouden energiailta Raumalla ja Porissa

KIEMI-hanke oli mukana Alueellisen energianeuvonnan järjestämissä kotitalouden energiailloissa Raumalla (6.10.2022) ja Porissa (19.10.2022).

Rauman tilaisuudessa (6.10.2022) pääpaino sisällöstä oli Energianeuvonnan ja Rauman Energian tuottamia tietopaketteja. Satakunnan alueen energianeuvonnan Minna Sukeva esitteli mm. Motivan lokauussa alkanutta Astetta alemmas -kampanjaa. Rauman Energian hallintojohtaja Juha Viherjälaakso esitteli mm. sähkön käytön jakaumaa kotitalousten käytössä, vältettäviä kulutushuippuja ja Fingridin Datahub -palvelua. Rauman Energian asiakkuuspäällikkö Sami Seikola puolestaan esitteli kaukolämmitysjärjestelmiä sekä Lungi -palvelua ja kertoi mm. lämmitysjärjestelmien vaihtoon ja säätöön liittyvien rahoitusavustusten hakemisesta. KIEMI-hankkeen osuudessa SEIntS-tutkimusryhmän edustaja Janne Harjamäki esitteli lyhyesti ARVI-itsearviointisovellusta ja liikuteltavaa mittausjärjestelmää.

Paikalla oli myös Länsi-Suomi -lehden toimittaja, joka otti puhujista kuvan lehtijuttua varten (uutinen julkaistiin 11.10.2022 Länsi-Suomi-lehdessä).

Raumalla pidetyn Kotitalouden energiaillan puhujat poseeraavat lehtikuvaa varten. Kuvassa vasemmalta Sami Seikola, Juha Viherjälaakso, Minna Sukeva ja Janne Harjamäki.

Porissa pidetyssä tilaisuudessa (19.10.2022) KIEMI-hanke sai enimmän osan illan esitysajasta. Tässä tilaisuudessa käytiin tarkemmin läpi ARVI-itsearviointisovelluksen käyttöä ja liikuteltavia olosuhdemittausjärjestelmiä sekä esiteltiin Porin seudun kansalaisopiston auditorioon rakennetun demojärjestelmän avulla mittausdatan käsittelyä ja siitä saadun datan visualisointia.

Tutkija Janne Harjamäki kertoi esityksen ohessa omista käyttökokemuksistaan ARVIn ja mittausjärjestelmän osalta. Lisäksi tutkija Petri Rantanen vastasi olosuhdemittausjärjestelmän tekniseen toimintaan liittyviin kysymyksiin.


KIEMI-hankkeen esitysmateriaali (PDF)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kiinteistödataa Porin Mies-laulun talosta

Porin Mies-laulun talo (Porin Mies-Laulu r.y.) osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin useamman kuukauden ajan huhti-elokuussa 2022. Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin vuoden 2022 alussa.

Pilotoitu kohde sijaitsee Porin kaupungin keskustassa. Rakennus on suunniteltu kuorotoiminnalle ja se on valmistunut vuonna 1997. Kiinteistön lämmitys on toteutettu kaukolämmöllä ja vesikiertoisella patterilämmityksellä. Ilmanvaihto on toteutettu koneellisesti, muta siinä ei ole lämmön talteenottoa. Lämmitettävää pinta-alaa on yhteensä 363 neliötä. Kuvassa näkyvän alakerran lisäksi kohteen yläkerrassa sijaitsee kokoustila, toimisto ja talon tekninen tila.

Sävelsalissa korkein kohta on 7,2 metriä. Salin muodolla on pyritty parantamaan tilan akustiikkaa. Pilottikohteeseen sijoitettiin yhdeksän RuuviTag-anturia ja kaksi Aranet-anturia. Niiden keräämää dataa mittausjakson ajalta voidaan esitellä visuaalisesti DataSites-WebUI-sovelluksen avulla, jossa anturien sijainti kohteessa näkyy pohjakuvan muodossa.

DataSites-webUI näkymä Porin Mies-laulun talon pohjakuvasta
DataSites-webUI näkymä Porin Mies-laulun talon pohjakuvasta

Ulkoilman olosuhteita seurattiin Suomen Ilmatieteenlaitoksen Porin rautatieaseman mittauspisteestä saatavan datan avulla. RuuviTag-anturien mittauksia kerättiin Ruuvi Gateway -tukiasemalla, jonka apila-antennnin avulla anturien ja tukiaseman välistä etäisyyttä voidaan kasvattaa. Lisäksi pilotoinnissa hyödynnettiin Ruuvi Cloud -pilvipalvelua. Pilvipalvelu kerää Ruuvigatewayn lähettämät mittaustiedot verkkopalveluun, ja datan voi sieltä ladata jatkokäyttöön (näin toimittiin tässä pilotissa).

Tulosten raportoinnissa ja datan visualisoinneissa yhdistettiin lämpötilan, suhteellisen ilmankosteuden sekä hiilidioksiarvojen (CO2) mittauksia kohteesta saatujen tilavaraustietojen kanssa. Tilavarauksista tuotetttiin datasetti, jossa aikaleimat kuvaavat tilavausten alku- ja loppuhetkiä ja varaustietona kirjatut henkilömäärät kuvaavat osaltaan tiloissa varaushetkellä oletetusti oleskelleiden ihmisten määriä. Kerättyjä datasettejä visualisoitiin hankkeessa tuotettujen sovellusten (DataSites-WebUI ja Graphs) avulla.

Seuraaviin kuviin on nostettu visualisoinnin esimerkkeinä salin ja aulan mukavuuslämpökuvaajia, alakerran tilojen lämpötilatietoja yhdessä ulkolämpötilatiedon kanssa sekä näyte salin hiilidioksidiarvojen muutoksista tilavarausten aikana.

Visualisoinnilla tuotettiin tietoa kohteessa valinneista olosuhteista pyrittiin osoittamaan potentiaalisia syy-seuraus-yhteyksiä. Pilotista tuotetussa raportissa käytiin läpi kohteessa vallinneita sisäolosuhteita ja annettiin ehdotuksia tarkempaa selvitystä kaipaavista kohteista.

Raportti luovuttiin syyskuun lopussa yhdistyksen edustajille. Yhdistyksen hallitus katsoi, että raportin voi antaa avoimesti myös muiden asiasta kiinnostuneiden nähtäväksi. KIEMI-hanke kiittää yhdistystä päätöksestä.

Raporttia vastaanottamassa olivat yhdistyksen edustajien puolesta Pekka Koskenkorva (vasemmalla) ja Mikko Nuorsaari. Raporttia esittelemässä olivat KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini (keskellä) ja tutkija Janne Harjamäki SEIntS-tutkimusryhmästä.


Raportti Porin Mies-laulun talon olosuhdemittauksista (PDF-dokumentti)

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

SEIntS mukana Porin yliopistokeskuksen TiedeAreenalla 2022

Tampereen yliopiston Porin yksikön SEIntS -tutkimusryhmä osallistui vuoden 2022 TiedeAreenaan Porin Puuvillassa (23.9.2022). Porin yliopistokeskus on järjestänyt tutkijoita ja tutkimusta eri kohderyhmille tutuksi tekevän yleisötapahtuman vuosittain samanaikaisesti Porin Päivän kanssa.

Tänä vuonna tarjolla oli mm. Tutkijat Areenalla -osio, jossa tutkijat kertoivat työnsä sisällöstä. Tutkija Janne Harjamäki kertoi omassa puheenvuorossaan SEIntSin meneillä olevasta KIEMI-hankkeesta, ja esitteli yleisölle Pakopeli-teemaa mukaillen hankkeessa tuotetun ARVI-sovelluksen sisältöjä.

Pakopeli: taltuta talosi energiavarkaat -esityksessä käsiteltiin kuvitteellisen yhteisön lähipiirissä olevia asuin- ja julkisrakennuksia. Neljästä kiinteistökohteesta koostunut noin 10 minuutin ”pelikierros” tutustutti katsojia kiinteistöjen energiatehokkuuteen vaikuttaviin asumis- ja toimintatapoihin.

Jokaisessa kohteessa ja tilanteessa oli mukana joukko energiavarkaita, jotka syntyvät asukkaiden tai käyttäjien toiminnasta. Energiavarkaiden torjunnan osalta tärkeitä toimia ovat niiden syntymiseen liittyvien tilanteiden tunnistaminen ja energiatehokkuustoiminnoilla aikaansaatava taltuttaminen.

Kiinteistöstä vastaavan henkilön osalta on usein niin, että ainoa saatavilla oleva ”mittari” on kiinteistön energiakulutukseen liittyvä lasku. KIEMI-hankkeessa pilotoidut anturit ja sovellukset tarjoavat uudenlaisia työkaluja ja toimintatapoja energiakulutukseen liittyvien sisäolosuhteiden tunnistamiseen ja energiakulutuksen taustalla olevien syiden hallintaan.


LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

Lisätietoja

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kiinteistödataa Riuttala-Mustajoen kylätalosta

Riuttala-Mustajoen kylätalo Porin Laviassa osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin kuukauden ajan helmi-maaliskuussa 2022. Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin yhteistyössä paikallisen Karhuseutu -kehittämisyhdistyksen kanssa vuoden 2021 loppupuolella.

Tällä kertaa pilottikohde oli uudehko hirsirakennus, jossa sisätilat lämpiävät vesi-ilmalämpöpumpun ja lattialämmityksen kautta. Käytössä on myös koneellinen poistoilma lämmöntalteenotolla sekä iso takkaleivinuuni. Kohteessa mitattiin sisätilojen lisäksi myös ulkotilan lämpötila- ja kosteusarvoja.

Takan päältä mitattiin puupolton lämpövaikutuksia sisäolosuhteeseen. Kohteeseen asennetun anturijärjestelmän keräämän mittausdatan siirrossa hyödynnettiin kylätalon olemassaolevaa nettiyhteyttä. Tulosten raportoinnissa ja datan visualisoinneissa yhdistettiin lämpötilamittauksia kohteesta saadun sähkökulutustiedon ja takkapäiväkirjan kanssa.

Anturien tuottaman datan perusteella rakennuksen sisäolosuhteet olivat vakaat ja takkalämmityksellä on ollut merkittävää vaikutusta rakennuksen lämmitysenergian kulutukseen. Pilotin avulla tuotetta dataa hyödyntämällä kylätalo voi suunnitella esimerkiksi takkalämmityksen ja sähköenergialla toimivan lattialämmityksen yhteiskäytön optimointia.

Pilotin tulosten esittelytilaisuudessa vasemmalta lukien KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini ja Riuttala-Mustajoen kyläyhdistyksen jäsenistä Seppo Pärssinen sekä Ari Kuusiranta (yhdistyksen puheenjohtaja).

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Kiinteistödataa Kyläsaaren kylätalosta

Kyläsaaren Kylätalo Porissa osallistui KIEMI-hankkeen pilottiin, jossa kiinteistön sisätilojen olosuhteita mitattiin kuukauden ajan tammikuussa 2022.

Kyläsaaren Kylätalo Porissa (kuva: kyläsaari.com)
Kyläsaaren Kylätalo Porissa

Kohteena oleva kiinteistö on osa KIEMI-hankkeen yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviin ratkaisuihin liittyviä pilottikohteita, joita kartoitettiin yhteistyössä paikallisen Karhuseutu -kehittämisyhdistyksen kanssa vuoden 2021 loppupuolella.

Kohteessa käytettiin langatonta mittausjärjestelmää, joka koostui neljästä huonetiloihin sijoitetuista RuuviTag-anturista, yhdestä Raspberry-tukiasemasta sekä yhdestä 4G-reitittimestä. Anturien seurantaa ja kuvaajien koostamista varten tutkimusryhmän Otula-palvelimelle luotiin WebUI-sovellukseen (DataSites) näkymä kylätalon pohjakuvasta ja yhteys kohteeseen sijoitettuihin antureihin.

Sisätiloihin sijoitetut laitteet asennettiin, niin ettei niiden läsnäolo häirinnyt tilojen käyttäjiä. Dataa kerättiin neljän viikon jaksolta. Ulkolämpötilan vertailua varten käytettiin Suomen Ilmatieteen laitoksen Porin rautatieasemalta avoimesti saatavilla olevaa säädataa, jonka datasta luotiin ”ulkoanturin datasetti”.

Mittaustuloksista koostettiin hankkeen DataSites- ja Graphs-sovelluksilla visuaalisia kuvaajia esittelevä raportti, joka käytiin läpi kylätalon toimintaa hoitavan yhdistyksen (Kyläsaaren Kiinteistönomistajat ry) edustajan (Heikki Lehtinen, hallituksen puheenjohtaja) kanssa. Pilotissa kerättyä dataa visualisoivissa kuvaajissa esiteltiin mittauksia huoneista erikseen sekä yhdessä. Tapaamisessa keskusteltiin kylätalon tulevaisuuden kehityssuunnitelmista. Pilotista saadun datan perusteella kylätalo vaikutti teknisesti varsin toimivalta kokonaisuudelta, ja sillä on valoisa tulevaisuus alueen asukkaiden käytössä.

Yhteiskuvassa vasemmalta: KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini, kylätaloa hallinnoivan yhdistyksen edustaja Heikki Lehtinen ja KIEMI-hankkeen tutkija Janne Harjamäki.

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – ARVI-sovelluksen koekäytön tuloksia

Kiinteistöjen energiatehokkuuden itsearviointisivuston (ARVI) koekäyttöä markkinoitiin Satakunnan alueella syys-lokakuussa esimerkiksi esitepisteiden ja taloyhtiöiden energiailtojen kautta. Hanke sai viestintään tukea myös mm. Porin ja Rauman alueen Kiinteistöliiton toimijoilta, Isännöintiliitolta sekä Omakotiliitolta.

Koekäytön aikana ARVIsovelluksesta kertova uutisjuttu sai kymmeniä sivustokäyntejä ja asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella aihe ja itsearvioinnin sisältö herättivät kiinnostusta. ARVI-sovellus on edelleen vapaasti käytettävissä ja hyödynnettävissä.

Koekäytön yhteydessä asukkaille tarjottiin myös mahdollisuus osallistua itsearviointisivuston kehittämiseen erillisen palautekyselyn kautta. Kyselyyn sai vastata esitepisteeltä saadun, sivustolta tulostetun tai sähköisen lomakkeen kautta. Saadun palautteen perusteella sovelluksen peruskäytössä ei ollut ongelmia.

ARVI-sovelluksen koekäytön yhteydessä toteutetun palautekyselyn tuloskooste (PDF).


LINKKI ARVI -ITSEARVIOINTISIVUSTOLLE

LISÄMATERIAALIT:

  • ARVI -sovelluksen esittelydiat (Taloyhtiön energiailta, PDF)
  • ARVI -sovelluksen esite (Koekäytön markkinointiin liittyvä materiaali, PDF)
  • ARVI -sovelluksen palautekysely (Koekäytön markkinointiin liittyvä materiaali, PDF)

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut (Avoin Satakunta)
  • SEIntS -tutkimusryhmä (Tampereen yliopiston verkkosivusto)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – INES2021-konferenssin kokemuksia

Osa KIEMI-hankkeessa syntyvistä tuloksista löytyy myös kansainvälisten julkaisujen muodossa. Julkaisuun liittyy myös sisällön esittelyä konferensseissa ja vastaavissa tapahtumissa. Seuraavassa hankkeessa työskentelevän yliopisto-opettajana ja tutkijana toimivan Mika Saaren ajatuksia vuoden 2021 INES -konferenssissa pidetystä esityksestä ja konferenssin sisällöstä.

Vuodelle 2021 suunniteltu konferenssi Budabestissä muuttui etäyhteyden kautta pidettäväksi tilaisuudeksi. Pitämässäni esityksessä käsiteltiin vesivuotojen mittausta vesijohdon päältä langattomien lämpötila-anturien avulla.

Tutkimuksen lähtökohtana oli hyvin perustavaa laatua oleva tilanne: Yrityksellä oli tutkimusongelma, johon lähdettiin hakemaan ratkaisua aikaisempien tutkimusten esiintuomilla anturi- ja mittausopeilla.

Tiivistetysti: Kun vesi kulkee – lämpötila muuttuu. Kun vesi pysähtyy, niin lämpötila pyrkii palautumaan takaisin ympäröivään lämpötilaan. Lämpötilaan (muutokset) liittyvä data kerätään palvelimelle ja varsinainen käsittely ja analysointi tehdään siellä.

Tuloksena tavoitellaan tietoa siitä, onko putkissa liikkunut vettä ja millaisia määriä. Näitä tietoja voidaan yhdistää esimerkiksi (julkisen) rakennuksen aukioloaikoihin ja lopputuloksena saadaan hälytyssovellus epänormaalin vedenkäytön tai -vuodon valvontaan.

Yksittäisen anturipaketin hinta ei ole merkittävä verrattuna koko valvontajärjestelmään, joten yhden tai 10 anturin lisääminen yksittäisen rakennuksen vesilinjojen valvontaan ei juurikaan muuta kokonaiskustannusta.

Esittämäni aihe kiinnosti yleisöä, ja varsinkin idean kaupallistamisesta syntyi keskustelua. Yleisesti voidaankin sanoa tutkimuksemme sopivan hyvin aihealueen puolesta juuri tähän konferenssiin ja tälle yleisölle.

Myös muiden pitämät esitykset olivat mielenkiintoisia. Parhaiten mieleeni jäi János Kontoksen esitys autojen sensoreista. Toinen itselle opettajan toimenkuvani vuoksi mielenkiintoinen aihe oli Nagy Enikón tutkimus  SCRUM -metodin käytöstä opetuksessa ”Scrum guided student projects in Data Warehouse courses at Óbuda University”.

Ensi vuoden konferenssi järjestetään Nairobissa, Keniassa ja SEIntS-tutkimusryhmän aikoo olla mukana INES2022-konferenssin esitysten sisällössä.

Lisätietoja:

  • KIEMI-hankkeen hankesivut
  • SEIntS -tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
  • Yliopisto-opettaja ja tutkija, Mika Saari, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), mika.saaari@tuni.fi (linkki Saaren julkaisuihin)
  • Projektipäällikkö Jari Soini, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö), jari.soini@tuni.fi
  • INES2021 -konferenssi (25th IEEE International Conference on Intelligent Engineering Systems 2021)

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – OSKU-sovelluksen koekäyttöä taloyhtiöissä

Anna palautetta ja paranna asumismukavuuttasi!

KIEMI-hanke pilotoi OSKU-sovelluksen koekäyttöä porilaisissa taloyhtiöissä. Jos taloyhtiösi on valittu mukaan OSKU:n koekäyttöön, voit siirtyä suoraan OSKU:n sisäänkirjautumissivulle.

OSKU-sisäänkirjautuminen

Lisäksi tarvitset asuntokohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan (nämä tiedot on jaettu taloyhtiökohtaisessa käyttöohjeessa).

Oskun kirjautumissivu

OSKU-sovelluksen käyttäminen ja saadun palautteen hyödyntäminen kiinteistöissä

OSKU-sovelluksen avulla asukas voi lähettää palautetta asunnon tai kiinteistön yhteisten tilojen sisäolosuhteista, kuten lämpötiloista, vetoisuudesta, tai tunkkaisuudesta.

OSKU-sovellusta voit käyttää kaikilla laitteilla, joissa on verkkoselain ja Internet-yhteys. OSKU on käytettävissäsi kaikkina päivinä ja kellonaikoina. Palautteita voit antaa rajoittamattoman määrän.

Kun käyttäjä ilmoittaa havaintonsa OSKUn kautta, sisältyy ilmoitukseen myös havaintoon liittyvä aikajakso. Kiinteistön ylläpidosta vastaavat voivat OSKU-palautteen vastaanottaessaan tarkastella kiinteistön järjestelmien mitta-arvoja kyseiseltä ajalta. Palautteiden pohjalta voidaan järjestelmiä säätää vastaamaan paremmin asukkaiden tarpeita ja näin parantaa asumismukavuutta. Parantunut asumismukavuus on myös merkittävä taloyhtiön arvoa ja houkuttelevuutta lisäävä tekijä.

OSKU-sovelluksesta saadun datan ja palautteen hyödyntäminen tutkimustyössä

OSKU-sovelluksella kerättyä dataa käytetään sisäolosuhteiden kartoittamisen lisäksi myös tutkimukseen, jonka tarkoituksena on kehittää uusia menetelmiä asuntojen lämmityksen ja ilmanlaadun parantamiseen. Tutkimuskäytössä raportin asunto- ja käyttäjätiedot anonymisoidaan, eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

OSKU on Tampereen Yliopiston Porin yksikön KIEMI-hankkeessa kehitetty sisäolosuhteiden raportointisovellus, jonka avulla asukkaat voivat parantaa oman asumiskiinteistönsä asumismukavuutta. OSKUn avulla asukas voi lähettää palautetta asuntonsa tai kiinteistönsä yhteisten tilojen sisäolosuhteista, kuten lämpötiloista, vetoisuudesta, tai tunkkaisuudesta. OSKU-palautteet ohjataan kiinteistön ylläpidosta vastaaville tahoille.

Otamme myös mielellämme vastaan palautetta OSKU-sovelluksesta sähköpostiosoitteeseen kiemi.seints@tuni.fi.

LISÄMATERIAALIT:

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – Uutiskokoelma

Tänne on kerätty kooste KIEMI-hankkeen näkyvyydestä muiden toimijoiden julkaisuissa ja medioissa.


KIEMI-hanke vaikuttamassa Karhuseudun kylätalojen energiatehokkuuden kehittämisessä

Karhuseutu uutisoi lokakuussa (13.10.2022) kyläläisten ideoista ja energiatehokkuuden huomioimisesta osana kylätalojen toiminnan parannuksia. KIEMI-hankkeen toteuttamat pilotit antoivat kylätaloille uutta tietoa rakennusten energiantarpeesta.


KIEMI-hanke Länsi-Suomi -lehden uutisjutussa

Lokakuun alussa Raumalla pidetty kotitalouden energiailta pääsi myös Länsi-Suomi -lehteen (11.10.2022). Tilaisuudesta kertova uutisblogi sisältömateriaaleineen löytyy täältä (linkki päivittyy lähipäivinä).


KIEMI-hanke mukana valtakunnallisessa astetta alemmas -kampanjassa

Lokakuun alussa käynnistynyt kansallinen Astetta alemmas -kampanja sai tukea myös SEIntS-tutkimusryhmän tuottaman uutisen kautta. Uutinen julkaistiin Tampereen yliopiston Porin yksikön PORIDI -blogissa (10.10.2022). Uutisessa tuotiin esiin KIEMI– ja ICT4LC -hankkeiden tuottamia itsearviointisivustoja, ja kannustettiin alueen toimijoita hyödyntämään avoimia hanketuloksia.


KIEMI-hanke näkyvillä maakuntalehdissä

Pirkanmaan alueen Aamulehteen (julkaistu 16.4.2022) annettu haastattelu asuinrakennusten energiasäästövinkeistä näkyi myös Satakunnan Kansan julkaisussa (19.4.2022). Jutussa käsiteltiin mm. kerrostaloasunnoissa havaittuja poikkeuksellisen korkeita sisälämpötiloja, ARVI-sovellusta sekä hankkeen kehittämää liikuteltavaa anturijärjestelmää. Asumisen energiansäästöllä kansalaiset voivat vaikuttaa Ukrainan sodan aiheuttamaan energiakriiisin tilanteeseen.


KIEMI-hanke mukana Karhuseudun Suuressa €nergiaillassa

Karhuseudun järjestämä Suuri €nergiailta (12.4.2022) käsitteli uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden teemaa mm. energiatukeen ja kotitalousvähenyksiin liittyvien esitysten kautta. KIEMI-hanke esiteltiin osana Karhuseudun yhdistyksille suunnattua Leader-rahoitusta käsittelevää esitystä, jossa käsiteltiin yhteistyöverkostoja).


KIEMI-hanke mukana vuoden 2022 ensimmäisessä UCPori News -verkkolehdessä

UCPori News -verkkolehteen (nro 85, julkaistu 29.3.2022) annetussa haastattelussa KIEMI-hankkeen projektipäällikkö Jari Soini kertoo hankkeessa saavutetuista tuloksista ja jatkovuoden yrityskumppanien kanssa innovoitavista tuotteista ja palveluista.

Uutisjuttu pääsi myös Tampereen yliopiston ajankohtaista -uutisjuttuihin (julkaistu 1.4.2022)


KIEMI-hankkeen tuloksia myös yhdistystoimijoiden hyödynnettäväksi

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeen anturi- ja dataratkaisujen tarjonnasta rakennusten sisäolosuhteiden mittaamiseen ja sitä kautta mahdollistuvan rakennusten energiatehokkuuden määritykseen (11.3.2022).


KIEMI-hanke sai jatkoaikaa vuoden 2022 loppuun

KIEMI-hankkeen saamasta jatkoajasta vuoden 2022 loppuun on ilmoitettu mm. Tampereen yliopiston ajankohtaista -uutisoinnissa (7.2.2022) sekä UCPorin uutisoinnissa (9.2.2022).


KIEMI-hankkeen ARVI-sovellus esillä Kiinteistölehti Lounais-Suomen kolumnissa

Kiinteistölehti Lounais-Suomi julkaisi taloyhtiöiden energiatehokkuutta käsittelevän kolumnin KIEMI-hankkeesta ja sen ARVI-sovelluksesta vuoden 2021 neljännessä verkkojulkaisussaan (saatavilla 5.1.2022 alkaen).


KIEMI-hankkeen ARVI ja WebUI-sovellukset UCPorin uutisoinnissa

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeen uusista tuloksista (ARVI- ja WebUI-sovellukset) sivustollaan 20.8.2021.


Timeless technology ja Aranet4 -anturin signaalin kantavuusraportti

Hanke testasi mittalaitevalmistajan anturiyksikköä tutkimusympäristössään, ja hankkeen tuottama signaalin kantavuusraportti julkaistiin yhdessä yhteistyöstä kertovan uutisen kanssa Timeless Technology -sivustolla 29.3.2021.


UCPori ja KIEMI-hankkeen rahoitusuutinen

UCPori uutisoi KIEMI-hankkeesta osana Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston Porin yksikköjen saamaa EAKR-rahoitusta 19.1.2019.


Oletko huomannut jonkun muun KIEMI-hankkeesta kertovan uutisen mediassa? Kerrothan siitä myös meille..

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail

KIEMI – WebUI- ja OSKU-sovelluksista tukea päiväkodin olosuhdemittauksiin

Laadukas sisäilma on tärkeä asia työssäjaksamiselle ja haaste rakennuksen talotekniikalle. Talviaikaan sisäilma voi tuntua liian kylmältä ja kurkussa voi tuntua kuivan tunnetta. Vastaavasti kesällä sisäilma voi tuntua kuumalta ja ahdistavan ”painavalta”. Henkilöstöltä saattaa tulla satunnaisia palautteita sisäilman ongelmista, mutta niiden käsittely ja ongelmien taustoihin kiinni pääseminen voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta.

KIEMI-hanke (Vähemmällä enemmän – Kohti kiinteistöjen energiaminimiä) toteutti porilaiseen päiväkotiin pilotin, jossa rakennuksen sisäilman ominaisuuksia (lämpötila, kosteus, hiilidioksidi) mitattiin mm. huonekohtaisilla RuuviTag– antureilla, ja anturien mittaustuloksia kerättiin esitettäväksi WebUI-sovellukseen (graafinen käyttöliittymä).

Graafisen käyttöliittymän avulla eri anturien (ja niiden valmistajien)
keräämää dataa pääsee tutkimaan yhteisen käyttöliittymän kautta. Käyttäjä voi vertailla eri anturien tuottamia mittaustietoja halutulla aikavälillä. Lisäksi datasta voidaan koostaa erilaisia yhdistelmäkuvaajia. Esimerkiksi lämpötilan ja suhteellisen kosteusarvon yhdistelmästä saadaan ns. mukavuuslämpökuvaaja. Kuvaajan avulla nähdään, miltä osin sisäilman ominaisuudet täyttävät halutut laatukriteerit ja millä ajanjaksoilla sisäilma kaipaisi talotekniikalta tarkempaa ohjausta.

Lisäksi hanke toteutti OSKU-palautesovelluksen, jolla päiväkodin henkilöstö sai raportoitua omia havaintoja tai tuntemuksiaan sisäilman ominaisuuksista. Palautesovelluksessa henkilöstön edustaja (nimellään tai anonyymisti) ilmoittaa huoneeseen liittyvät havainnot ja niiden ajanhetken. Palautesovellusta käytettiin henkilöstötilaan tuodun kosketusnäytöllisen tabletin avulla. Palautesovelluksen havainnot koottiin väliraporttiin.

Yhdistämällä OSKU-palautesovelluksen kautta saadut havainnot ja antureista WebUIhin kerätyn datan saatiin aikaan yhdistelmä, jossa käyttäjä, esimerkiksi rakennuksen sisäilman laadusta vastaava henkilö, pääsee väliraportin avulla tutkimaan sisäilmaan liittyviä palautteita ja niiden antohetkellä vallinneita olosuhteita. Hän voi tutkia, onko henkilöstön kokema tilanne todennettavissa ja yhdistettävissä rakennuksen sisäilman mittausarvoihin.

Suomessa talvikausi asettaa haasteita hyvälle sisäilman laadulle. Lämmitys kuivaa sisäilmaa ja ilmankosteuden vähentyminen tekee sisäilmasta käyttäjän kannalta laadultaan heikompaa. Myös ilmanvaihtojärjestelmässä kovilla pakkasilla tehty ilmanvaihdon ohjaaminen pienemmälle ilmavirtaukselle heikentää huoneiden sisäilman laatua hiilidioksidipitoisuuksien noustessa. Lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaamisessa tulisi huomioida vuodenaikojen ja ulkolämpötilojen lisäksi huonetilojen käyttäjien läsnäolo. Lämmityksen tarkempi ohjaus auttaa parantamaan sisäilman laatua ja samalla se voi vähentää lämmitykseen kuluvaa energiamäärää. Vastaavasti ilmanvaihdossa energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti niihin hetkiin, kun huoneissa ei ole ihmisiä.

Pilottia toteuttamassa ollut tutkija Mikko Nurminen kertoo pilotista kertyneistä kokemuksista seuraavaa:

Pilotissa ratkaistiin todellisen käyttötarpeen (energiatehokkuus ja sisäilman laatu) haasteita. Ihmisten ja organisaatioiden osalta on tunnistettu haasteelliseksi saada energiatehokkuuteen liittyvien päätösten tueksi tarvittavaa dataa. Data on usein siiloutunutta, ja sen saamiseksi pitäisi avata pääsyä dataa tuottaviin järjestelmiin ja siitä voi koitua lisäkustannuksia. Ruuvitagin osalta oli hienoa päästä omalla tekemisellään vaikuttamaan dataketjun toimintaan. Koska kyseessä on yksityisille markkinoitu ja omaksi ostettava sensori, on sen kanssa toimiminen jo lähtökohtaisesti suunniteltu käyttäjälle helpommaksi. Varsinainen datasisältö (lämpötila- ja kosteusmittaukset yms.) on määritetty valmistajan toimesta, joten niitä ei pääse itse muuttamaan. Käytännön toteutuksen haasteista voisin mainita kommunikoinnin mittauslaitteiden valmistajien kanssa, joka ei ole itsestään selvä asia. Järjestelmätoimittajilla ei ole varsinaista syytä (liiketoiminnan lisätulot) datarajapintojensa avaamiselle ja osalle toimittajista asia voi olla täysin uutta ja jopa vaaralliselta kuulostava ajatus. Teknisten dokumenttien saaminen valmistajalta ja rajapinnan käytön salliminen ei vielä takaa sitä, että käyttäjä voi niiden perusteella päätellä, minkälaista dataa rajapinnasta voi saada. Eli tärkeä osa hankkeen pilotointia onkin saada hyvät keskusteluyhteydet järjestelmätoimittajien edustajien kanssa. DataSites järjestelmänä hakee dataa kolmansilta osapuolilta (anturien ja mittalaitteiden valmistajat), ja tarjoaa hakemansa datan omien rajapintojensa kautta.

Kiinnostuitko pilotista? Hanke kartoittaa tulevalle syksylle vastaavia pilotointikohteita. Asiassa kannattaa olla yhteydessä hankkeen projektipäällikkö Jari Soinin kanssa.

Lisätietoja:

Seuraa Facebooktwitter
Jaa Facebooktwitterlinkedinmail